Kurssikerta 3: Konflikteja ja tulvia

Kolmannen kurssikerran teemana oli datan liittäminen tietokantoihin joko ulkoisista tietolähteistä tai tietokantoja yhdistelemällä. Itseltäni jäi kyseinen kurssikerta väliin ikävien pöpöjen takia, joten opiskelin datan yhdistelemisen taidon itsenäisesti.

Tietokantojen yhdistely onnistui ongelmitta selkeiden ohjeiden avulla ja onnistumisesta intoutuneena aloin miettimään niitä lukemattomia kartografisia esityksiä, joita tämän taidon avulla pystyy luomaan. Kurssikerran ensimmäisenä blogitehtävänä olikin sopivasti aiheeseen liittyvää pohdintaa Afrikan valtioista luodun tietokannan perusteella. Jo olemassa olevaan tietokantaan liitettiin timanttikaivosten, öljykenttien ja konfliktipaikkojen sijainnit. Kysymys kuuluikin mitä aineiston avulla voitaisiin selvittää, jos tietokantaan lisättäisiin vielä seuraavat tiedot:

  • Konfliktin tapahtumavuosi ja laajuus kilometreinä
  • Timanttikaivosten löytämisvuosi, kaivausten aloitusvuosi ja kaivosten tuottavuusluokittelu
  • Öljykenttien löytämisvuosi, poraamisvuosi ja tuottavuusluokittelu
  • Internetkäyttäjien lukumäärä eri vuosina

Kuten myös Bayar (2014) tuumasi, ei pelkkien timanttikaivosten, öljykenttien ja konfliktien sijainnin perusteella voi vielä päätellä tapahtumien ajallista jakautumista, joka on tärkeä tekijä esimerkiksi konfliktien ja kaivosten tai öljykenttien välistä suhdetta tarkasteltaessa. Jakamalla aineistoa ajallisesti päästäisiin selvittämään mahdollisia syy-seuraussuhteita ja/tai lieveilmiöitä. Ehdotetun aineiston avulla voitaisiin tarkastella onko alueella tapahtunut vaurastumista timanttikaivosten tai öljykenttien löytämisen ja käyttöönoton myötä. Alueen mahdollista vaurastumista voitaisiin kuvata Internetkäyttäjien osuuden kasvulla. Myös Erfving (2014) uumoili omassa blogissaan, että Internetkäyttäjien osuus voisi selittää valtion kehitysastetta olettaen, että kehittyneemmillä ja vauraimmilla alueilla Internetin käyttömahdollisuudet ovat paremmat kuin köyhissä ja kehittymättömissä maissa. Konfliktien tapahtumavuotta voitaisiin taas verrata muihin samoilla alueilla samoihin aikoihin sijoittuviin tapahtumiin, esimerkiksi öljykenttien ja timanttikaivosten löytämiseen tai toiminnan aloittamiseen. Konflikteja voivat aiheuttaa muun muassa muutokset elinkeinoissa ja kiistat maa-alueista. Konfliktien syntymiseen voi vaikuttaa myös timanttikaivosten ja öljykenttien tuottavuus eli huonosti tuottavilla alueilla lienee suuremmalla todennäköisyydellä odotettavissa konflikteja. Olisi mielenkiintoista seurata yksittäisen öljykentän tai timanttikaivoksen kehityksen ja alueen vaurauden välisen suhteen kehitystä kolmen eri kartan avulla: Internetkäyttäjien osuus alueen väestöstä löytämisvuonna, toiminnan aloitusvuonna ja toiminnan aloittamisen jälkeen, jolloin Internetkäyttäjien määrää verrattaisiin kyseessä olevan toiminnan tuottavuusluokitteluun.

Toisena blogitehtävänä oli laatia opituilla taidoilla tulvaindeksi- ja järvisyyskartta Suomen valuma-alueista. Käytettävä aineisto koottiin useista eri tiedostoista yhtenäiseksi tietokannaksi, jonka jälkeen syntyneen tietokannan pohjalta piti luoda valuma-alueiden tulvaherkkyyttä kuvaava koropleettiteemakartta ja järvisyyttä kuvaava pylväsdiagrammikartta (Kuva 1).  Histogrammin mukaan tulvaindeksit olivat jakaantuneet vinosti pienenpien arvojen suuntaan, mutta koska aineistossa oli muutamia ääriarvoja (tulvahuippuja) päätin käyttää luokitteluna luonnollisia luokkavälejä. Näin sain kartalle tulvahuiput hienosti näkyviin. Pylväsdiagrammia on haastava saada visuaalisesti onnistumaan ja sitä olisi ollut tarpeen muokata kuvankäsittelyohjelmalla. Omat taitoni ovat kuitenkin sillä saralla täysin olemattomat, joten jätin hienosäädön tällä kertaa tekemättä. Koropleettiteeman värityksen valitsin siten, että tulvaherkät alueet korostuvat kartalla sinisellä ja alueet, joissa tulvaindeksi on pienehkö näkyvät kartassa keltaisen sävyillä. Olisin halunnut saada kartassa näkyville pohjana toimivat valuma-aluekartan järvineen, mutta siinä en itsekseni onnistunut.

valmis_teemakartta3

Kuva 1. Järvien osuus ja tulvaindeksi valuma-alueilla Suomessa.

Tulvaindeksi kuvaa virtaaman vaihtelua. Mitä suuremman arvon indeksi saa, sitä suurempi ero ns. tulvahuipuilla on kuiviin kausiin. Kartalta näkee selvästi järvisyyden ja tulvaindeksin välisen suhteen: järvisyyden lisääntyessä ja valuma-alueen koon suurentuessa tulvaindeksi pienenee. Joki on erityisen tulvaherkkä, jos sen virtaamavaihtelua tasaavia järviä on vähän. Myös valuma-alueella tai jokiuomassa tapahtuva ihmistoiminta, kuten ojitukset ja virtaaman säännöstely, lisäävät tulvien rajuutta (Muotka ym. 2004). Kartalla näkyy kuinka valuma-alueet, joilla on suurin tulvaindeksi, sijoittuvat rannikolle suurten jokien yhteyteen. Etenkin Pohjanmaalla isojen jokien tulvaindeksiä lisää varmasti laakeat pellot ja virtavoimalat. Vantaanjoen valuma-alueella sekä muilla tiheään asutuilla valuma-alueilla tulvaindeksiä kasvattavat  hulevesien lisääntyminen, sillä rakennetussa ja päällystetyssä ympäristössä sadeveden imeytyminen maahan ja kasvillisuuteen heikkenee. Näin ollen myös mahdolliseen tulvaan johtava virtaaman nousu on nopeampaa ja suurempaa (Suhonen & Rantakokko 2006).

Lähteet: 

Bayar, J. (2014) 3. Kurssikerta 28.01: Tietokantojen data. <https://blogs.helsinki.fi/jasbayar/> Luettu 6.2.2014

Erfving, N. (2014) Kurssikerta 3: Tiedon lisääminen tietokantoihin ja valuma-alueteemakartta. <https://blogs.helsinki.fi/nataliae/> Luettu 6.2.2014

Muotka, T., Hyvärinen, M. & Siikamäki, P. (2004) Virtavesiekosysteemien rakenne ja toiminta. Teoksessa M. Walls & M. Rönkä (toim.) Veden varassa – Suomen vesiluonnon monimuotoisuus. Helsinki: Edita, 44–46.

Suhonen, V. & Rantakokko, K. (2006) Vantaanjoen tulvantorjunnan toimintasuunnitelma. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 1/2006.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *