Viimeisenä kurssitehtävänä tuli luoda kartta tai karttoja käyttämällä hyödyksi kurssilla opittuja taitoja. Karttojen aiheen sai valita itse ja jopa karttapohjat olisi voinut luoda itse vaikkapa skannatusta kartasta. Valitsin kuitenkin tarkastelukohteeksi Euroopan, josta oli valmis pohjakartta valmiina kurssikansiossa. Kompensoidakseni karttapohjan valmistelemiseen vaadittavan työmäärän puuttumisen, tein lopulta kolme eri karttaa, joissa tarkastelin Euroopan valtioiden ympäristöasioita. Tarvitsemani informaation karttoihini sain Euroopan komission Eurostat -palvelusta. Euroopan maista tarkastelun kohteiksi valitsin ne, joista haluamaani tietoa oli saatavilla. Tieto oli saatavilla Excel-tiedostoina, joten karttaa tehdessä aineistoa piti muokata ja liittää se karttaan. Tämä onnistui jo melko sutjakkaasti.

Ensimmäisessä kartassa tarkastelin kierrätetävän jätteen osuuksia Euroopan eri maissa (Kuva 1). Kierrätettävän yhdyskuntajätteen osuuden asukasta kohden jouduin laskemaan itse, koska valmista tietoa ei ollut saatavilla. Kierrätetyn jätteen osuuksia maittain kuvasin kahdella pylväsdiagrammilla, joista toinen kuvaa kierrätettyä yhdyskuntajätettä ja toinen pakkausmateriaaleja. Valitsin kartan pohjaksi koropleettiteemakartan, joka kuvaa maiden BKT:tä asukasta kohden ostovoimayksiköllä. Myös Erfving (2014) oli valinnut BKT:n EU maiden ekologisuutta kuvaavien karttojensa pohjalla esittämään valtioiden varallisuutta. Jostain syystä pohjoisnuoli ei halunnut toimia kartoissani, joten jätin sen puuttuessa kartalle ruudukon näkyviin.

Kuva 1. Kierrätettävän yhdyskuntajätteen ja pakkausmateriaalin osuus sekä BTK per asukas ostovoimaindeksillä Euroopan maissa vuonna 2011 (Euroopan komission Eurostat-palvelu 2014)

Eurostat -palvelussa ei eritelty mitä kierrätetty yhdyskunta- ja pakkausmateriaalijäte sisältää, mutta voisin olettaa, että kierrätettävää yhdyskuntajätettä on esimerkiksi biojäte ja jätepaperi. Kartonkipakkaukset, lasi, muovi ja metalli voivat kuulua kumpaan ryhmään tahansa.Tyhjien pullojen ja tölkkien kierrätys sopisi pakkausmateriaalien kierrätykseen. Jätettä voidaan myös polttaa biovoimalaitoksissa, mikä on eräänlaista kierrätystä. Yhdyskuntajätteitä kierrätetään kaikissa tarkasteltavissa maissa Serbiaa ja Turkkia lukuunottamatta. Romaniassa yhdyskuntajätteestä kierrätetään vain pieni osa (1%). Tiedot pakkausmateriaalien kierrätyksestä puuttuvat Serbiasta, Turkista, Kroatiasta, Islannista ja Sveitsistä. Valtaosassa maista pakkausmateriaaleista kierrätetään yli puolet, kun taas yhdyskuntajätteen kierrätys on vähäisempää. Yhdyskuntajätteen kierrätykseen vaikuttaa varmasti kansalaisten oma aktiivisuus ja halu kierrättää. Aina kierrätykselle ei ole mahdollisuutta (esimerkiksi biojätekeräyksen puuttuminen kerrostaloyhtiöistä ja muut puuttuvat kierrätyspisteet). Erilaistet panttijärjestelmät (kuten pullo- ja tölkkipantit) lisäävät taas pakkausmateriaalien kierrätysintoa. Pakkausmateriaalikierrätykseen voitanee laskea myös kaupoista ja teollisuudesta syntyvää kierrätettävää jätettä.

Maat, joissa kierrätys pelaa parhaiten (yhdyskuntajätteen kierrätys yli 30% ja pakkausmateriaalien kierrätys yli 70%) ovat Saksa, Belgia ja Irlanti. Näissä maissa myös BKT oli yli 120. Huomionarvoista on, että kaikki maat, joissa joko yhdyskuntajätteen kierrätys ylitti 30% tai pakkausmateriaalien kierrätys 70%, BKT oli vähintään 115. Kuitenkin esimerkiksi Norjassa (BKT 186) kierrätys oli vain keskitasoa ja vähäisempää kuin Bulgariassa (BKT 47). Myös Ruutu (2014) oli tarkastellut yhdyskuntajätteen kierrätystä. Karttojemme vertailu on mielenkiintoista, sillä Ruutu esitti kartallaan kierrätetyn jätteen kokonaismäärän maittain, kun taas itse esitin kierrätetyn jätteen määrän prosenttiosuuksina per asukas. Näin ollen omassa kartassani kierrätysmääriä voidaan vertailla eri maiden välillä. Kuten Ruutu (2014) kirjoittaa omasta kartastaan: ”Luonnollisestikin jätettä syntyy enemmän siellä, missä myös väkiluku on korkeampi. Siksi todellisesta kierrätysmäärästä on vaikea kartan perusteella tehdä johtopäätöksiä.”  Saksa erottui kummankin kartasta suurena kierrättäjämaana.

Seuraavaksi tein edellistä täydentävän kartan, jossa tarkastelin syntyvää jätemäärää per asukas (Kuva 2). Säilytin kartan pohjalla edelleen BKT:tä kuvaavan koropleettikartan. Jätemäärää kuvasin graduated-teemakartalla ja hieman hullutellakseni kuvasin jätemäärää jätemäärän mukaan kasvavalla roska-astialla. Se ei ehkä kartan visuaalisen ilmeen kannalta ollut paras mahdollinen vaihtoehto, mutta tulipahan sitäkin kokeiltua.

Kuva 2. Syntyvän jätteen määrä (kg/asukas) ja BTK asukasta kohden ostovoimaindeksillä Euroopan maissa vuonna 2011 (Euroopan komission Eurostat-palvelu 2014).

Kartalta on nähtävissä, että jätettä syntyy eniten asukasta kohti maissa, joissa myös ostovoima on suurin. Saksassa, Tanskassa ja Irlannissa jätemäärät ovat yhdet suurimmista, joten on hyvä, että näissä maissa myös kierrätys toimii. Kreikassa, Kyproksella ja Maltalla olisi syytä lisätä jätteiden kierrätystä, joka on vaatimatonta syntyneeseen jätemäärään verrattuna. Näissä maissa turismilla saattaa olla osuutta syntyvän jätemäärän paljouteen.

Kurssin viimeisen kartan tein liittyen vähän erilaisiin päästöihin, nimittäin hiilidioksidipäästöihin (Kuva 3). Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on otettu käyttöön erilaisia kansainvälisiä ilmastosopimuksia, jotka velvoittavat sopimuksen osapuolet päästövähennyksiin tietyllä aikavälillä (Ilmasto-opas 2014). Kartassa kuvasin hiilidioksidipäästöjen kehityksen vuodesta 2003 lähtien eri maissa pylväsdiagrammeilla. Islannista puuttuu tilasto vuodelta 2011 eikä siellä ole suinkaan päästy nollapäästöihin, kuten kuva antaa olettaa.

Kuva 3. Hiilidioksidipäästöjen kehitys Euroopan maissa vuosin 2003-2011. CO2-ekv., indeksoitu 1990 mukaan (Euroopan komission Eurostat-palvelu 2014).

Valtaosasassa maista hiilidioksidipäästöissä on laskua, vaikkakin se on hidasta ja epätasaista. Islannissa hiilidioksidipäästöt ovat pikemminkin kasvaneet, joskin tähän on saattanut vaikuttaa tulivuorenpurkausta (viite). Jos tarkastellaan neljää kierrätyksen edelläkävijä maata, voidaan huomata, että Saksa, Tanska, Belgia ja Irlanti ovat onnistuneet vähentämään hiilidioksidipäästöjään tasaisen mallikkaasti. Tekemieni karttojen perusteella siis näistä maista kannattaa ottaa mallia päästöjen vähentämissä, vaikkakin syntyvän jätemäärän ennaltaehkäisyssä on näilläkin mailla vielä opittavaa.

Lähteet:

 Ilmasto-opas (2014) Ilmastopolitiikka. <http://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/f65a78bb-dc8e-41a5-b09a-6fa36661880b/sopimukset-ohjaavat-kansainvalista-ilmastopolitiikkaa_fi.html>

Erfving, N. (2014) Kurssikerta 7: BKT, vaarallinen jäte ja uusiutuva energia EU-maissa. <https://blogs.helsinki.fi/nataliae/> Luettu 11.3.2014

European Commission (2014) Eurostat: Your key to European statistics. <http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/eurostat/home/>

Ruutu, K. (2014) Kurssikerta 7: Viimeinen taistelu MapInfon kanssa. <https://blogs.helsinki.fi/karuutu/> Luettu 11.3.2014