Genomistrategia Suomelle – mitä yhteiskuntatieteelle?

Ari Haukkala ja Karoliina Snell: Genomistrategia Suomelle – mitä yhteiskuntatieteelle?

Kesäkuun 11. päivä julkaistiin ehdotus valtakunnalliseksi genomistrategiaksi (STM 2015). Suomessa, kuten lähes kaikissa länsimaissa, on panostettu nopeasti kehittyvään genomiikkaan. Rahalliset panostukset ovat vaatimattomia verrattuna esimerkiksi Iso-Britanniaan tai Saksaan mutta Suomella on monia tutkimukseen ja terveydenhuoltoon liittyviä vahvuuksia (Gaskell ym. 2013) joita on järkevää hyödyntää kansainvälisesti.

Mitä sitten yhteiskuntatieteilijän pitäisi tietää tai miksi yhteiskuntatieteilijän pitäisi olla kiinnostunut asiasta? Onko kansallinen strategia vain lääketieteen ja terveydenhuollon ongelma? Ei. Strategiassa lähdetään siitä, että genomiikka ja genomitiedon hyödyntäminen olisivat osa arkipäivän terveydenhuoltoa jo tämän hallituskauden jälkeen vuonna 2020. Tämä tarkoittaa sitä että myös tavallisten ihmisten olisi tehtävä terveydenhuollossa ja oman terveytensä hallinnassa tähän liittyviä päätöksiä. Käymme läpi strategian muutamia kohtia, jotka ovat erityisesti yhteiskuntatieteellisesti mielenkiintoisia.

Continue reading “Genomistrategia Suomelle – mitä yhteiskuntatieteelle?”