Kurssikerta 5: Soveltamisen tuska

Kurssimme on kuin varkain edennyt pisteeseen, jossa jo opittuja taitoja olisi aika soveltaa ja yhdistellä kulloinkin käsillä olevan ongelman ratkaisemiseksi. Toisin sanoen oli aika huokailla ja kiroilla niillä molemmilla isältä opituilla voimasanoilla, jotta näyttöpäätteelle ilmestyisi edes etäisesti ehyttä taulukkoa tai karttaa muistuttava tekele. Paikkatiedon vapaaottelukehään asteli tällä kertaa vastaan erilaisia Vantaan kaupunkiin ja yleisemminkin pääkaupunkiseutuun liittyviä aineistoja, joista oli tarkoitus pusertaa ulos milloin mikäkin lukema tai trendi – luonnollisestikin keinoja kaihtamatta.

Aikaisemmilla kurssikerroilla opittujen työkalujen lisäksi arsenaalista löytyi tämän kerran jälkeen myös bufferointi-toiminto, eli vyöhykkeen luominen jonkin karttakohteen ympärille. Tämä auttoi suuresti kurssikerran itsenäistehtävistä suoriutumista. Erityisen tehokasta bufferointi on tilanteissa, joissa tarkoituksena on selvittää, kuinka suuri joukko joitakin karttakohteita jää tietylle vyöhykkeelle. Esimerkkitapauksina saimme selvitellä muun muassa Helsinki-Vantaan lentokentän melualueille jäävien asukkaiden lukumääriä sekä Vantaan juna-asemien läheisyydessä asuvien koululaisten päälukua. Bufferoinnille voisi keksiä myös lukuisia muita käytännönsovelluksia. Yhden erinomaisen esimerkin blogissaan tarjoilee Anna Haukka (2017), joka mainitsee bufferoinnin soveltuvan esimerkiksi vesistön ympärillä sijaitsevan peltoalan määrittämiseen.

Monet muut tehtävät puolestaan testasivat ärsyttävänkin tehokkaasti hieman vanhempien taitojen tasoa. Vasta nyt ymmärsin kunnolla itsekin, kuinka paljon uutta asiaa kurssi on jo tähän mennessä tarjonnut. Yllättäen jokin toiminto, joka saatettiin kurssikerran aikana käydä läpi nopeastikin, nousi aivan uudella tavalla parrasvaloihin. Omalla kohdallani esimerkki tällaisesta toiminnosta oli SQL Select, joka kaikessa yksinkertaisuudessaan auttoi minut yli monien synkkien aineistovirtojen. Tämä oli sikäli hämmästyttävää, että loppujen lopuksi kyse on vain perustoiminnosta, joka valitsee taulukosta asetetut ehdot täyttävät rivit.

Yleisestikin ottaen ymmärsin, että avain onneen MapInfon kanssa tuntuu olevan kyky käsitellä taulukoita mahdollisimman tehokkaasti. Tärkeimpiin aineistoa koskeviin kysymyksiin vastauksen saa usein muutamalla nopealla toiminnolla suoraan taulukosta. Kun taulukot ja aineistot ovat kunnossa, onnistuu esimerkiksi näennäisesti haastavalta vaikuttava teemakartan luonti vain parilla klikkauksella. Radio Helsingin legendaarista juontajaa Njassaa lainatakseni voisinkin todeta, että jos pitsapohja on huono, eivät sitä mitkään täytteet tai juustot enää pelasta. Samoin on paikkatieto-ohjelmien kanssa: jos taulukko vuotaa kuin Huuhkajien puolustus, ei siitä saa toimivaa karttaa väännettyä edes Paarlahden Arttu.

Toki laadukkaan taulukon takaa löytyy aina laadukas aineisto ja edelleen taho tai henkilö, joka aineiston on tuottanut. Oman paikkatietoaineiston tuottaminen, digitoiminen sekä syöttäminen paikkatieto-ohjelmaan siten, että sitä voisi jopa soveltaa, ovat teemoja, joihin haluaisin joskus tulevaisuudessa perehtyä. Mahdollisesti joitakin näistä ulottuvuuksista pääsen ehkä hieman maistelemaan jopa tämän kurssin puitteissa! Siihen asti on tyytyminen näihin sielua hivelevän kauniisiin tuotoksiin, joita tällä kertaa onnistuin valmiiksi tuotetusta aineistosta valmiille karttapohjille tuottamaan. Ensimmäisenä jonossa taulukko, johon olen kerännyt muutamia kiehtovia kuriositeetteja pääkaupunkiseudun ilmiöistä. Taulukkoa seuraa aiheista oleellisinta kuvaava teemakartta pääkaupunkiseudun asuinrakennusten uima-altaiden lukumääristä alueittain. Enjoy!

Valtsu

Kirjallisuus

Haukka, A. (2017). Kurssikerta 5. Lentokoneet ovat tähtiä Vantaan taivaalla. <https://blogs.helsinki.fi/ahaukka/> Luettu 24.2.2017.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *