Tutkimuspäiväkirja, luku 1

Ensimmäiset viikot tutkimusprosessikurssista ovat menneet vauhdilla. Ensimmäisellä ja toisella viikolla keskustelimme moodlessa esitellen itsemme, ja pohtien ryhmätyön mahdollista aihetta. Kurssilla on paljon uusia ohjelmia ryhmämme jokaiselle jäsenelle, joten emme vielä tienneet mitä odottaa. Tapasimme toisen ryhmän jäsenen kanssa ensimmäisen kerran toisella viikolla, jolloin päätimme aineiston sekä teimme työnjaon kurssille. Työnjaosta sovimme että Nadja keskittyy kirjallisuuteen, Annika ja Lilja SPSS:n ja minä Saara metaosioon. Myöhemmin mukaan tullut Erno auttaa ainakin kirjallisuusosiossa. Seuraavaksi siirsimme kommunikoinnin whatsapp-palveluun, sillä se oli kaikille helpoin kommunikointiväline.

Aineistoksi valitsimme (FSD3062) Suomalaisten maahanmuuttoasenteet: Suomen Kuvalehden kysely 2015. Tutkimuskysymyksemme on vielä pohdinnassa tässä vaiheessa kurssia.

Seuraavalla viikolla tapasimme osan ryhmäläisten kanssa ja teimme SPSS-osuutta. Pääsimme hyvin vauhtiin ja ryhmäläiset osasivat opettaa SPSS:ää minullekin. SPSS-osuus sujui suhteellisen helposti ja kirjasimme samalla ylös kaiken mitä teimme ja opimme, epäonnistumisia unohtamatta. Veimme datan SPSS:ään ja valitsimme muuttujiksi iän, sukupuolen ja asenteet maahanmuuttopolitiikasta. Otimme muuttujista yksiulotteiset kuvailut sekä tilastolliset kuvaajat. Teimme graafisesti frekvenssipylväsdiagrammeja sekä histogrammin. Huomasimme että vastaajissa on paljon iäkkäitä henkilöitä, joten teimme vielä uudelleenluokittelun ikä-muuttujasta, jotta saimme mielekkäämmin analysoitua asenteita iän mukaan. Iän vaikutusta maahanmuuttopolitiikkaan lähestyimme ristiintaulukoinnilla, koska sen avulla voidaan tutkia muuttujien välisiä riippuvuuksia. Tutkailimme ristiintaulukointia output-näkymässä, ja teimme analyysia tuloksista. Esitämme näitä kattavammin lopputyössämme. Lisäksi ristiintaulukoinnin tilastollisen merkitsevyyden testaamiseen käytimme x2-testiä. Seuraavaksi tarkastelimme, miten sukupuoli vaikuttaa asenteisiin maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan. Ja lopuksi teimme vielä regressioanalyysin, koska halusimme tarkastella kolmen muuttujan välistä riippuvuutta.

Päätimme samalla luoda google docsin, jonne veimme kaikki asiakirjat koko ryhmän nähtäväksi ja muokattavaksi. Suunnittelimme myös kurssin aikataulua.

Samaan aikaan ryhmämme jäsen Nadja on perehtynyt kirjallisuuteen ja opetellut Zoteroa. Hän on suorastaan innostunut Zoteron hyödyllisyydestä ja luvannut opettaa sitä meille muillekin. Kirjallisuutta on etsitty Google scholarista, Ebscosta sekä Nellistä. Kirjallisuusosiossa jatkamme seuraavaksi analysointiin ja keskitymme tuloksiin, sekä opettelemme Atlas.ti:tä.

Minä, metaosion vetäjänä, pidän huolen siitä, että kaikki ovat kurssin suhteen kartalla, aikataulut pitävät ja kommunikoimme keskenämme. OneNotea en ole vielä ehtinyt kokeilemaan, mutta ajattelin ottaa sen seuraavaksi työn alle. Blogin perustaminen on ollut suhteellisen helppoa.

Sovimme että hoidamme yhdessä kurssityön loppuun, mutta jokaisella on ollut oma vastuualueensa, jota voimme opettaa toisillemme. Järjestämme myös ryhmätapaamisia, sillä ne vievät työtä parhaiten eteenpäin ja samalla voimme oppia toisiltamme. Olemme löytäneet yhteisen linjan kurssin suorittamiseen ja kommunikointi on helppoa.

Huomenna meillä onkin taas vuorossa ryhmätapaaminen, jossa kirjoitamme ensimmäisen luonnoksen lopputyöstä.

Tervetuloa ryhmän 26 matkaan!

Saara

3 thoughts on “Tutkimuspäiväkirja, luku 1

  1. Hei kaikki!

    Työnjaossa sovimme, että minä olen vastuussa SPSS-osiosta, koska viime syksynä kävin kvantitatiiviset menetelmät -kurssin ja sen myötä osaan käyttää tilasto-ohjelmaa melko hyvin.

    Näimme Liljan ja Saaran kanssa eräänä päivänä Allussa ja löysimme tyhjän ryhmätyöhuoneen, jossa saatoimme rauhassa keskustella aiheestamme. Saara onkin yllä kuvaillut aika tarkasti mitä teimme kyseisessä tapaamisessa. SPSS on kuitenkin sen verran monimutkainen ohjelma, että sitä ei näin lyhyellä ja itsenäisellä kurssilla voi kovin hyvin oppia. Yritin kuitenkin Liljan kanssa selittää ohjelman logiikkaa Saaralle. Emme tosin ehtineet suorittaa regressioanalyysiä loppuun, koska aika loppui kesken ja itse kunkin oli lähdettävä neljän tunnin puurtamisen jälkeen seuraaviin juttuihin. Saimme kuitenkin selvitettyä korreloivatko valitsemamme muuttujat keskenään.

    Mielestäni koko kurssi on sujunut melko hyvin ja uskon, että oli todella hyödyllistä nimetä yksi ryhmän jäsen katsomaan, että kaikki tulee hoidettua ajallaan. Varsinkin kun kurssin rakenne ja kaikki hoidettavat asiat on ripoteltu sinne tänne eikä niiden seuraaminen ole ollut kovin yksinkertainen tai selkeä tehtävä. Olisin myös toivonut enemmän tukea muiden kuin SPSS:n käyttöön, koska ei kiireessä lähde opettelemaan uusia ohjelmia ja työkaluja, ellei ole pakko. Kaiken kaikkiaan ryhmämme on mielestäni toiminut hyvin ja ryhmätyötä on ollut kiinnostava tehdä.

    – Annika

Leave a Reply to Anonymous Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *