Tutkimuspäiväkirja

Ensimmäisellä viikolla viestittelimme Moodle-keskustelualueen kautta, esittäydyimme ja esitimme omat mielipiteet siitä, mitkä aiheet meitä voisi kiinnostaa ja mitkä konkreettiset aineistot voisivat olla hyviä tutkimusta varten. Aiheina esille tuli hyvinvointi, eriarvoisuus, maailmanpolitiikka sekä kansainväliset suhteet. Konkreettisena aineistona esille nousi naisten osuus parlamenteissa sekä kehitysyhteistyötutkimus. Valitsimme kehitysyhteistyötutkimuksen, sillä ainestossa oli enemmän kuin kaksi muuttujaa, jolloin työstä tulee hedelmällisempi kvantiosuuden kannalta (Naisten osuus parlamentissa- aineistossa muuttujia oli vain kaksi).

Viikolla 2 jatkoimme keskustelua Moodle-alueella, sekä Yammerissa. Saimme sovittua tapaamisen torstaille ja sovimme, että kaikki tekevät jo vähän tutkimustyötä aiheeseen liittyen sekä perehtyy vielä paremmin omaan sen viikon osuuteensa. Samalla viikolla pystytimme Zoteron ryhmäalueen sekä perustimme blogialueen. Tavatessamme keskustelimme yleisesti kurssista ja sen sisällöstä, sekä saimme sovittua aikataulut ja jaettua osiot kullekkin viikolle. Jakauduimme niin, että kaksi tekevät kirjallisuusosuutta ja kaksi kvantitatiivista puolta sekä metaosiota vaihtelemme viikottain ja vähän sen mukaan, miten paljon missäkin osiossa on hommaa kullakin viikolla. Sovimme jo valmiiksi, että näkisimme koko ryhmänä 4. viikon torstaina, jolloin viimeistelisimme yhdessä palautettavan raportin.

Kolmannella viikolla Aliisa ja minä eli Eveliina tapasimme kirjallisuusosion merkeissä. Olimme sopineet, että kummatkin hakisivat taustakirjallisuutta eri hakukoneista maanantaiksi, jotta pääsisimme aloittamaan työskentelyn heti. Olimme ladanneet Zoteron jo aikaisemmin sekä opetelleet sen käyttöä kirjallisuushaun yhteydessä. Kummallekkaan ei kuitenkaan oikein selvinnyt ensin, miten Zotero toimii tai mikä hyöty siinä on, koska emme saaneet sitä synkronoitua. Emme siis nähneet toistemme kirjallisuushakuja, vaikka ne olikin laitettu yhteiseen kansiion. Myös viitteiden muotoilu oli mielestämme outo ja epäilimme, ettei se näyttänyt oikealta, kun kokeilimme liittää viitteitä Wordiin. Ongelmien takia menimme perjantain työpajaan, jossa selvisikin monta asiaa. Saimme kansion synkronoitua, löysimme oikean tyylin viittaamiseen (Apsa) sekä havaitsimme, että Zotero on oikein hyödyllinen työkalu teoriaosuutta tehtäessä, sillä se tekee monet asiat puolestamme. Artikkeleihin viitatessa Zotero on erityisen hyvä, koska artikkelin nimet ja muut tiedot ovat usein oikein, eikä mitään tarvitse muuttaa. Mutta sivustoihin viitatessa, Zotero ei jotenkin tunnista nimiä ja sivuston otsikkoa, jolloin tiedot ja päivämäärän joutuu syöttämään itse Zoteroon. Lähdeluettelon tekeminen on ihanan vaivatonta Zoterolla, yksi klikkaus riittää ja kaikki lähteet tulevat aakkosjärjestyksessä loppuun oikein tehtyinä.

Testasimme myös hieman Atlasta yhdessä, mutta emme oikein nähneet sen hyötyä tämän tyyppisessä tutkimuksessa. Atlas on varmasti oikein kätevä, jos tutkimukseen kuuluu haastatteluita, lehtiartikkeleita tai internetin keskusteupalstoja. Eli aineistoja jossa tekstiä on todella paljon, jolloin aisioiden jäsentäminen tulee helpommaksi ja selvemmäksi.  Voisin nähdä käyttäväni Atlasta esimerkiksi gradua tehtäessä.

Kati ja Eve harjoittelivat kolmannella viikolla SPSS-ohjelman käyttöä. Tutustuimme ohjelman käyttöön ensin itsenäisesti katsomalla moodle-sivuille linkitetyt videot. Netistä tuntui löytyvän paljon ohjeistusta ohjelman käyttöön. Tutuistumme esimerkiksi Kvantimot-sivujen ohjeisiin. Katsoimme kuitenkin tarpeelliseksi käydä harjoittelemassa ohjelman käyttöä konkreettisesti perjantain ohjatussa työpajassa. SPSS- ohjelman perustoiminnot avautuivat muutaman harjoittelun jälkeen melko hyvin. Harjoittelimme muuttajamuunnoksien tekoa ja muuttujien välisten suhteiden kuvaamista ohjelman eri toimintojen avulla. Lopuksi teimme alustavia kahden tai kolmen muuttujan histogrammeja ja ristiin taulukoita. Päätimme vertailla sukupuolen, iän ja asuinkunnan vaikutusta mielipiteisiin kehitysyhteistyöstä. SPSS- vaikutti hyödylliseltä ohjelmalta kvantitatiivisen tutkimuksen tekemisessä ja voisin ainakin itse ajatella käyttäväni sitä jatkossa tilastollisten analyysin, etenkin visuaalisen ilmeen tekemisessä.

Published by

Deleted User

Special user account.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *