Ohjelmistoista

Kuten blogimme ns. pääpostauksessa on mainittu, leimasi kaikkea ryhmämme työskentelyä se, että kaikkien ryhmämme jäsenten ensisijaisena tavoitteena oli oppia kurssilla SPSS-ohjelmiston käyttöä. Se näkyy etenkin siinä, että moniin muihin ohjelmistoihin tutustuminen on ollut jokseenkin pintapuolista. Tässä postauksessa käydään läpi, mihin ohjelmistoihin tutustuimme, ja mitä niistä pidimme hyödyllisinä.

SPSS

SPSS-ohjelmisto on kaikille ryhmämme jäsenille sosiaalitieteiden opiskelijoina keskeinen ohjelma, jonka oppimiseen olimme valmiita panostamaan. Tutustuimme aluksi ohjelmiston perustoimintoihin netistä löytämiemme itseopiskelumateriaalien turvin kukin tahoillamme. Viikoittain pidimme kahden tunnin tapaamisen, jossa keskustelimme oppimastamme ja ratkoimme yhdessä vastaantulleita ongelmia. Tämä limittyi aineistomme analyysistä käydyn keskustelun kanssa; mitä muuttujia valitsisimme analyysin kohteeksi, mitä toimintoja osaamme käyttää niiden analysoimiseen ja mihin tulisi vielä perehtyä lisää. Osaaminen kehittyi tämän kurssin puitteissa hyvälle perustasolle, mutta vielä riittää töitä kehittyneempien metodien kanssa. Tältä osin oppimistavoitteemme voidaan kuitenkin katsoa saavutetuiksi.

Yammer

Yammeria kävimme vilkuilemassa, mutta emme katsoneet hyödylliseksi ottaa käyttöön yhtä kommunikointikanavaa lisää kurssin moodle-alueen, sähköpostin ja facebookin lisäksi. Selkeästi aktiivisimmaksi ja helpoimmaksi välineeksi tehtävien ja tapaamisten organisoinnissa osoittautui työn edistyessä  facebook.

RealtimeBoard

Tähän tutustuimme vasta siinä vaiheessa, kun ryhmätyömme tekstiosuuden koonti- ja kommentointialustaksi oli jo vakiintunut kaikille ennestään tuttu Google Docs. Emme siis käyttäneet lyhyttä vilkaisua enempää.

OneNote

Sama juttu kuin yllä. Facebook ja Google Docs toimivat meillä muistiinpanojen ja keskustelujen välineinä.

Aila

Aila-tietokanta osoittautui hyödylliseksi siinä vaiheessa, kun ensimmäisiä aiheeseemme liittyviä artikkeleita oli löydetty: sieltä oli helppo tarkistaa, ovatko niiden kirjoittajat tutkineet samaa aihetta enemmänkin.

Atlas.ti

Atlaksen käyttötarkoituksesta luettuamme totesimme, että sen avulla ei meidän tämän kurssin harjoitustyössämme voi kovin paljon saavuttaa, joten totesimme, että siihen tutustumiseen ei tämän kurssin puitteissa kannata käyttää aikaa.

Pomodoro-tekniikka

Tämän metodin periaatteeseen tutustuimme ja sitä sovellettuamme työskentelyn kirjoitusvaiheessa totesimme sen varsin hyödylliseksi kirjoitustyötä rytmittäväksi työkaluksi.

Zotero ja  hakukoneet

Liityimme kurssin aluksi zoteroon, mutta senkin käyttö jäi tutustumisen jälkeen varsin vähäiseksi. Käytimme tuttuja nelliä ja google scholaria artikkelien hakemiseen ja linkkejä jaoimme enimmäkseen google docsissa esittelyiden ja selitysten kera. Kirjallisuuslistan tekeminen vaikuttaisi kuitenkin varsin hyödylliseltä toiminnolta.

 

One thought on “Ohjelmistoista”

  1. Ailasta siis haimme tutkimusaineiston.

    Atlas ei tosiaankaan sopinut tähän harjoitustyöhön. Se nyt kuitenkin on kvalitatiivisen tutkimuksen apuväline ja mehän tehdään nyt kvantia. Muutenkin mielestäni on järkevämpää keskittyä oppimaan pari työkalua suhteellisen hyvin, kuin sählätä ympäriinsä sadassa eri palvelussa ja olla lopulta oppimatta mitään. Monet tutut työkalut ovat edelleen yksinkertaisesti toimivia. Mitä sitä hyvää pois vaihtamaan.

    Zotero on tosi hyvä kun on paljon lähteitä ja sitä tulee varmasti jatkossa käytettyä paljon,

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *