Tähän osioon kirjoitetaan päiväkirjaa kirjallisuus-osion etenemisestä.
Kirjallisuusosio jakautuu kolmeen vaiheeseen:
- Esivaihe
- Puurtamisvaihe
- Julkaiseminen/raportin kirjoittaminen
Tähän osioon kirjoitetaan päiväkirjaa kirjallisuus-osion etenemisestä.
Kirjallisuusosio jakautuu kolmeen vaiheeseen:
Tässä ohjeet kirjallisuusosion esikirjoittamisvaihetta varten:
• Tutustu FSD:n Ailan kautta tutkimukseen jossa on käytetty aineistojaa joita ryhmänne harkitsee työn aiheeksi.
• Etsi kirjallisuutta jossa viitataan näihin tutkimuksiin / jotka viittaavat samoihin lähteisiin / jotka käyttävät samoja avainsanoja.
• Jos tutkimukset ovat suomenkielisiä, etsi termeille käännöset ja hae myös niillä.
• Rakenna käsitekarttaa avainsanoista, löydetystä kirjallisuudesta, omista aiheen piiristä syntyvistä ideoista. Voit käyttää tähän esimerkiksi OneNotea, RealTimeboardia tai – jos haluat perehtyä jo tässä vaiheessa kvalitatiivisen analyysin ohjelmaan – Atlas.Ti:tä, josta ohjeita kirjallisuusosion puuratamisvaiheessa.
• Rakenna Zotero-tietokanta löydöistä. Ota talteen myös kokoteksti pdf-muodossa silloin kun se on mahdollista.
Ensimmäinen viikko on nyt takana, ja kirjallisuuden esikirjoittamisvaihe on kutakuinkin tehty:
– Alustavan tutkimuskysymyksen mukaisia artikkeleita haettu Google Scholarista, Ebscosta ja Nellistä.
– Mielenkiintoiset ja tutkimuksen kannalta mahdollisesti relevantit artikkelit on viety Zotero-ryhmän kirjastoon + joihinkin lisätty muistiinpanoja.
– Avaisanoista, hakukoneista ja aineistosta käytettävistä muuttujista tehty hahmotelmaa OneNote -käsitekarttana.
Kokonaisuudessaan asiat ovat hyvällä mallilla. Tiedonhakua ja hakuportaalijem käyttöä on opeteltu, ja Zoteron tutkimustyölle antamat hyödyt ymmärretty. Tästä on seuraavan hyvä jatkaa!
-Larissa
Kirjallisuusosion puurtamisvaihe koostui Zoteron käytön opettelusta, artikkelien lukemisesta ja epätoivoisesta yrityksestä oppia käyttämään Atlas.ti:tä. Aloitin perehtymällä ensin Moodle-sivuston ohjeisiin Atlas.ti:in käytöstä. Katsoin siihen liittyvät videot ja sain lopulta jonkinlaisen käsityksen siitä, mitä ohjelmalla voidaan tehdä. Ohjeet olivat kuitenkin melko sekavia, ja ennen kuin itse ohjelmaa pääsi edes avaamaan, piti tehdä paljon valmisteluita ja perehtyä myös muihin kuin pelkästään Atlaksen haltuun ottamiseen. Itse tehtävä, mikä tässä oli tarkoitus toteuttaa Atlaksella eli koodaaminen ja käsitekartan luominen koodien pohjalta, sujui lopulta melko nopeasti, mutta osaamisen hankkiminen tehtävän tekemiseen oli paikoittain erittäinkin turhauttavaa. Moodle-sivujen ohjeet eivät suoraan vastanneet tehtävänannon tarkoituksia, vaan lähes sekoittivat enemmän, sillä osa niistä esitteli asioita, joita ei tässä tehtävässä ollut edes tarkoitus tehdä. Katsoin muutaman YouTube-videon, jotka hieman selvensivät ja näyttivät ”kädestä pitäen”, miten käsitekartan tekeminen onnistuu. Nyt jälkeenpäin kaiken työn jälkeen Atlas.ti tuntuu mielenkiintoiselta ja epäilemättä hyödylliseltä ohjelmalta, mutta sen itsenäinen opettelu näillä ohjeilla oli kyllä melko kauheaa. Kirjallisuusosio alkaa kuitenkin onneksi olla viimein tehty, joten tutkimusprosessissa voidaan siirtyä pian raportin koostamiseen.