All posts by Frans O M Peltonen

SPSS

En ollut ennen kurssia kuullutkaan SPSS-ohjelmasta, joten työskentely sen parissa oli aluksi stressaava ajatus. Kaikkein vaikeinta, kuten missä tahansa uudessa haasteessa, oli alkuun pääseminen. Youtube:sta katsomani videot pikemminkin saivat pääni pyörälle ja takaraivossa kumisi ajatus, että tuleeko tästä mitään.

SPSS kuitenkin osoittautui ennakkoluuloja helppokäyttöisemmäksi ohjelmaksi. Aikaisemmasta Excelin käytöstä oli hyötyä, sillä SPSS:n toimintalogiikka tuntui samalta. Tunnin harjoittelun jälkeen graafien ja muiden kuvamallien luonti onnistui jo ilman ohjeita. Kurssin avulla sain mielestäni pintaraapaisun ohjelman käyttöön, sillä jo pelkkää valikkoa selaillessa heräsi kysymys mihin kaikkeen tämä ohjelma on kykenevä.

Pieniä hankaluuksia ilmeni tutkimusaineiston editoinnissa ja graafien muokkaamisessa. Tutkimusainestossa oli satoja tyhjiä vastauksia, jotka vääristivät johtopäätöksiä huomattavasti. Ainoa vaihtoehto lopputulosten selkeyttämiseksi oli poistaa käsin tyhjät vastaukset, sillä mitään komentoa tämän tekemiseen en löytänyt. Lisäksi SPSS ei antanut paljoa mahdollisuuksia graafien visuaaliseen muokkaukseen niiden luonnin jälkeen. Ainoa vaihtoehto ulkoasun parantamiseen oli syöttää data uudelleen ohjelmaan ja valita uusi visuaalinen esitys. Kolmanneksi emme onnistuneet ratkaisemaan ääkkosongelmaa, joka ilmeni myös muilla ryhmillä. Huolimatta selkeistä ohjeista kurssin Moodle-sivuilla, SPSS-ohjelma ei tunnistanut ääkkosia.

Lopulta käteeni kuitenkin jäi positiivinen kokemus SPSS:n käytöstä. Vaikka siitä on varmasti eniten hyötyä ammattilaisille, jotka ovat käyttäneet sitä vuosikausia, koin sen soveltuvan oivalliseksi tutkimusvälineeksi myös vasta-alkajille.

Tutkimuskysymyksen avaamista

Tällä kurssilla tutkimme koulutustaustan vaikutusta poliittiseen käyttäytymiseen (äänestysaktiivisuus, puoluekanta jne.). Aineistona tulemme käyttämään eduskuntavaalitutkimusta vuodelta 2011, joka on ladattu AILA:sta. Koimme sen helppokäyttöiseksi ja selkeäksi alkuvaikeuksien jälkeen. AILA:n ongelma oli, että hakua ei pystynyt rajaamaan sen saatavuuden mukaan. Ensimmäisellä kerralla sivu kaatui ja esti tiedostojen lataamisen ja hankaloitti työskentelyä.

Loimme tällä viikolla zotero-ryhmän, jonka avulla pystymme paremmin koordinoimaan aineiston hakuprosessia. Suunnitelmissamme on myös luoda Google docs -kansio, kun kirjallisuutta alkaa löytyä.

Toinen tapaamiskerta

Tällä viikolla olemme tarkentaneet rymän sisäistä työnjakoa. Ryhmän uudet jäsenet on otettu mukaan ryhmään ja olemme ottaneet Yammer-ohjelman käyttöön, sekä perustaneet blogin.

Yammer on helppokäyttöinen ja koko ryhmä on toiminut aktiivisesti yhteydenpidossa yksityisen Yammer-ryhmän välityksellä. Samalle olemme pystyneet reaaliaikaisesti seuraamaan muiden ryhmien edistymistä. WordPressin blogipohja on toimiva ja helppokäyttöinen ja tulee jatkossa olemaan olennainen lisä työkalupakkiimme.

Olemme onnistuneet valitsemaan aineiston, sekä olemme alustavasti perehtyneet sen muuttujiin. Tutkimuskysyksemme  tarkentuu ensi viikon kuluessa, kun pääsemme tutustumaan tilasto-ohjelmiin.

Ryhmämme koko on kasvanut viiteen henkilöön ja olemme sopineet joustavasti alustavasta työnjaosta kurssin eri osa-alueiden toteuttamisen suhteen. Seuraava tapaaminen on sovittu ensi viikoksi, jolloin siirrymme työssämme tutkimuskysymyksen lähempään tarkasteluun ja aineiston analyysiin.