About Deleted User

Special user account.

Atlaksesta

Atlas oli itselleni uusi tuttavuus tältä kurssilta. Fiilikset ovat vähän sekalaiset.

Hyvät puolet: tosi monipuolinen, jo tässä alkuvaiheessa pääsi aika helposti vauhtiin, toiminnot vaikuttivat olevan hyviä ja tosi suurten aineistojen käsittely helpottui huomattavasti verrattuna esimerkiksi siihen mitä on itse tehnyt aiemmin wordilla ja muistiinpanoilla

Huonot puolet: Aluksi kun koitti ohjelmaa kotikoneelle ladata, ei se suostunut millään avautumaan, vaikka koitin monta kertaa asentaa sitä uudelleen. Noh, sitten keksin päivittää sen ja onneksi alkoi pelittämään (en kyllä tiedä voidaanko tätä ehkä omaa vikaani laskea ohjelman viaksi…). Toiseksi kotikäytössä (ihan suhteellisen uudella Macilla) ohjelma kaatui pariin otteeseen kun yritti tehdä jotain vähän liian nopeasti suuren aineistomäärän kans. Tämä saattaa kyllä taas johtua omasta koneesta, eli taas, ei ehkä ohjelman vika. Mikä toisaalta voisi katsoa ohjelman viaksi on sen tapa avata monta monta ikkunaa, jossa seikkailla. Tietenkin hankala ja monimutkainen ohjelma vaatii työskentelyä eri tasoissa, mutta jotenkin tuntuu, että hyppelemisen eri ikkunoiden välillä olisi voinut suunnitella toisin.

Joka tapauksessa, Atlas oli hyvä tuttu, ja uskon että kohtaamme vielä moneen kertaan.

 

Pomodoro

Ah, se paljon puhuttu pomodoro. Vaikka tästä olen kuullutkin monelta, en jotenkin koe asiaa omaksi. Oma keskittymisen saavuttaminen on sen laatuista, että vähän aluksi vetvoo, mutta sitten kun pääse työnmakuun, niin parikin tuntia menee helposti huomaamatta ohi ilman mitään halua selata facebookkia, syödä tai vaan nukahtaa. En kyllä kokeillut pomodoroa, mutta vaikuttaa siltä, että tauko joka 25 minuuttia katkaisisi oman flow:n kun kerta siihen on päässyt kiinni. Toisaalta ehkä ei, ja viiden minuutin tauko olisi virkistävä. Noh, joka tapauksessa pysyn perinteikkäästi kiinni omassa työjuhtatahdissani.

 

-J

FSD sekä hakumenetelmät

FSD elikkä Aila oli myös uusi tuttavuus itselleni. En ole ihan satavarma olivatko muut ryhmäläisetkään kuullut siitä, mutta tuntuu jännältä, että edes viime vuoden kvantitatiiviset menetelmät -kurssilla ei asiasta puhuttu mitään. Siellä tosin olikin jo valmis, kattava aineisto jolla hommaa vietiin eteenpäin, mutta siitä huolimatta olisi luullut, että FSD:n kaltainen kattava kokoelma olisi edes mainittu.

FSD onkin varsinkin tulevaisuuden kannalta hyvä ystävä ja sieltä tuntui löytyvän aika laidasta laitaan aineistoja. Meidän valitsema aineisto, EVAn EU-asenne kysely vuodelta 2012 oli omasta mielestäni yksi mielenkiintoisista, mutta kyllä sinne jäi myös monia muita, jotka innostavat ehkä jatkossa, tai joita voi hakea apuun muiden kurssien töitä varten.

Hakumenetelmien osalta moodle-sivuilla annetut vinkin olivat jo melkeen kaikki tuttuja. Toisaalta Googlea en ole alkanut epäillä ikinä liiasta “tunnistamisesta”, enkä ole pakoillut sen ehdotuksia ns. “anonymous-browseri-ikkunoihin”. Ehkä joskus pitäsikin kokeilla, miten erilaisia tuloksia se antaisi. Muuten hakumenetelmät olivat aika peruskauraa. Itselleni tutuin ja luontevin combo on ollut google scholarin ja web of sciencen yhteiskäyttö, jota myös nyt jatkoin. Etenkin Web of Science:ssa tosiaan voi hukkua monta tuntia kun eksyy tarkastelemaan viiteverkostoja…

-J

Yammerista

Yammer on kans osoittautunut ihan kelpo työkaluksi. Moodle kauhistuttaa ja hirvityttää itseäni hitaudensa ja kömpelyytensä takia ja Facebook on työntekoon ja koordinointiin nihkeä, kun menee sekaisin kaikki työ- ja vapaa-aika-asiat. Lisäksi kaikkea nettiturvallisuuteen ja blaa blaa liittyviä syitä. Yammer olikin siis hyvä tuttavuus tähän.

Sinänsä yammeri ei herätä mitään suuria tunteita, vaan on ihan peruskelpo työkalu, joka hoitaa tehtävänsä niinkuin pitääkin. On kyllä hauskaa nähdä, minkälainen paikka yammerista tulee sen ilmeisesti tullessa ihan yleiseksi koko yliopistossa. Meidän ryhmän kohdalla sivu oli lähinnä hyvä viestintä kanava ja oiva tiedostojen jakopaikka, mutta yammerissahan on potentiaalia aika paljolle muullekin, koko “organisaation” kattavalle viestinnälle.

Vähän samankaltainen työkalu, Slack, oli jo itselleni tuttu, mutta oli ihan kiva päästä myös kokeilemaan uutta. Slackiin verrattuna yammer vaikutti paljon enemmän “ammattimaiselta facebookilta”. Slackin saa myös puhelimelle, joten siinä viestinä tuntuu jotenkin nopeammalta. Molemmat ajavat siis hiukan eri virkaa, mutta molemmista olen kyllä pitänyt.

– J

RealTimeBoard: olit mukava, mutta tunsimme vain hetken

Itse olen aikalailla sellainen ihminen joka innostuu kaiken sortin näpertämisestä tietokoneella. RTB saikin minut leikkimään sen pariin aika pitkäksi toviksi. Minusta konsepti oli hyvä, ja esimerkiksi pienempiin, tiiviimpiin ja jotenkin strukturoidumpiin projekteihin voisin todella nähdä itseni käyttävän sitä.

Tutustuminen ei vienyt kauaa aikaa ja jos on yhtään tullut leikittyä koneella esim. prezin tai edes power pointin kanssa, niin homma on kyllä kätevästi opittavissa. Meidän ryhmän kohdalla projektikaavio ja ylipäänsä projektin pohtiminen ja eteenpäin vieminen ei oikeen saanut tulta alleen RTBssä. Kuten ylläkin totesin, tämä ehkä johtuu enemmän projektin luonteesta, eikä sinänsä RTBstä. Semmoinen on kyllä fiilis, että voisi palata RTBn pariin tulevaisuudessa, ehkä muissa kun koulutöiden merkeissä.

Pikkuisena miinuksena on kyllä jatkuvat spämmi-viestit, jotka alkoivat sadella heti liittymisen jälkeen. Niille voisi tietystä varmaan tehdä jotain RTBn asetuksista (luulisi ainakin), mutta ärsyttäväähän sekin on, että niitä ylipäänsä tulee. Toinen pieni miinus on virtuaali whiteboardien rajattu määrä, mutta ehkä sekään ei näin aluksi haittaa. Eipähän ainakaan voi hukuttaa itseään projekteihin kun työkalu määrää kuinka montaa voit olla tekemässä yhtäaikaa.

 

-J

Zoteron ylistystä

 

legendofzotero

Zotero oli kyllä yksi parhaista uusista tuttavista mitä tuli vastaan tällä kurssilla. Aiempana EndNoten käyttäjänä oli kyllä tottunut tiettyihin herkkuihin, mutta jotenkin Zoteron yksinkertaisuus ja käyettävyys voittivat allekirjoittaneen puolelleen.

Vähän kyllä hirvittää kun tuntuu jopa liian helpolta ottaa talteen kaikkea vastaan tulevaa aineistoa. Tämän kurssin puitteissa siitä ei ollut liialti haittaa, mutta ongelma tuli vastaan yhden toisen kurssin aikana. Sen jälkeen piti vähän alkaa hillitsemään itseä, ja oikeasti edes vähän tarkistaa, että aineisto on tarpeeksi relevanttia, että sen viitsii laittaa kirjastoon. Sain oppia kantapään kautta, että niin kannattaa tehdä, sillä jossain vaiheessahan ne talteen otetut tutkimukset pitää kuitenkin lukea.

Myös älytöntä plussaa vielä Zoterolle on sen ryhmäkirjastot! En kyllä ole vielä EndNotella edes päätynyt semmoiseen tilanteeseen, että vastaavaa olisi pitänyt käyttää, joten en ole varma onko siinä samanlaista toimintoa. Mutta joka tapauksessa, Zoterolla se vaikutti toimivan moitteettomasti.

Eli plussaa vaan koko työkalu, varmasti suosittelen avomielin jokaiselle, joka sitä tai vastaavaa ei vielä käytä. Tuli oikeen pahaolo kun kandisemmassa vielä näki jotain, jotka eivät selkeästi olleet käyttäneet mitään viitehallintaohjelmaa. Ikä ja terveyshän siinä menee.

 

– J

Blogin luominen

Blogin luominen osoittautui aika helpoksi. Itselleni lähinnä sisällöntuotanto on tullut tutuksi wordpress-pohjaisiin blogeihin, joten oli ihan kiinnostavaa päästä kerrankin ohjauspuikkoihin ihan alusta lähtien. Tästä sivusta ei nyt mikään huikea tullut, mutta antoi kyllä osviitta siitä, että jos joskus tulee tarve luoda sivu, niin ihan hyvinhän siinä varmaan pärjäisi.

Kirjoitustyökaluna tämä blogi on ehkä vähän toinen juttu. En ehkä tunne ihan omakseni käyttää tälläistä apuna ja lähinnä varmaan tulevaisuudessakin wordpress sekä muut blogipalvelut jäävät järjestö/yrityshommiin liittyväksi. Mutta hauskaahan tätä oli näpertää!

 

– J