Category Archives: Yleinen

Viimeinen päivitys

Nyt alkaa raportti olemaan lopullisesti kasassa ja palautusta vailla.

Kurssin alussa ensimmäiset moodle-viestit saivat aikaan pienimuotoista paniikkia. Ei ollut selkeää käsitystä siitä mitä ylipäätään on tarkoitus tehdä ja kiirettä korostettiin. Ensimmäisen viikon aikana saatiin kuitenkin kaaos hallintaan.

Kurssin aikana olemme oppineet useista erilaisista hyödyllisistä ohjelmista, joita voi käyttää opinnoissa tukena myös jatkossa. Lisäksi hyödyllistä taitoa on karttunut ryhmän kanssa toimimisesta, eritoten nettiin painottuvassa ympäristössä.

Ryhmämme toimi kokonaisuudessaan hyvin, ja aikatauluista oli helppo sopia – yhdessä sovitut “välideadlinet” erilaisten tehtävien suorittamiselle olivat erittäin hyödyllisiä ja olennaisia työn aikataulussa edistymisen kannalta. Facebook on toiminut ryhmän sisäisessä viestinnässä moitteettomasti, ja pari kasvokkain tapaamista on myös tukenut työskentelyä.

Työmäärä on kurssilla ollut varsin suuri, eritoten tutkimusten lukemisessa ja tilastojen tekemisessä meni jonkin verran aikaa. Lisäksi itse raportin kirjoittaminen oli välillä hitaampaa. Blogin kirjoittaminen on taasen osaltaan ollut antoisaa, sillä siinä on päässyt reflektoimaan jo opittua ja kirjaamaan ylös omia tuntemuksia ja kokemuksia.

Kuitenkin tästä kaikesta on nyt selvitty läpi, kokemusta rikkaampina!

Tilasto-osuudesta

Koska SPSS-ohjelmistoa ei tänä vuonna ollut pakko käyttää, päädyin tekemään tilasto-osuuden R-ohjelmistolla. Paitsi, että R kasvattaa nopeasti suosiotaan, se on ilmainen ja avointa lähdekoodia toisin kuin SPSS. R:n ominaisuudet ja etenkin laajennettavuus kestävät vertailun muihin tilasto-ohjelmiin. R:n käyttöliittymänä käytin Rstudiota, joka myöskin on ilmainen epäkaupalliseen käyttöön.

Kurssilla ei kuitenkaan tarvittu mitään kovin erikoisia ominaisuuksia ja siten kaikki R:n edut eivät tulleet esiin. R:n käyttöön löytyy lukuisia oppaita, mutta en käyttänyt mitään tiettyä, vaan googlasin tarpeen mukaan. Se toimi työtapana hyvin, sillä R-ohjelmistoa käyttävä yhteisö on suuri ja useimpiin eteen tuleviin kysymyksiin löytyy jo jostain valmiiksi vastaus.

Raporttia

Aloitimme loppuraportin kirjoittamisen puurtamisvaiheen aikaansaannosten kokoamisella. Jokainen on koonnut omasta aineistostaan olennaisimmat pointit ja hahmotellut jo valmiiksi tekstiä. Työskentelemme edelleen Googledocs-alustalla, sillä sen käyttö on vaivatonta. Olemme kuitenkin jo valmiiksi luoneet tulevalle raportille Wordiin raportin pohjan kansilehtineen, sisällysluetteloineen ym., joten viimeistely on jo aloitettu.

Tämä on se jännittävä osuus, koska koko aineistosta pitäisi erottaa työmme kannalta punainen lanka. Tavoitteena on rakentaa johdonmukainen kokonaisuus. Tässä osuudessa mistään uudesta opeteltavasta ohjelmasta ei ole paljoa apua. Työlästä raportin kirjoittamisesta tekee se, että graafien antaman tiedon ja artikkelien sisällön yhdistäminen ja keskusteluttaminen vaatii jonkin verran aikaa ja paneutumista. Kurssin oppimistavoitteiden kannalta tämä vaihe ei ole valitettavasti erityisen motivoiva, sillä kirjallisen työn tekeminen on kuitenkin tuttua puuhaa.

word

Atlasta

atlas3

Heti kirjallisuushakujen ja tutkimusongelman hahmottelun jälkeen siirryimme artikkelien osalta Atlas-osuuteen. Pienen alkusähläyksen jälkeen saatiin ohjelma toimimaan kotikoneella, se oli työskentelyn kannalta helpoin ratkaisu. Aluksi klikkailua ja kokeilua, olin ennalta katsonut Moodlesta videonpätkät Atlas.ti:n perusteista.
Löydetyistä artikkeleista lähes kaikki oli valmiiksi pdf-tiedostoina, joten ne oli helppo syöttää ohjelmaan. Olemme jakaneet artikkelit kahden ryhmäläisen kesken, joten Atlas.ti:n käyttöä pääsee harjoittelemaan enemmän kuin yksi ryhmän jäsen ja pystymme pohtimaan mahdollisia ongelmia yhdessä.

Sovimme ennalta yhteisistä teemoista, jotka löytyivät fsd-aineiston asiasanojen ja artikkelien asiasanojen pohjalta. Mm. eettisyys, eriarvoisuus, hyväntekeväisyys, ihmisoikeudet, järjestöt, kansainväliset suhteet, kehitysmaat, kehitysyhteistyö, kestävä kehitys, nuoret, teollisuusmaat.
Atlas-analyysin pohjalta olemme rajanneet tutkimuksessa käyttämämme artikkelien lukumäärän viiteen aiheemme kannalta olennaisimpaan.

Atlas.ti:ssa on niin paljon kaikkea, että mahdotonta yrittää nyt oppia ja hyödyntää näitä kaikkia ominaisuuksia. Tärkeimmät eli koodaus ja quotationit ovat onnistuneet, ja olemme kirjoittaneet memoihin alustavaa tekstiä ja huomioita itselle raporttia varten. Tarkoitus on hahmottaa koodien avulla materiaalien yhteyksiä toisiinsa ja tutkimuksen kokonaisuutta.

Atlas.ti on varsin toimiva työkalu monenlaiseen tekstin jäsentämiseen ja käsittelyyn, ja sille löytyy varmasti käyttöä myös jatkossa. Kävimme ohjelman perusperiaatteita läpi ryhmäkeskustelussa. Jäimme pohtimaan, olisiko myös tälle ohjelmalle löytynyt samanlaista ryhmätyöskentelyn mahdollisuutta kuin Zoterossa, mutta ainakaan toistaiseksi emme tällaista löytäneet. Jos jollekin työskentely Atlas.ti:lla ei tunnu helpottavan materiaalin käsittelyä, emme pitäisi sitä kovin ihmeellisenä. Toisille sopii, toisille ei.

Kirjallisuushakuja

zotero2

Ensimmäiseksi latasin Zotero Standalonen kotikoneelle.

Lisäsin valmiiksi Word-pluginin kohdasta Preferences – Siteeraus – Install.
Kirjallisuusosiomme alkoi kirjallisuushauilla. Valitsemamme Fsd-portaalin aineiston perusteella hakusanoina toimivat mm.:
development cooperation, young people, attitude, organisation, developing countries, politics, support, ethics, opinion, global, finland, climate change, inequality.
Hakuja tehtin pääasiallisesti Ebscosta ja Scopuksesta. Omasta aiheesta ei ollut saatavilla hurjasti materiaalia kokotekstinä, mutta muutamia vähän enemmän ja muutamia vähän löyhemmin aiheeseemme liittyviä löytyi. Yhteensä haalimme 14 artikkelia.

Perustimme Zotero-ryhmän, jonka kautta saimme löydetyt artikkelit kaikkien ryhmän jäsenten näkyville. Zoteron käytöstä vaihdoimme viestejä ja neuvoja Facebook-keskustelussa ja oli kätevää, kun käyttö oli mahdollista kaikille. Loimme jo tässä vaiheessa Zoteron avulla lähdeluettelon harjoittelun vuoksi, vaikka käytettäviä artikkeleita ei ole lopullisesti päätetty. Alustavan artikkelien skannailujen jälkeen on alkanut täsmentyä käsitys tutkimuksemme aiheesta.

Zotero on osoittautunut todella näppäräksi tähän asti.
Varsinkin valmis lähdeluettelo-lista oli hyödyllinen, sekä mahdollisuus työskennellä ryhmänä olivat hyviä lisiä. Lisäksi ohjelma tuntui helppokäyttöiseltä, joten sitä tulee varmasti hyödynnettyä opinnoissa jatkossa!

Uusia työskentelyalustoja

Kurssin myötä meillä on loistava tilaisuus tutustua uudenlaisiin tapoihin toimia sekä netin saralla, että myös saada uusia apuvälineitä kirjallisen- sekä tilastomateriaalin käsittelyyn.
Vaihe vaati useata rekisteröitymisiä,

Keskustelukanavaksi valikoitui Facebook ja sinne perustettu ryhmä, sillä sitä kautta koimme pystyvämme olevamme parhaiten yhteydessä toisiimme, ja saimme nopeimmin vastauksia jos ongelmia ilmeni. Lisäksi siellä pystyi varsin helposti jakamaan linkkejä sun muita työskentelylle olennaisia välineitä, sekä keskustelemaan omista fiiliksistä ja pyytää apua. Yammeriin tutustuimme myös, mutta totesimme jo ennestään tutun väylän olevan kaikille helpoin tapa kommunikoida.

Raportin työstämisen alustamiseksi valitsimme GoogleDocsin, sillä siitä oli lähestulkoon kaikilla ryhmäläisistä positiivisia kokemuksia, ja sen tarjoama mahdollisuus reaaliaikaiseen kirjoittamiseen useamman käyttäjän välillä. Sinne oli myös helppo lisätä omia tekstinpätkiä, lainauksia ja noteja.

Tustuimme myös RealtimeBoardiin, OneNoteen, sekä Evernote.comiin valitessamme alustaa, jonne voisimme vielä lisää jäsennellä työtehtäviä ja sopimiamme asioita. Innostuimme eniten RealtimeBoardista, jonne kasasimme sitten ajatuksia ja yhdistimme myös muissa keskusteluissa ilmenneitä asioita. Koimme sovelluksen erittäin hyödylliseksi ja helppokäyttöiseksi, ja eritoten pidimme siitä että Boardia saattoi päivittää kuka vain, milloin vain aina jos jotain uutta tuli mieleen. Boardi muuttui projektin edetessä. (alla oleva versio 11.11.2014 klo 19:34)

wb3

Aloittamista

Päätimme ryhmämme kanssa tavata kasvokkain heti ensimmäisen viikon jälkeisenä maanantaina, jotta saisimme hommat pyörimään.

Saimme työnjaon suoritettua, ja olimme jo sopineet että ennen tapaamista mietimme aiheita ja selailemme FSD-tiedostoja, joista valitsimme itseämme kiinnostavia aiheita.

Päädyimme valitsemaan “Nuorten ajatuksia kehitys-yhteistyöstä 2012”, sillä kyseisessä tutkimuksessa löytyi paljon valinnanvaraa ja tarttumapintaa, sekä kiinnostavia aiheita joihin tarttua.

Päätimme, että tapaamme vielä Atlas.ti merkeissä, jolloin pystyimme yhdessä vielä tarkemmin hahmottelemaan tutkimuskysymystä. Valitettavasti ryhmästämme poistui myöhemmin yksi henkilö, kun TVT-vaatimukset uudistettiin eikä hänen kurssia tarvinnut suorittaa, mutta totesimme että pystyisimme kolmistaan varsin hyvin työstämään tätä projektia.