Usein kysyttyjä kysymyksiä valmistavaan opetukseen liittyen

Vastaantulon kaksivuotisen taipaleen aikana hankkeen väeltä on kysytty monenlaista valmistavaan opetukseen liittyen. Keräsimme tähän tekstiin muutamia usein esitettyjä kysymyksiä ja tutkimukseen, opetuksen havainnointiin ja opetusta ohjaaviin asiakirjoihin perustuvia vastauksiamme noihin kysymyksiin.

K: Mitä peruskouluun valmistava opetus on?

V: Peruskouluun valmistavalla opetuksella tarkoitetaan maahan muuttaneen oppivelvollisuusikäisen lapsen tai nuoren ensimmäistä kouluvuotta Suomessa. Kunta voi tarjota vastasaapuneille oppilaille mahdollisuutta osallistua valmistavaan opetukseen, mutta velvollisuutta sen järjestämiseen ei ole. Valmistavaa opetusta ohjaa Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet (OPH, 2015).

K: Miten valmistava opetus järjestetään?

V: Joko ryhmämuotoisena tai yleisopetuksessa. Ryhmämuotoisessa valmistavassa opetuksessa on usein eri-ikäisiä vastasaapuneita oppilaita, joita kaikkia yhdistää se, että he ovat olleet suomalaisessa peruskoulussa alle vuoden. Ryhmää opettaa usein luokanopettaja, jolla on suomi toisena kielenä -opintoja. Joissain kunnissa opettajana voi toimia myös erityisluokanopettaja tai aineenopettaja. Jos oppilas sijoitetaan suoraan yleisopetukseen heti maahan saavuttuaan, hän voi opiskella valmistavan opsin mukaisesti yleisopetuksen ryhmässä. Tällöin opetuksesta ja eriyttämisestä vastaa yleisopetuksen luokanopettaja.

K: Miten valmistava opetus Vastaantulon mielestä kannattaisi järjestää?

V: Vastasaapuneiden oppilaiden taustat ja tilanteet ovat hyvin moninaisia, eikä kaikille sopivaa ratkaisua ole olemassakaan. Parhaisiin tuloksiin päästään, kun oppilaalle tarjotaan riittävän turvallinen ryhmä (kohtuullinen ryhmäkoko), omanikäistä uuden kielen käyttämiseen kannustavaa seuraa, runsaasti asiantuntevan opettajan tukea ja kielenoppimisen alkumetreille sopivat oppimateriaalit. Nämä kriteerit voivat täyttyä sekä ryhmämuotoisessa opetuksessa että yleisopetuksen ryhmässä. Usein ryhmämuotoisessa valmistavassa opetuksessa opiskelevaa oppilasta integroidaan yleisopetukseen ainakin taito- ja taideaineissa, jotta hän saisi kosketuksen yleisopetuksen arkeen heti alusta alkaen ja tutustuisi myös suomenkielisiin oppilaisiin.

Ryhmämuotoisessa valmistavassa opetuksessa oppilailla on hyvin erilaisia tarpeita, esimerkiksi yläasteen valmistavassa ryhmässä joku saattaa aloittaa matematiikan opintonsa aivan alusta ja opiskella ensimmäisen luokan asioita, joku taas saattaa olla taidoiltaan edellä suomenkielisiä ikätovereitaan. Tästä tarpeiden erilaisuudesta ja eriyttämisen välttämättömyydestä johtuen ryhmäkoko ei mielellään saisi olla kovin paljon yli 10 oppilasta kerrallaan.

K: Opiskelevatko oppilaat valmistavan opetuksen ryhmässä kaikki koko ajan samoja aineita?

V: Useimmiten eivät. Oppilaalle tehdään yksilöllinen opinto-ohjelma (tarkista!),jonka mukaisesti hän opiskelee aineita valmistavan opetuksen aikana. Valmistavan ryhmän opettaja viime kädessä päättää, miten ryhmän lukujärjestys rakentuu ja ketkä oppilaat ovat milloinkin yleisopetuksessa ja ketkä taas valmistavan ryhmässä. Ryhmät ja oppilaat ovat tarpeiltaan hyvin erilaisia, joten jokainen valmistavan opetuksen ryhmä on täysin omanlaisensa kokonaisuus. Lukujärjestyksen rakentumiseen vaikuttavat myös koulun resurssit: onko S2-opettajaa tai oman äidinkielen opettajaa mahdollista hyödyntää? Onko valmistavan opetuksen ryhmällä avustajaresurssia? Onko mahdollisuutta jaettuun opettajuuteen? Millaisia opetusmateriaaleja on käytössä, pitääkö opettajan tehdä paljon itse?

K: Miksi valmistava opetus on tärkeää? Miksi siihen pitäisi satsata?

V: Oppilas saa valmistavasta opetuksesta eväät suomalaisen peruskoulun oppimäärän suorittamiseen. Hän oppii paitsi suomen kielen alkeet, myös peruskäsitteitä muista aineista. Valmistavan vuoden aikana sukelletaan myös suomalaiseen koulukulttuuriin. Jotta opettajat jaksavat haastavaa työtään, heille tulisi luoda mahdollisuudet kehittää omaa työtään, saada lisäkoulutusta ja jakaa kokemuksia muiden samanlaista työtä tekevien kanssa. Lisäksi on osoitettu, että yläkouluikäisinä maahan muuttaneilla oppilailla valmistavan opetuksen suorittaminen ennustaa parempaa kielitaitoa peruskoulun päättövaiheessa, kuin jos valmistavaa opetusta ei ole suoritettu (Kuukka & Metsämuuronen 2016, 92, 99, 100).

K: Miten toimitaan sellaisen oppilaan kanssa, joka muuttaa Suomeen ilman aiempaa koulutaustaa ja mahdollisesti luku- ja kirjoitustaidottomana? Koskeeko häntäkin samat valmistavan opetuksen tuntimäärät?

V: Periaatteessa kyllä. Kun valmistavan opetuksen tuntimäärä tulee täyteen, valtio ei enää maksa valmistavan oppilaasta erillistä korvausta kunnalle. Kunta- ja koulukohtaisesti voidaan kuitenkin sopia, että oppilas jatkaa valmistavan opetuksen ryhmässä esimerkiksi lukuvuoden loppuun, mikä usein onkin järkevää. Joissain tapauksissa oppilas voi myös opiskella osan kouluviikkoaan valmistavan ryhmässä vielä yleisopetukseen siirryttyäänkin, esimerkiksi silloin, kun muu luokka opiskelee ruotsia.

K: Millaista on alkuvaiheen kielitaidon kehittymistä tukeva valmistava opetus? Millaisia vinkkejä Vastaantulolla on tähän?

V: Vastaantulo-hankkeessa on havainnoitu peruskouluun valmistavaa opetusta kymmeniä tunteja ja kerätty tutkimusaineistoa monesta eri valmistavan opetuksen ryhmästä. Oppimista näyttää tukevan ainakin rutiinien läsnäolo luokassa. Kun opetuksessa on paljon samanlaisena toistuvia tilanteita, oppilas voi keskittyä opetuksen sisältöön paremmin. Rutiinien lomaan opettaja voi helposti kutoa tilanteita, joissa oppilaat voivat harjoitella suullista kielitaitoaan (katso esimerkiksi Vastaantulon materiaalipankin osio Valmistavan opetuksen aamurutiini ja Anni Ratilaisen artikkeli Struktuurit ja pelit kielenoppimisen alkuvaiheen tukena). Kuvia, lauluja, leikkejä, konkretisointia ja toiminnallisia menetelmiä kannattaa hyödyntää paljon.

 

Myös Opetushallitus on listannut sivuilleen usein kysyttyjä kysymyksiä valmistavaan opetukseen liittyen. Sivu löytyy osoitteesta https://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/perusopetus/kieli-_ja_kulttuuriryhmat/maahanmuuttajataustaiset_oppilaat/perusopetukseen_valmistava_opetus

 

Lähteet:

Kuukka, K. & Metsämuuronen, J. (2016). Perusopetuksen päättövaiheen suomi toisena kielenä (S2) -oppimäärän oppimistulosten arviointi 2015. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi. Julkaisuja 13:2016. Saatavilla osoitteessa https://karvi.fi/app/uploads/2016/05/KARVI_1316.pdf 

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet (2015). Helsinki: Opetushallitus.

Ratilainen, A. (2019). Struktuurit ja pelit kielenoppimisen alkuvaiheen tukena. Kieli, koulutus ja yhteiskunta; Vuosikerta 10, nro 3 https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-huhtikuu-2019/struktuurit-ja-pelit-kielenoppimisen-alkuvaiheen-tukena