’Vastasaapunut’ on tarpeellinen käsitetyökalu koulutussuunnittelussa

Vastaantulo-hanke lanseerasi suomalaiseen koulutuspoliittiseen keskusteluun käsitteen vastasaapunut kielenoppija. Käsitteellä tarkoitetaan neljän vuoden sisällä Suomeen muuttanutta vieraskielistä oppilasta, eli oppilasta jonka äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame. Neljän vuoden tulkintaa noudatetaan Ruotsin koululaissa, kun puhutaan vastasaapuneista (nyanländ, SFS nr 2010:800, 12a§).

Uuteen kieleen sosiaalistuminen on monitahoinen kokonaisuus, jonka kestoa ja etenemistä ei voi yksiselitteisin vuosimäärin ilmoittaa. Koulukielitaidon saavuttaminen alle neljässä vuodessa on kuitenkin äärimmäisen harvinaista. Siksi vahvan kielellisen tuen tulee seurata oppilasta siihen asti, että hän saavuttaa koulukielessä itsenäisen kielenkäyttäjän tason ja omaksuu luokkatasollaan vaadittavat opiskelutaidot.

Vieraskieliset saavat erityistä tukea kaksi kertaa todennäköisemmin kuin kotimaisia kieliä puhuvat. Tämä tarkoittaa sitä, että erityisopetuksen resursseja käytetään normaalisti kieltä oppivien vieraskielisten oppilaiden kielenopetukseen. Erityisopetuksen haasteet ovat kuitenkin oppimisvaikeuksiin vastaamisessa, eikä sen resursseja pidä käyttää tavalliseen kielenopetukseen. Neljän vuoden ajan jatkuva tehokkaan kielellisen tuen tarve on ei ole ”erityistä” – se on tavallista silloin, kun koulukielen oppiminen aloitetaan alusta kesken peruskouluvuosien. Vinoutuma on korjattava, ja tähän tarkoitukseen tarvitaan käsitetyökaluksi termi vastasaapunut.

Vieraskielisten oppilaiden määrä koko Suomessa on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa (N>40 000). Pääkaupunkiseudulla peruskouluikäisiä vieraskielisiä on nyt 14,4 % (N=21 100) koko ikäryhmästä. Myös tämä määrä kaksinkertaistuu seuraavien kymmenen vuoden aikana.  Valmistavissa luokissa opiskeli 2800 oppilasta (v. 2018), ja vastasaapuneita on tämän luvun mukaan laskettuna nelinkertainen määrä eli 11 200 oppilasta. Prosenttimääräisesti vastasaapuneita on koko maassa noin kaksi prosenttia ja pääkaupunkiseudulla noin 10 prosenttia peruskoululaisista. Vastasaapuneiden määrä pysyy suurena pääkaupunkiseudulla ja muun muassa Turun kaupungissa sekä muissa kasvukeskuksissa.

Kielipedagogiikalla ja kielitietoisella aineenopetuksella on hallussaan menetelmät vastasaapuneiden kielenoppimisen tukemiseen. Mukaan tarvitaan oman äidinkielen opetuksen tuki. Vastasaapuneiden kielitietoinen opetus ei ole erityisopetuksen asia, vaan kyse on kielellisestä tuesta.

Tilastotietolähteet
Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 2018–2035
Opetushallinnon ja Tilastokeskuksen tietopalvelusopimuksen aineisto R2.22
Suomen virallinen tilasto: Väestörakenne. Tilastokeskus [viitattu: 19.10.2019]

Maria Ahlholm

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *