Helsingin yliopisto
Tällä viikolla käytettiin puskuri- eli bufferityökalua. Se osoittautuikin käyttökelpoiseksi työkaluksi erilaisissa kartta-analyyseissa. Harjoittelimme ensin opettajajohtoisesti ja teimme sitten tehtäviä itsenäisesti. Tehtävää jäi paljon myös kotiin, mutta samalla analyyseihin sai arvokasta rutiinia.
Bufferi on määrätylle etäisyydelle kohteestaan levittäytyvä vyöhyke, joka auttaa analysoimaan tutkittavan kohteen lähialuetta. Esimerkiksi lentokenttiin liittyvässä tehtävässä tutkimme, miten paljon ihmisia asuu lentokenttien läheisyydessä melualueella. Tehtävien tarkat vastaukset löytyvät taulukosta 1. 2 km alueella Malmin lentokentästä asui runsaasti ihmisiä (noin 60 000), mutta siirryttäessä 1 km bufferiin asukkaiden määrä pieneni selvästi (noin 9 000). Jotta tietoa voisi käyttää esim. kaupunkisuunnitteluun, olisi tärkeä tietää, miten kauas lentokoneiden melu todellisuudessa kantautuu. Nykyään Malmin lentokenttä on jo poissa käytöstä, joten kysymys on lähinnä hypoteettinen.
Taulukko 1: Tehtävien tulokset.
| Malmin lentokenttä | |
| Asukkaat lentokentän ympäristössä (2 km) | 59446 |
| Asukkaat lentokentän ympäristössä (1 km)
|
9071 |
| Helsinki-Vantaan lentokenttä | |
| Asukkaat lentokentän ympäristössä (2 km)
|
11276 |
| Edellisistä yli 65 dB melualueella | 0,15 % (17 asukasta) |
| Asukkaita vähintään 55 dB melualueella | 11923 |
| Poikkeuksellisen laskeutumissuunnan (Tikkurila) aiheuttamat altistukset min 60 dB melualueelle | 13228 |
| Asemat | |
| Asukkaat min 500 m lähimmästä asemasta | 111765, eli 22 % alueen asukkaista |
| Edellisistä työikäisiä | 67 % |
| Taajamat | |
| Taajamissa asuvien osuus alueen asukkaista | 96 % |
| Kouluikäisiä taajamien ulkopuolella | 2051 |
| Osuus kaikista kouluikäisistä | 3,9 % |
| Taajamia, joissa ulkomaalaisten osuus yli 10 % | 56 |
| Taajamia, joissa ulkomaalaisten osuus yli 20 % | 21 |
| Taajamia, joissa ulkomaalaisten osuus yli 30 % | 14 |
| Uima-altaat ja saunat | |
| Asuinrakennukset, joilla on oma uima-allas | 855 rakennusta |
| Näistä omakotitaloja | 345 |
| … paritaloja | 158 |
| … rivitaloja | 113 |
| … kerrostaloja | 181 |
| Asuinrakennukset, joilla on oma sauna | 21922 |
| Näissä asukkaita | 291075 |
| Osuus kaikista alueen rakennuksista | 24 % |
Helsinki-Vantaan lentokentästä löytyy myös meludataa, jota käytimme tehtävässä. Melualueiden sijainnit eivät riippuneet vain lentokentän etäisyydestä, vaan myös kiitoratojen muodot ja koneiden laskeutumisuunta vaikutti paljon. Poikkeustilanteessa lentokoneet ovat laskeutuneet myös Tikkurilan suunnasta: analyysini mukaan poikkeuksellinen laskeutumissuunta toisi 13 000 lisäasukasta vähintään 60 dB melualueelle. Laskeutumissuunnalla on siis valtavasti väliä, mikä tulee huomioida myös kaupunkisuunnittelussa. Bufferianalyysit olivat hyvää harjoitusta, mutta eri tehtävien tulokset eivät ole kovin vertailukelpoisia, kun olen käyttänyt eri kohdissa eri desibelirajoja (taulukko 1).
Tutkimme myös pääkaupunkiseudun asukkaiden sijoittumista asemien läheisyyteen ja taajamiin. Käytetyn alueen asukkaista 22 % asui vähintään 500 m päässä juna- tai metroasemasta ja 96 % asui taajamissa. Laskimme myös monia muita tunnuslukuja, kuten ulkomaalaisten määrää. Yllätyin hiukan siitä, miten monessa taajamassa ulkomaalaisten osuus oli suuri. Esim. 14 taajamassa oli jopa yli 30 % ulkomaalaisia. Toisaalta kartassa oli todella paljon taajamia (yht. 384) ja yksittäiset taajamat olivat niin pieniä että jo satunnaisvaihtelu voi selittää osan korkeista osuuksista. En myöskään ollut ihan varma, olisiko karttaaineistosta pitänyt leikata osa pois. Osa vektoriaineistosta asettuu taustakartan ulkopuolelle, mutta päädyin silti käyttämään kaikkea vektoridataa.
Kotitehtävänä tutustuin uima-altaiden ja saunojen sijoittumiseen pääkaupunkiseudun alueella. Pääkaupunkiseudulla 855 asutussa rakennuksessa oli oma uima-allas. Näistä suurin osa oli omakotitaloissa, mutta myös kerros- ja paritaloissa oli useita uima-altaita. Tulos ei ole yllättävä, sillä uima-altaita pidetään luksuksena ja siksi niitä on eniten muutenkin keskimäärin yleellisemmissä omakotitaloissa. Toisaalta kerrostaloissa on tyypillisesti paljon jaettuja tiloja (esim. pyykkituvat ja saunat), eikä uima-allas välttämättä tulisi kovinkaan kalliksi jaettuna kokonaiselle talolle. Saunat olivat kuitenkin selvästi yleisempiä: niitä löytyi jopa 21922 kohteesta, eli 24 % kaikista asutuista rakennuksista. Oikeastaan olisin olettanut saunojen olevan jopa vielä yleisempiä.
Kun yhdistin tietokannat asuinrakennusten uima-altaista ja kaupunginosista, pystyin vertaamaan uima-altaiden määrää eri kaupunginosissa. Eniten uima-altaita oli lauttasaaressa, missä niitä oli 53 rakennuksessa. Kaikkien kaupunginosien uima-altaiden määrät näkyvät kuvan 1 kartassa. Kartasta näkyy että uima-altaita on erityisesti Helsingin kantakaupungin lähialueella ja toisaalta rannikon lähellä. Tämä on hiukan yllättävää, sillä rannikon lähellä olisi muutenkin hyvä uimamahdollisuudet. Toisaalta näillä alueella asuu keskimäärin melko varakasta väestöä, mikä voi selittää uima-altaiden suosiota.
Kuva 1: Asuinrakennuksissa sijaitsevat uima-altaat pääkaupunkiseudulla.
Minulla oli kartan kanssa suuria haasteita, sillä kaupunginosia kuvaavan kartan geometriassa oli jotain vikaa. Lopulta löysin Antin blogista vinkin ”Fix geometries” -toiminnosta, joka ratkaisi ongelman. Yksi kaupunginosa jäi kuitenkin puuttumaan kartasta virheellisen geometriansa vuoksi. En myöskään ehtinyt hioa lopullisen kartan ulkoasua, enkä olekaan siihen lainkaan tyytyväinen. Värit eivät erotu toisitaan ja numerot ja pylväsdiagrammit asettuvat kartalle epämääräisesti.
Itsenäinen harjoittelu tuli tarpeeseen. Huomasin jo unohtaneeni osan komennoista, joita käytettiin aiemmilla kurssikerroilla. Erityisesti Join Attributes by Location -työkalun käyttö vaati kovasti muistelua. Toisaalta sopiva haastavuus teki tehtävistä palkitsevia.
Lähteet:
Pihlavisto, A. (2024). Viiden kurssikerta. Antin GIS-blogi. Viitattu 22.2.2024