Kolmas kurssikerta: Sekoilua tietokantojen kanssa

Kolmannella kurssikerralla treenattiin ulkoisten tietojen liittämistä QGIS:n tietokantoihin ja tietokantojen liittämistä toisiinsa. Harjoitusaineistona käytettiin tietokantoja Afrikan valtioiden luonnonrikkauksista ja konflikteista.

Syytä voidaan etsiä joko väsymyksestä tai hitaasta järjen juoksusta, mutta koin tämän selkeästi hankalimpana kurssikertana. Jo alku Afrikkaa koskevien tietokantojen parissa oli tahmea ja meinasin tippua kärryiltä heti kättelyssä. Oli todettava, että se vähäinen tietotaito ja lihasmuisti, mitä olin QGIS:in parissa saavuttanut oli haihtunut viikonlopun aikana teille tietymättömille. Vaikeuksista huolimatta onnistuin räpiköimään mukana ja saamaan haluttuja karttakohteiden ja tietokannan kohteiden yhdistämisiä tehtyä. Todettakoon tässä kohtaa, että yhdistämistoiminnon (Merge) hyödyllisyys osoittautui ilmeiseksi ja että tämä työkalu täytyy pitää mielessä jatkoa ajatellen. Myös näitä toimintoja seurannut uuden datan tuominen Excelistä tallentamalla tiedosto .csv-muotoon oli näppärää ja onnistuin tämän tempun jopa tekemään.

Seuraavat vaiheet, jossa tarkasteltiin Afrikan valtioiden timanttikaivoiksia, öljylähteitä ja konflikteja oli todella mielenkiintoista dataa, mutta teknisen sähläämisen takia en saanut aiheesta omasta mielestäni julkaisukelpoista karttaa aikaiseksi. Kuitenkin aineistoja tarkastellessa oli nopeallakin vilkaisulla havaittavissa luonnonvarojen ja konfliktien yhteys toisiinsa. Ja kuten Inkeröinen (2019) blogissaan toteaa, luonnonvarat eivät ole konfliktien ainoa syypää, mutta varmasti merkittävä taustatekijä. Luonnonvarojen ja konfliktien suhdetta on tutkittu melko paljon. Le Billon (2008) toteaa kuitenkin artikkelissaan Diamond Wars? Conflict Diamonds and Geographies of Resource Wars, että tarkastellessa timantteihin liittyviä konflikteja vuosilta 1946-2005, joita on noin 20, ainoastaan neljässä näistä timantit ovat olleet vahvasti vaikuttavana tekijänä.

Afrikan kanssa tuskailtuani pääsin kurssikerran varsinaisen tehtävän pariin. Harjoituksen tarkoituksena oli tarkastella Suomen vesistöalueiden valuma-alueita ja tulvaherkkyyttä. Harjoituksessa tuli yhdistää usean eri tietokannan tietoja ja laskea alueiden tulvaindeksit keskiyli- ja alivirtaamien avulla. Suoriuduin harjoituksen alusta kohtalaisesti ja sain laskettua tulvaindeksin ja liitettyä samaan taulukkoon järvisyysprosentin. Periaatteessa kaikki vaiheet olivat selviä ja tehty, mutta projektini kompastui ääkkösiin. Tietokantojen yhdistämistä varten tarvittiin aineistoille yhteinen nimittäjä, jonka perusteella yhdistäminen sitten tapahtuu. Yhteisenä nimittäjä toimi luonnollisesti jokien nimet. Ongelmaksi muodostui kuitenkin nimissä olevat ä- ja ö-kirjaimet, joita ei toisen tietokannan nimistössä ollut. Näin ollen en saanut yhdistettyä tietoja keskenään. Yritin yhdistämistä eri attribuuttien avulla, googlasin QGIS-vinkkejä ja vaihdoin merkkijärjestelmiä, mutta mikään ei toiminut enkä saanut kaikkia tietoja yhdistettyä. Tästä syystä kartassa (kuva 1) on pieniä vajavaisuuksia muutaman joen kohdalla.

Kuva 1. Suomen vesistöalueiden tulvaindeksit ja järvisyys.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kartasta voidaan tehdä melko helposti päätelmä, että aluella joilla järvisyys on suuri, tulvaindeksi on matala. Tämä on todennäköisesti seurausta järvien kyvystä varastoida vettä ja näin säännellä jokien virtaamaa.

Lähteet:

Inkeröinen, O. (2019) Blogiteksti:  Kolmas kerta konfliktit kertoo. 7.2.2019.<https://blogs.helsinki.fi/inkeroul/2019/02/04/kolmas-kerta-konfliktit-kertoo/>

Le Billon, P. (2008) Diamond Wars? Conflict Diamonds and Geographies of Resource Wars, Annals of the Association of American Geographers, 98: 2, 345-372. 7.2.2019 <https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/00045600801922422?scroll=top&needAccess=true>

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *