Artikkeli 1

Anna Leonowicz vertailee artikkelissaan Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship (2006) kuinka hyvin kahden muuttujan koropleettikartta sopii kartografisiin esityksiin verrattaessa yhden muuttujan koropleettikarttaan. Leonowicz vertailee yhden ja kahden muuttujan koropleettikarttojen lukemishelppoutta, herättämää mielenkiintoa sekä kuinka hyvin nämä erilaiset kartat soveltuvat kuvaamaan muuttujan alueellista jakautumista ja yhteyttä toiseen muuttujaan.

Yhden muuttujan koropleettikartta on aina yksinkertaisempi eli yleisesti helpompi lukea. Siitä saa myös nopeasti selkeän yleiskuvan kuvatusta ilmiöstä alueella. Sitä vastoin kahden muuttujan koropleettikartta on mielenkiintoisempi, mutta sen ymmärtäminen vie enemmän aikaa riippuen sen tekotavasta. Tällainen 3×3-ruutuinen kahden muuttujan koropleettikartta on mielestäni melko epäselvä, jos ohjeita lukemiselle ei ole niin kuin artikkelissa oli. Lukemista helpotti esimerkiksi legenda, missä esitettiin luokkien esiintymistiheys numeroittain. Se helpotti yleiskuvan saamista todella paljon.

Jos kahden erilaisen muuttujan suhteita haluaa kuvata kartalla, on suhteiden ymmärtämisen helpottamiseksi parempi tehdä kaksimuuttujainen koropleettikartta kuin kaksi vierekkäistä yhden muuttujan karttaa. Tätä tietoa olisin voinut hyödyntää tekemässäni kurssikerta 7 itsenäistyössä, josta minulla oli vain paikkatietona alueiden prosenttiosuuksia eikä kokonaislukemia. Toisin kuin tässä esimerkissä käytettiin värejä erottamaan alueiden suhteita, olisin käyttänyt pohjalla värejä ja päällä kuviointeja. Sellaisesta esitystavasta ei artikkelissa mainita lainkaan. Itse koen helpommaksi tarkastella kahta muuttujaa kokonaan erillisinä (esim. piste- ja väri)merkintöinä kuin yhdistettyinä erivärisinä alueina.

Toisaalta kun mietin, on Leonowiczin esittämässä 9×9 ruudukossa puolensa. Se pakottaa lukijan paneutumaan karttaan syvällisemmin. Kartan tekijän täytyy vain olla todella tarkka esittämässään informaatiossa, ettei kaikki mene ohi ja korkealta… Esimerkiksi kuvassa Fig.3 valkoisena näyttäytyvät alueet luovat mielikuvan, ettei alueesta ole mitään tietoa.

Kaikesta huolimatta juuri tällainen kahden muuttujan koropleettikartta on erittäin hyödyllinen kahden muuttujen suhteiden kuvaamiseen. Varsinkin jos muuttujien arvot ovat molemmat alueittain korkeita tai matalia. Niin sanotun normaalin yleisön täytyy kuitenkin ehkä saada jonkinlainen lisätekstin pätkä, joka selittää vielä enemmän kuvattavien muuttujien korrelaatiota ja syitä miksi näin on. Lukijalla täytyy olla vähintään perus karttakoordinaatit hallussa (x ja y), että legendaa voi ymmärtää. Kartantekijän taas on pitänyt laatia selkeät värikartat, muuttujien selitykset ja legendan yleisestikin, että se olisi tarpeeksi helppolukuinen.

Tällaisen kartan tekoa olisi kyllä mielenkiintoista kokeilla käytännössä! MapInfossa ei kai valmista työkalua tälle ole, mutta ei sen luominen välttämättä mahdotonta olisi silläkään. Legendan vain joutuisi laatimaan käsin. Koropleettikarttoihin kun on mahdollista lisätä esim värikenttiä. Noh ehkei se olisi nyt niin yksinkertaista, mutta mielenkiintoista olisi testata sitä!

Lähteet:

Leonowicz, A. (2006). Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship. Geografija 42: 1, 33–37.

No tämä oli sitten viimeinen palautettava blogiteksti eli kai se on sitten hyvästien paikka!

ADIOS

Level 7 – Minä itse alusta loppuun: Köyhyyttä ja teinimamoja, Lattarit

Viimeinen kurssikerta olikin sitten varsinainen koetus: miten olen oppinut MapInfon peruskäytön ja miten osaan soveltaa kurssilla oppimaani omien karttojen tekemiseen tiedonhausta lähtien…..

Melkein vaikein oli päätös siitä minkä alueen valitsee, mitä tietoja esittää kartalla jne. Itselleni luonnollisena valintana tuli lattariamerikka erinäisistä syistä… Sitten alkoi tietojen etsintä siitä, mikä sopisi valitsemani alueen aiheeksi. Tietoa löytyi aika niukasti ainakin aluksi, tai sitten en vain osannut etsiä. Myönnän, etten edes katsonut Artun antamia vaihtoehtoja vaan lähdin kaivelemaan omine nokkineni tietokantoja… Luultavimmin helpommalla olisin päässyt jos olisin valmiiksi annetuilta sivuilta etsinyt, mutta tiedonetsinnänjano oli sillä hetkellä melko suuri! Muutenkin oli mielenkiintoista testailla korkeatasoisen espanjan kielen ymmärtämistä taas vaihteeksi (viime vuonna opiskelin pääaineenani espanjaa…)

Aika pikaisesti löytyi Cepalstat, joka on Naciones Unidas (YK:n) lattareihin ja Karibian alueen ekonomisiin ja sosiaalisiin oloihin suuntautunut tietoja ja tilastoja esittävä sivusto… Täytyypi tutustua tarkemmin sillä olisi hienoa ehkä joku päivä työskennellä heille vaikka siellä Costa Rican päässä… :—-)

Pitkän harkinnan ja etsiskelyn jälkeen päädyin ensin äärimmäisessä köyhyydessä elävien prosenttiosuuksien määrän esittämiseen, mutta lopulta koin järkevämmäksi vaihtoehdoksi kuvata alle 3,1 dollarilla päivässä elävien prosenttiosuudet (CEPALSTAT, 2000-2011), jonka kaveriksi piti saada jokin järkevä köyhyydestä johtuva sosiaalinen ongelma… Huumeet? Työttömyys? Koulutus? Näistä tietoa löytyi kuitenkin niukasti, joten lopulta päädyin lähes sattumalta teiniäiteihin…

Valitettavasti kumpiakaan tilastotietoja: ei köyhyyttä eikä teiniäitien määriä löytynyt maiden kohdilta samoilta vuosilta..  Luin Helena Rautakosken blogista, että hän oli törmännyt samaan ongelmaan ja toteaakin, että on mielekkäämpää verrata maita, jos tilastotiedot ovat samalta vuodelta kaikkien maiden osalta. Itseäni en antanut tämän pahemmin haitata: minulle oli tärkeintä, että maan sisällä sekä köyhyysprosentti, että teiniäitien prosenttiosuus 15-19 -vuotiaista naisista olisi samalta vuodelta. Kuitenkin käyttämällä mahdollisimman uutta tilastotietoa!! Tämä tarkoittaa 2000-luvun tällä puolella hankittua tilastotietoa, mutta vanhempaa kuin 2011…. Ei se mitään!

Minulla oli mahdollisuus valita äidit ikiensä perusteella absoluuttisena määränä, mutta koin sen epäselvemmäksi kuin valmiin prosenttiosuuden ottamisen. Tämä siitä syystä, että maat ovat väestömääriltään niin erikokoisia.. Esimerkkeinä Brasilia yli 200 000 000 ja Costa Rica lähes 5 miljoonalla asukkaallaan …. Köyhyysprosentteja tutkiessani huomaan kyllä esimerkiksi lähes kaikissa esittämissäni valtioissa köyhyyden tasaisen vähenemisen 2010-luvun tälle puolelle tultaessa eli myönnän karttani köyhyysprosenttien olevan vanhentunutta tietoa – kuitenkin maat ovat edelleen lähes samalla tasolla toisiinsa nähden eli ennen vuotta 2010 köyhimmät maat ovat edelleen köyhimpien joukossa eli värjäytyisivät kartassani tummimalla värillä.. Nämä maat olisivat edelleen Guatemala, Honduras ja Nicaragua eli joukosta tippuisi pois vain Kolumbia, jonka talouskasvu on ollut selvästi suurempaa  2010 jälkeen kuin näissä pienemmissä Väli-Amerikan valtioissa.

Esittelen nyt tässä ensimmäisenä kartan, jossa näkyy alle 3,1$ päivässä elävien prosenttiosuus maittain sekä teiniäitien määrä prosenttiosuutena 15-19 -vuotiaista naisista pylväsdiagrammeina. Olkaapa hyvä:

SNIP_latam

Tralalaa. Huomasin heti että legendassa olisi pitänyt olla 3,1$/pvä… Arttu huomauttikin teiniäitien prosenttiosuuksien esittämisen koropleettikartan päällä olevan huono idea liian pienien erojen vuoksi joten tämän kartan tueksi tein tämmöisen:

SNIP_mamat

Myönnän. Mitä enemmän yritän perustella hakemaani tietoa fiksuksi valinnaksi, sitä enemmän löydän omasta teoriastani aukkoja ja fiilikset vain huononevat. TÄSTÄ HUOLIMATTA minulla on perusteluita, miksi karttani ovat hyviä kaikesta negatiivisesta huolimatta. Pääaiheeni loppujen lopuksi oli siis teiniäitien määrä Latinalaisessa Amerikassa (eli kuten huomaatte, olen kartalta napsinut Ranskalle ja muille ainakin ennen kuuluneita valtioita sekä Väli-Amerikasta Belicen…) Tämäkin oli tietenkin virhe: alueet joille en olisi halunnut dataa olisin voinut jättää vain valkoiseksi. Eli tänään annan itselleni enemmän risuja kuin ruusuja selvästi. Pahoittelen rikkonaista tekstiä.

Eli siis Teiniäidit Latinalaisessa Amerikassa:

Lähes 30% kaikista latinalaisnaisista ovat saaneet lapsen teininä eli ennen kuin ovat täyttäneet 20 vuotta. (CEPAL, 2014). Nämä teiniäidit ovat usein juuri niistä huonommista sosioekonomisista olosuhteista, jonka vuoksi halusin myös köyhyysprosenttejakin kartalla esittää. Jos äiti on köyhistä olosuhteista, se valitettavan yleisesti periytyy myös jälkikasvulle ja synnyttää köyhyydenkierrettä. Tämän lisäksi teiniäitiys hankaloittaa esimerkiksi opiskelujen jatkamista ja siten kunnollisen työpaikan saantia ja itsenäisten elämänhaaveiden toteuttamista. Tässä samaisessa Latinalaisen Amerikan teiniäitiyttä koskevaa tutkimusta koskevassa artikkelissa mainitaan, että teiniraskauksien prosenttiosuudet ovat pysyneet lähes samoina 1990-luvulta lähtien, jota korostan siksi, että oman karttani tiedot tosiaan ovat 2000-2011 luvuilta maasta riippuen. Vaikka lapsia saadaan edelleen varsin aikaisin, hedelmällisyysluku on tippunut kovaa vauhtia 2000-luvulla.

On monia syitä Keski- ja Väli-Amerikan suureen teiniäitiprosenttiin. Ihmiset ovat yleisesti ottaen hyvin uskonnollisia (varsinkin katolilaisia on erittäin paljon), jonka vuoksi esimerkiksi abortti on kielletty kokonaan tai pienin poikkeuksin kaikissa esittämissäni maissa. Uskonnon vuoksi abortti koetaan siis eettiseksi vääryydeksi, jonka vuoksi yksikään tuntemistani tällä hetkellä lattareissa asuvista ihmisistä sitä tekisi tai sallisi esim tyttöystävälleen. Ilmapiiri nuoria äitejä kohtaan on positiivisempi, sillä esimerkiksi Costa Ricassa on mahdollisuus saada koulupuku raskaanaoleville. Teiniraskaus on vain niin normaali asia, että se on yleisesti hyväksytty. En ole nuoria äitejä vastaan millään tavalla, mutta esimerkiksi neljä Costa Ricassa 2011 saman kadun varrella asunutta tyttöä ovat nyt saaneet lapset 15-19 -vuotiaina. Alue jolla asuin ei todellakaan ole vauraimmasta päästä kuten alapuolisesta kuvasta näkyy.. Se on tarkoittanut näille nuorille tytöille peruskoulun(/lukion) keskeyttämistä ja työnhakua, sekä esimerkiksi korkeakoulutuksen mahdollisuuksien kariutumisen. Monet teiniäidit eivät käy edes peruskoulutusta loppuun. CEPAL huomauttaa myös, että monet mahdollisuuksia vailla olevat nuoret naiset saattavat myös nähdä raskauden mahdollisuutena selättää köyhyys. Tämän vuoksi eri Amerikan maiden olisi tärkeää laittaa enemmän julkisia resursseja seksuaalivalistukseen ja purkaa seksuaalisuuteen liittyviä tabuja. Costa Ricassa koko vaihtovuotenani en törmännyt esimerkiksi sellaiseen oppiaineeseen joka olisi lähelläkään terveystietoa, en omassa enkä nuorempien alle 16-vuotiaiden ikäluokassa. Ehkäisyvälineet ovat tabu. Huolestuttavaa.

Los almendros, Barranca, Puntarenas, Costa Rica 2011

Tunnetun espanjalaisen lehden El Tiempon artikkelissa El embarazo en adolescentes aumenta en América Latina (2012), eli käännettynä Teiniraskauksien määrä nousussa Latinalaisessa Amerikassa, tarkastellaan hieman uudempia prosenttilukuja esimerkiksi Nicaraguasta ja Hondurasista. Artikkelissa tuodaan myös esille naisiin kohdistuva väkivalta. Esimerkiksi Hondurasissa kaikista raskauksista 30 % on alle 18-vuotiaiden raskauksia. Ja noin puolet näistä teiniraskauksista johtuu raiskauksista. El Salvadorissa kärsitään samasta ongelmasta ja siellä on myös alettu tutkia raiskauksien ja itsemurhien välistä yhteyttä.

Nyt kun olen saanut teiniäitiyden kuulostamaan kamalalta asialta voin onneksi esittää myös iloisen faktan ainakin tuntemistani lattarinaisista, jotka ovat saaneet lapsen alle 20v 99% ovat onnellisia äitejä ja ylpeitä äitiydestä.Heistä kukaan ei tosin ole tullut raskaaksi raiskauksesta. Eli haluan vain lopuksi muistuttaa, että maailmankuvamme on yleisesti erilainen verrattuna latinonaisten maailmankuvaan ja erot täytyy myös hyväksyä – se, mikä on hyvä meille, ei ole sitä välttämättä heille 🙂 Kuitenkin olisi minusta tärkeää antaa valistusta erilaisista seksuaalisuuteen ja köyhyyteen liittyvistä asioista ja antaa sitä kautta naisille mahdollisuus valita oma tulevaisuus.

ps. CEPAL-raportti löytyy myös englanniksi.

Pura vida

 

Lähteet:

CEPALSTAT, 2000-2011. Estadísticas e indicadores. <http://estadisticas.cepal.org/cepalstat/WEB_CEPALSTAT/estadisticasIndicadores.asp?idioma=e> (Luettu 1.3.2016)

Rautakoski, Helena. Kurssikerta 7. Loppuhuipennus (2.3.2016) <https://blogs.helsinki.fi/helenrau/> (Luettu 3.3.2016)

CEPAL. Casi 30 % de las jóvenes latinoamericanas ha sido madre (13.11.2014) <http://www.cepal.org/es/comunicados/casi-30-de-las-jovenes-latinoamericanas-ha-sido-madre-adolescente> (Luettu 3.3.2016)

El Tiempo. El embarazo en adolescentes aumenta en América Latina (10.5.2012) <http://www.eltiempo.com/archivo/documento/CMS-11763121> (Luettu 3.3.2016)

Tämä linkki vain itselleni iltaluettavaksi: http://www.cepal.org/es/publicaciones/7236-migracion-salud-zonas-fronterizas-nicaragua-costa-rica

Level 6: Ulkoilua roskiksilla gepsin kanssa ja jopa neljä opetuskarttaa

Kurssikerta aloitettiin ulkoilulla. GPS-paikantimet ryhmille matkaan ja kohteita (pisteitä) keräilemään luontoon tai rakennettuun ympäristöön. GPS oli helppokäyttöinen, mutta omassamme korkeus oli _hieman_ pielessä… Keräyskohteeksemme valitsimme kampuksen roskikset eli toisin sanoen tehtävämme oli  kartoittaa niiden sijainti. Jälkeenpäin ajatellen homma oli melko raskasta varsinkin, jos joutuu merkkaamaan  pisteet käsin paperille yksitellen –  suoraan tietokoneelle exceliin merkkaaminen säästää yhden työvaiheen kokonaan! Totta kai jos kartoittaa jotakin ei-niin-urbaania aluetta vaikka sademetsissä jotakin niin on ihan eri mahdollisuudet käyttää elektronisia laitteita.. Noh anyway… Lopuksi sitten merkkailimme pisteet ensin excelin kautta kartalle MapInfoon ja sitten vielä yhdistimme GPS-laitteen ja luetutimme sen toisella ohjelmalla niin, että Mapinfokin sitä ymmärtäisi: näin saimme kulkemamme reitin myöskin suoraan kartalle! Aika tarkkaa jälkeähän se teki – mageeta!!

ps. ulkoilu oli ihanaa vaihtelua niska ja hartiat kyyryssä luokassa istumisen sijaan (varsinkin kun oli aurinkoinen sää)….. :—-))

Tämän ulkoiluharjoituksen jälkeen siirryimme seuraavaan: pelikoneiden kartoittamiseen HKI:ssä osoitteiden avulla. Aineisto oli valmis, joten sitä oli nopeampi käsitellä vaikka jotkin kadunnimet eivät täsmänneetkään aivan täysin. Nekin onneksi Artun näyttämin kikoin saatiin matchaamaan melko nopeasti 🙂 tämä oli siis kai nimeltään geokoodausta! GPS-laitteesta vielä sen verran: aika herkkä kone! Sekosi aivan täysin moneksi minuutiksi kun oikaisimme sisäkautta ulko-ovilta toisille…

Sitten omiin karttoihin!!! Tällä kertaa harjoittelimme ns. opetusmateriaalin tekoa aiheena  hasardit ja niiden alueellinen esiintyminen! En jaksa selostaa työvaiheista koska kaikki kävivät saman läpi tiedon hakemisesta, sen muuttamiseen sopivaksi MapInfolle ja kartan teosta… Joten ei siitä muuta.. Karttaesittelyyn siis:

maanjäristykset_2010_TÄMÄ

Tässä nyt kartta nro 1.. Ensimmäinen, jonka aiheesta väänsin. Kartalla näkyy jokseenkin hyvin eri voimakkuuksien järistyksiä 6 < 9.1. Alueilla, joilla tällaisia järistyksiä tapahtuu paljon, ei eri voimakkuusasteita nää hyvin.. Ruusut: kartta on selkeä, siitä saa nopeasti kuvan missä tapahtuu voimakkaita järistyksiä ja pystyy myös nopeasti hahmottamaan, että järistyksiä tapahtuu aivan valtava määrä, vaikkeivat ne esimerkiksi uutiskynnystä usein ylitäkkään. Risut: Legenda on hirveä, järistykset olisi kannattanut jakaa max 3 eri ryhmään. Tässä tapauksessa mielestäni luvut magnitudien jälkeen ovat hyvät ja havainnollistavat noinkin voimakkaiden maanjäristysten määrää hyvin. Pohjoisnuoli on mauton ja mittakaava on ihan väärässä paikassa.. Ja maanjäristykset olisi voitu esittää tulivuorten alla..

Annamaria huomasi (niin kuin varmasti moni muukin), että MapInfo heittää yhden tulivuorista Ruotsiin… Tästä hän kuitenkin sai hyvän idean muistuttaa myös kouluaisia siitä, ettei jokaiseen karttaan voi välttämättä luottaa, vaan pitää myös ajatella itse ennen kuin hyväksyy uutta tietoa. Very good point!! Olen myös samaa mieltä hänen kanssaan siitä, että pienemmän alueen kuvaaminen on myös hyväksi hasardkarttoja tehdessä ja esitellessä niitä oppilaille. Itse ajattelin myös ensin rajata alueeni Etelä-Amerikkaan, mutta hurahdin niin täysin näihin maailmankarttoihin joten enpä enää niiden lisäksi tehnyt… Onneksi on edes tämä Tuomas Pätärin kartta aiheesta! Muutenkin pidin hänen kartoistaan! Erittäin helposti luettavia ja hyvin esitetty eri voimakkuuksiset maanjäristykset sekä meteoriitit! Tosin asteikon suurimman järistyksen 8-9,5 pistemerkintä oli vähän hämmentävä: tähti vei ainakin oman mieleni pois kokonaan maanjäristyksistä ja mietin hetken esittävätkö ne nyt sitten meteoriitteja.. Ainakin erottuu hyvin – todella todella fiksu idea muuten !!! 🙂

Tässä nyt samat ajatukset kahteen kertaan vähän keskiviikkobimboilua blogin kanssa… Unohdin päivittää viittaukseni tänne, joten kirjoitin ajatukseni sitten uudelleen… Sitä ennen olin kuitenkin ladannut alkuperäiset eli edellisen kappaleen moodleen muistamatta sitä… ja noh… tyhmästä päästä kärsii koko ruumis.. tässä nyt vielä nämä uudemmat, väsyneemmät ajatukset uudelleen..: (ósea q ganas de decir q me cago en la puta…. -.-‘)

Annamaria Rossi, niin kuin varmasti moni muukin, oli huomannut tuon erään tulivuoren vääränmoisen sijainnin kartalla, josta hän fiksusti keksikin, että ainoa hyöty tulivuoren väärässä sijainnissa on se, että sillä voi osoittaa oppilaille, etteivät kartatkaan aivan täydellisiä ole. Kuten hänkin mainitsi, että kriittisyyden opettelua ei voi koskaan korostaa ja omilla aivoilla pitää ajatella :—-) Kuten monet olivat blogeihinsa liittäneet tektoonisten laattojen karttoja, olisi myös oppitunnilla loogista esittää tektonisten laattojen kartta tällaisten hasardikarttojen ohella tai vaihtoehtoisesti yhdistelmäkarttana näiden kahden hasardin kanssa.

Kuten Annamaria Rossi oli Tuomas Pätärin blogista huomannut, sopisivat myös rajatumman alueen kuvaamiset tällaisten hasardien ilmentämiseen. Niiden avulla voitaisiin tarkemmin keskittyä tiettyyn pienempään alueeseen ja miettiä sen alueen, kuten Pätärin Etelä-Amerikka-kartan, maiden selviytymiskykyä ja varautumista tällaisten hasardien sattuessa + sitä millaista tuhoa ne aiheuttavat alueella. Se ehkä saisi oppilaat muistamaan paremmin erilaisia keinoja varautua riskeihin esimerkkinä Islannin tulivuorten purkaukset vs. USA:n Saint Helen’s:n purkaukset…. jne.

Pätärin kurssikerta 6:n kartoista tykkäsin muutenkin todella paljon! Ne olivat selkeitä, erivaimakkuuksiset maanjäristykset erottuivat hyvin toisistaan ja legenda oli hyvän selkeä. Noottina itselleni: KAIKISTA kurssilla tekemistäni kartoista puuttuu otsikko – BUU MINÄ!!! Vuosiluvutkin ainakin tämän kurssikerran karttoihin olisi pitänyt lisätä eli miltä vuodelta aineisto on jne…. Ainoa asia mitä muuttaisin Pätärin edellämainitsemistani kartoista olisivat voimakkaimpien järistysten pistemerkinnän kartalla – tähtikuvio on kyllä selkeä, mutta vie ajatukset aivan muualle maanjäristyksistä. Sitten taas superpojot Etelä-Amerikan kartasta!! Siinä näkyy todella yksityiskohtaisesti maanjäristysten lisäksi tulivuorten sijainnit 🙂 Me gusta gusta

SNIP_6_maanjar_tuliv

 

Tähän karttaan on sitten tullut maanjäristysten kaveriksi tulivuoret: kaikki olemassa olevat (tai ainakin tietokantaan merkatut) heitin kartalle. Tämän kartan avulla voisi opiskelijoille selittää tulivuorten ja maanjäristysten yhteyksistä ja miksi ne sijaitsevat suurimmaksi osaksi samoilla alueilla maapallolla. Ruusut: Mittakaava on paremmassa paikassa. Kartalta näkee heti yhtenäisyydet voimakkaiden maanjäristysten ja tulivuorten sijainnissa. Värit olisivat voineet olla hieman erilaiset. Tosin tykkään maanjäristyksen pistemerkinnästä – kuvaa hyvin joka suuntaan lähtevää järistysaaltoa. Risuja: En vielä tässä vaiheessa tajunnut, että pistemerkinnän ja kirjoituksen voi laittaa samalle riville.. Noh edistystä sitten seuraavissa kartoissa :–)) ps. tässäkin pohjoisnuoli on aika nolo. En jotenkin osaa vielä sijoittaa sitä nätisti kartalle… pps. tuo tulivuori Ruotsissa ei ole minun vaan tietokannan ja MapInfon vika… Sieltä löytyy tulivuori sijoitettuna Ruotsiin, mutta kun poistin sen tilalle tuli toinen Islannin tulivuori ja sitten Indonesian jne jne eli taistelu oli turhaa..

SNIP_tulivuori_asutus

Noniin tässä sitten näätte asutut alueet + tulivuorten sijainnit. Mielestäni kuvaa hyvin sitä, että monilla alueilla, missä paljon tulivuoria asuu myös paljon ihmisiä.  Tämä tietenkin luo suuren hasardin alueella eläville – riippuen tietenkin tulivuoren laavan koostumuksesta jne.. Aika pelottavaa silti, että kaikki nämä tulivuoret ovat purkautuneet vuoden 1964 jälkeen (vaikka suurin osa on luultavimmin vain pieniä laavaryöppyjä jne).. Pahimmat hasardialueet ovat tietenkin Japani, Indonesia ja Jaava sekä Etelä- ja Keski-Amerikan itärannikko.. Harmittaa etten paremmin muista asuttujen alueiden pisteiden merkitystä.. Tietenkin ne menevät sillä tavalla että minne asutus on eniten sillä alueella keskittynyt.. Koska kyllä nyt yksittäisiä ihmisiä/pieniä kyliä löytyy pisteiden välistäkin…

Ruusut: Pohjoisnuoli, mittakaava ja legenda all good. Tosin =Tulivuori, purkautunut 1965 jälkeen olisi ehkä vähän parempi kuin < …. Nojoo.. Selkeä ainakin omasta mielestä. Oli parempi laittaa pisteet tulivuorien päälle kuin alle.. Ei muuten olisi ollut yhtä kuvaava… Tästä olisi helppo selittää myös miksi asutus on sijoittunut alueille, joissa on tulivuori vaikka ne lisäävätkin turvattomuutta…Risut: pistemerkintä asuttu alue olisi ehkä voitu selittää laajemmin tai ehkä laittaa jotain muuta, joka kertoo, että sillä alueella asuu paljon ihmisä… Oma vika kun en muista mikä noissa pisteissä oli se pääidea.

 

Snip_8_maanjär

Sitten vikana tähänastisista lempikarttani: yli 8 Richterin maanjäristykset ja urbaanit alueet eli alueet joissa on iso kaupunki/asutuskeskittymä. Kartta näkyy harmillisen huonosti tässä blogissa, mutta isompana se on kuvaava. Muistaakseni urbaanit alueet olivat viiva-aineisto, joten niitä ei voinut suurentaa lähes ollenkaan. Maanjäristykset näkyvät selkeinä koska noin voimakkaita ei maailmassa tapahdu kovinkaan usein – onneksi. Idean juuri tähän luokitukseen sain Anni Heilalan blogista. Koin kuitenkin tarpeelliseksi lisätä asutuksen, sillä sen avullla voi opettaa esim. mitä maanjäristys voi aiheuttaa, miten riskialueilla niihin voi varautua jne. Vähän ehkä harmittaa, etten ajatellut tarkemmin asteikkoa: jos olisin laittanut asteikon alkamaan 7.0 olisi karttaan ilmestynyt mm. viime vuoden Nepalin maanjäristykset, jotka olivat hieman yli 7.0. Niiden avulla olisi voinut selittää, että paikasta riippuen eri voimakkuuksien maanjäristykset aiheuttavat eri määrän tuhoa. Silloin olisin voinut myös laittaa pisteet eri kokoisiksi siitä riippuen, miten voimakas järistys oli..

Risut: tässä kartassa ei näy (koska niin pienellä) urbaaneja alueita niin hyvin kuin isommalla kuvalla.. Urbaanin alueen pistemerkintä legendassa on aikamoinen molluska! Joku saattaa ajatella, ettei tuollaisia alueita edes ole kartalla, koska ei ole noin isoa mustaa palikkaakaan.. Tässä kartassa olisi ehkä jopa kannattanut jättää maanosien värit yksiväriseksi pohjaksi, että urbaanit alueet tosiaan erottuisivat paremmin! Tämän lisäksi tästä tai mistä vain näistä kartoista olisi ollut mielenkiintoista leikata jokin tietty alue erikseen ja tarkastella sitä lähemmin: juuri sellainen missä näkyy asutus! Hiphophei kaikesta oppii..

Lähteet:

Pätäri, Tuomas. Karttoja kouluille? (24.2.2016). <https://blogs.helsinki.fi/ttpatari/2016/02/24/karttoja-kouluille/> Luettu 2.3.2016.

Rossi, Annamaria. Kurssikerta 6 – Pisteaineistojen esittäminen kartalla. (26.2.2016) <https://blogs.helsinki.fi/ajrossi/2016/02/26/kurssikerta-6-pisteaineistojen-esittaminen-kartalla/> Luettu 2.3.2016

 

Level 5: Laskutoimituksia ja bufferointia

En haluu leimaantua mutta matemaatikko en ole. Tässä kuitenkin omin kätösin vääntämieni laskutehtävien tulokset:

Vastaukset_pak

Miten nämä vastaukset saatiin aikaiseksi?? No kaikista mulla ei oo enää viikon jälkeen mitään hajua mutta uusi juttu jonka opin oli bufferointi eli puskurivyöhykkeen luominen valitseman alueen tai yksittäisen/yksittäisten kohteiden ympärille. Mitä hyötyä bufferoinnissa on? Se on helppo ja melko nopea tapa laskea kuinka monta kohdetta jää tehdyn alueen sisäpuolelle: harjoituksissa piirsimme ensin Malmin lentokentän kiitoradoille ääriviivat ja sitten teimme puskurivyöhykkeet ensin 2km ja sitten 1km päähän: siten pystyimme helposti selvittämään montako taloa/asukasta jne. jää niin sanotun meluvyöhykkeen alle. Bufferointityökalu mittaa valitun metrimäärän jokaisesta valitun kohteen pisteestä ja piirtää puskurivyöhykkeen sen mukaan miten pitkä matka on valittu.

Kiitos Marisofia Nurmelle bufferoinnin hyvien puolien tiivistämisestä ja uusista esimerkeistä, mihin sitä voi käyttää: “Erityisen hyödyllinen tämä bufferointi-ominaisuus on sen vuoksi, että puskureilla voidaan kartoittaa niin piste-, viiva-, kuin aluemaistenkin kohteiden vaikutusalueita yhdellä kertaa. Puskureita voidaan käyttää esimerkiksi saavutettavuuden kartoituksessa ja hyödyntää palvelujen ja liikenneverkon suunnittelussa.”

Bufferoinnin lisäksi harjoittelimme paljon statistics-työkalulla pelleilemistä. Loput laskentatehtävät olivat oikeastaan vain oikeiden lukuarvojen etsintää, uusien sarakkeiden tekoa ja niihen liittämistä ja laskemista. Eli ei sen kummempaa. Välillä tosin tuotti suuriakin hankaluuksia tajuta mitkä ovat juuri halutut vertailtavat arvot. Jiri Lilja teki hyvän huomion laskutuloksista: “Pelkästään Tikkurilassa 60 db melualueella asuisi tällöin noin 12 300 asukasta, kun tällä hetkellä koko lentokentän vähintään 55 db melualueella asuu noin 11 400 asukasta.” Lentokoneiden meluhaittoja on erittäin vaikea täysin saada lukuarvoiksi, sillä lentokoneiden reitit vaihtelevat, eikä kaikilla lentokentän läheisillä alueilla ole kokoaikaista haittaa. Tästä huolimatta esimerkiksi Keravalla asuva työkaverini kertoi lentomelun olevan hänen kotialueellaan kokopäiväinen haitta: hän on tottunut siihen, sillä on asunut koko ikänsä alueella, mutta mitä sitten he jotka vasta muuttavat alueelle? Ja onko hyvä, että ihmiskorva tottuu kovaan jokapäiväiseen meluun ja vaikuttaako se kuuloon muuten? …..

Viimeinen itsenäistehtävä tuotti suurta tuskaa. Halusimme ensin Tanelin kanssa koittaa putkiremontti-tilastojen kanssa näpräilyä mutta ei se niin vain onnistunut… Siirryttiin kaikista nopeimmalta näyttävään tehtävään eli koulupiirien pariin…

Siitä ei täytynyt tehdä karttaa, mutta halusin vain mielenkiinnosta katsoa, onko kouluikäisten määrä suhteellinen koko koulupiirillä asuvien ihmisten määrään ja voitte karttaa katsoessanne todeta, että näin se taitaa mennä!

Koulupiirit_kouluikäiset1

Pieniä poikkeamia kuitenkin on nähtävissä: valitettavasti minä en liittänyt karttaan dataa siitä, että mikä koulupiiri on mikin. Koulupiirit olisi voinut vaikka numeroida ja erilliseen legendaan olisi sitten voinut lisätä listaan mikä numero on mikäkin koulupiiri. Onnistuisikohan se MapInfolta??

Lähteet:

Lilja, Jiri. Bufferointia, lentokenttiä ja uima-altaita (19.2.2016). <https://blogs.helsinki.fi/jiri/> Luettu 22.2.2016.

Nurmi, Marisofia. Kurssikerta 5 – Puskureita ja uima-altaita (17.2.2016) <https://blogs.helsinki.fi/nurmaris/> Luettu 22.2.2016

 

 

 

 

Level 4: Piste- ja ruutuaineistot

Moi! Tämän päivän MapInfo-harjoituksissa tutkittiin pisteainestoksi koottua pääkaupunkiseudun asumistietokantaa vuodelta 2013. Tietoja oli kirjattu jokaisen talon sen hetkisten asukkaiden lukumäärä sekä asukkaiden iät eri soluihin. Tämän lisäksi tietokantaan oli eritelty mm. ulkomaiden kansalaiset, vieraskieliset ja erikseen vielä ruotsia puhuvat yhteensä sekä sukupuolittain. Oli aika pelottavaa löytää oma talo merkattuna kartalle… Vielä hämmentävämpää oli lukea, että talossa asui kolme asukasta: yksi 55-59v, 60-64v sekä yksi 18-vuotias eli minä kolme vuotta sitten… Tämä oli mahdollista jäljittää vain koska talo on omakotitalo: kerrostalossa mitään asuntoa ei ole eritelty. Fiilis jälkikäteen: turvallisempaa asua kerrostalossa? OpenMap on ilmainen kaikille avoin tietokanta… Tosin se ei kuullemma ole niin helppoa käsitellä kuin kuvittelisi…

Aineistoa tarkastellessa kävi kantapään kautta ilmi, että pisteaineisto on tosiaan todella tarkka! Sitä ei vain ole järkevää esittää kartalla pisteaineistona, sillä se on vain pläjäys pimpuloita (riippuen tietenkin merkittyjen kohteiden määrästä per alue). Siksi tällä tunnilla jaoimme tutkimusalueemme eli pk-seudun ruudukoksi eli rastereiksi sillä niin aluetta olisi helpompi havainnollistaa kartalla. Homma simppelisti: ruudun sisään jäävien pisteiden määrää kuvaa jokin väri eli kaikki ruudut, joissa esitettävää ilmiötä esiintyy värjääntyy valitulla värillä kategorioiden mukaisesti. 

Ruutukoon omaan karttaan sai valita itse. Jasmiina Myllyksen huomioita lainaten: “Ruututeemakartassa ruudukon koko vaikuttaa huomattavasti kartan ulkonäköön, luettavuuteen ja sen sisältämään tietomäärään”. Huomasin, että olimme laatineet kartat samasta aiheesta: yli 65-vuotiaiden sijoittumisesta pk-seudulle. Tästä seikasta huolimatta, karttamme ovat aivan toisen näköiset. Suurin syy on juuri valittu ruutukoko. Vertailkaapas:

Minun 750x750m karttani:

Yli65v_pkSEUTUTÄMÄ

Jasmiina Myllyksen 1000m x1000m kartta samasta aiheesta:

Grid100m_yli65v_määrä_VALMIS_2

                                                                                                                                 Jasmiina Myllys

Väitän Jasmiinan karttaosan olevan informatiivisempi kuin omani, sillä tummanpunaiset alueet erottuvat erinomaisesti muista. Tosin jako on ehkä vähän epäonnistunut: 730 vanhusta 1km2 alueella on aivan eri kuin melkein kaksi ja puoli tuhatta vanhusta… Tosin ei oman karttanikaan viimeinen luokka mikään paras ole.. Informatiivisemmaksi Jasmiinan kartan tekevät sen värit sekä pohjakartta nimistöineen ja kuntajako. Itse valitsin kehätiet, eikä ilman legendaa voisi päätellä mistä päin maailmaa kartta on otettu. Laitankin siis propsit omalle legendalleni, joka pelastaa koko kartan tarkoituksen…. :—–)

Oman kartan haukut: 

Taneli Pärssinen kommentoi avoimesti karttaani: pohjoisnuoli on oudon muotoinen ja legendaan olisi pitänyt lisätä taustaväri tai poistaa kokonaan ääriviivat. I totally agree! Tähän vielä lisäisin, että kartalta puuttuu nimistö ja sen lisäksi kuntarajat olisivat ehkä hieman selkeyttäneet rakennetta. Nyt kartaltani ei oikeastaan ymmärrä mihin tutkimusalueeni loppuu: se näyttää siltä, että siellä missä ei ole enää ollenkaan ruutuja ei olisi ollenkaan +65v ihmisiä.

Mitä hyötyä tästä kartasta olisi?

Kuten Jasmiinakin mainitsi: palveluiden sijoittelu. Koska oman karttani ruutukoko on melko pieni, siitä näkee melko nopeastikin alueet, joilla luultavimmin sijaitsee vanhainkoteja tai muita vanhuksille tarkoitettuja asuntoloita. Ydinkeskustan alueella tämä ei tietenkään päde, sillä alueella muutenkin asuu enemmän ihmisiä suhteellisesti mistä syystä palveluita alueella on aivan riittämiin.

Mitä opin?

No ainakin varmistuin siitä, että karttojen tekeminen ns. täydelliseksi on varmasti sula mahdottomuus. Tietokannat voivat olla erittäin laajoja ja yksityiskohtaisia: niiden käyttö ja esittäminen kartalla on kuitenkin tarkkaa hommaa. Ruutuaineisto esittää absoluuttisia arvoja eivätkä myötäile valmiiksi annettuja aluerajoja (Kiitos Jasmiina Myllys hyvistä oivalluksista!!!) MapInfo tule tutummaksi kerta kerralta enemmän :—)

 

Lähteet:

Myllys, Jasmiina. Neljäs kurssikerta: pisteitä ja ruutuja (12.2.2016). <https://blogs.helsinki.fi/myllyjas/2016/02/12/4-kurssikerta-pisteita-ja-ruutuja/> Luettu 16.2.2016.

Level 3: Valuma-alueet kartalle, katsaus Sierra Leoneen

Tämä kurssikerta aloitettiin jälleen Artun kanssa harjoittelemalla MapInfon toimintoja. Tällä kertaa vuorossa oli tietokantojen valmistelu tehokkaaseen käyttöön: tämä harjoiteltiin yhdistämällä saman Afrikan valtion erillään olevat tiedot samalle riville. Sen lisäksi kokeilimme tuoda uutta tietoa toisen ohjelman tietokannasta(ecxelistä) MapInfoon ja yhdistellä aikaisemmat tiedot uusien kanssa niin että ne yhdistyisivät oikeiden maiden tietojen alle.

Alkuperäinen aineistomme käsitteli internetin käyttöä Afrikan maissa. Tähän tietokantaan halusimme lisätä (vähän rändömisti) eri Afrikan maiden konfliktien, valtioiden mantereisten öljykenttien sekä timanttikaivoksien määrät. Näillä muuttujilla on tietenkin yhteys, sillä tällaiset kaivannaiset synnyttävät kiistaa jo pelkästään mm. siitä, kenelle ne kuuluvat: valtiolle vai niiden löytäjille. Jos tietokannassa olisi myös tiedot esimerkiksi timanttien löytymisvuodesta, kaivausten aloitusvuodesta sekä kaivausten tuottavuudesta voitaisiin selvittää onko konfliktien ja löydösten löytöajankohdan välillä yhteyttä vai onko konflikti syttynyt vasta sen ajan jälkeen kun timanttikaivoksen kaivaukset oli jo aloitettu.

Tämän lisäksi olisi mielenkiintoista verrata timanttikaivosten tuottavuusluokittelua esimerkiksi Sierra Leonessa, jossa maan neljä hallintoaluetta ovat erittäin epätasa-arvoisia kehitykseltään (CSCV, 2008). Timanttikaivosten tuottavuuden sekä konfliktialueiden väliltä voisi löytyä korrelaatioita. Tosin kartta, jossa näkyy Sierra Leonen timanttikaivosten sijainnit paljastaa jo itsessään epätasa-arvoisuuden pohjois- ja etelä-länsi -akselien välillä. Pohjoispuolelle on merkitty vain yksi alue, jolla on timantteja kun taas Sierra Leonen etelä- ja länsiosiin timanttiesiintymiä on merkitty yli kymmenen. Sierra Leonessa käytiin kymmenisen vuotta kestävä sisällissota 1990-luvulta alkaen.  Sisällissota ei johtunut maan sisäisistä etnisistä tai uskonnollisista eroavaisuuksista, kuten Afrikan maissa yleensä, vaan pääsyynä olivat enemmän tai vähemmän timanteista aiheutuvat konfliktit. Valtiojohdon korruptio, timanttien salakuljetukset ja laittomat louhinnat eivät hyödyttäneet kansaa kun vain alle 10% kaivetuista timanteista rekisteröitiin virallisiin kirjoihin. Toisin sanoen: ryöstö ilman asetta, kunnes osa kansasta turhautui ja otti oikeuden omiin käsiinsä.

Dramaattista. Turhauttavaa. Ihmisen ahneus on loppumaton. Älkää siis ottako tosissanne, että vaan nuo muutamat syyt olisivat ainoat sisällissodan syttymiselle… Kokonaisuudessaan Sierra Leonen talous, politiikka ja alueiden ja ihmisten eriarvoisuus olivat ja ovat edelleen ihan päin mäntyä, jos näin radikaalisti sanotaan. :—-(((

Anni Heilala: “Näiden muuttujien tuottavuusluokittelu (Timanttikaivosten ja öljykenttien) voisi myös olla mielenkiintoinen tieto sillä kaikki kaivokset ja kentät eivät varmastikaan ole tarpeeksi tuottavia ja kannattavia. Tämä saattaa olla yhteyksissä konflikteihin, sillä alueen taloudellinen epävakaus voi johtaa konflikteihin jopa oman valtion sisällä.” Lukemani tutkimuksen (CSCV, 2008) perusteella tämä saattaa johtaa ainakin pienempiin konflikteihin. Työntekijät, jotka eivät löydä timanttikaivoksilta timantteja eivät voi myöskään luovuttaa niitä eteenpäin palkkiota vastaan tai vaihtoehtoisen rikollisesti myydä niitä eteenpäin ——> epätyytyväisyys tuloihin —-> heikko elämänlaatu ——> konflikteja?

 

Nyt palaan taas MapInfoon! Tässä aivan omin voimin, lue Artun ja Anni Heilalan pieniä neuvoja seuraamalla rustattu kartta Suomen valuma-alueiden järvisyydestä ja tulvaindeksistä. Olkaa hyvät:

Valuma-alueBLOGI

 

Sitten virheisiin kartalla: pohjoisnuolen olisin voinut sijoittaa vaikka mittakaavan yläpuolelle, tosin mittakaava olisi näyttänyt nätiltä heti varsinaisen kartan alapuolella. En tiedä miten tai kuinka, mutta legendan järivyys-osuudesta on kadonnut kokonaan 20% -merkintä eli kartta ei nyt oikein havainnoillista hyvin kuinka suuria prosenttiosuuksia järvisyyspalkit oikein edustavat…. Väriskaala on silmää miellyttävä (ainakin omaani), tosin ensimmäinen ja toinen tulvaindeksin luokitteluasteikon väreistä ovat aivan liian samankaltaiset: neljä luokkaa olisi riittänyt aivat hyvin, sillä en ainakaan itse löydä tuolta kartalta sitä ainoaa 1100-tulvaindeksin omaavaa aluetta….

Kartta kuitenkin havainnollistaa hyvin sen, että alueet joilla järvisyysprosentti on suuri, tulvaindeksi on pieni. Tämä ei tosin päde Suomen vasemman käsivarren valuma-alueella. Syytä sille en tiedä. Ehkä pohjoinen sijainti ja kaukaisuus merestä vaikuttavat siihen. En ole mikään luonnonmaantieteilijä…… SAA KOMMENTOIDA JOS TIETÄÄ!!! Faktahan on kuitenkin se, kuten myös Reetu Jormakka blogissaan toteaa: järvialtaat varastoivat vettä hyvin ja suurimmat tulvat koetaan länsi- ja etelärannikolla, joissa muun muassa joet, maanpinnan muodot sekä keväiset sulamisvedet vaikuttavat vedenpinnan nousuun.

 

Mitä opin: kärsivällisyyttä taas vähäsen, ohjeiden lukua ja niiden kirjaimellista noudatusta eli itsenäistä työskentelyä. Mitä MapInfoon tulee: en varmaan ensi viikolla muista kaikkea mitä tehtiin tällä viikolla, mutta onneksi on ohjeet. Kyllä se vähän alkaa helpottua kun tottuu englanninkieliseen tekstiin espanjan sijasta. Ainakin laskutoimitusten tekeminen Mapinfolla sujuu, tietokantojen yhdistäminenkin ihan kivasti ja kaikki baisic alkaa myös olla hanskassa! :—-) Ensi viikkoon!

 

Lähteet:

Heilala, Anni. Kolmas kurssikerta (2.2.2016). <https://blogs.helsinki.fi/heanni/> Luettu 5.2.2016.

Jormakka, Reetu. 3. Kurssikerta (3.2.2016). <https://blogs.helsinki.fi/jore/>       Luettu 5.2.2016

Dupuy, Binningsbø (CSCV, 2008) Power-sharing and Peacebuilding in Sierra Leone. Luettu 5.2.2016

Level 2, pientä edistystä

Toisella kurssikerralla palattiin Mapinfon pariin, tällä kertaa erilaisten päällekkäisten teemakarttojen merkeissä. Kokeilimme erilaisia tapoja esittää kahta muuttujaa yhdellä kartalla ja pohdimme mitkä esitystavat sopivat minkäkinlaisen aineiston kuvaamiseen. Kokeilimme esimerkiksi pylväs- ja ympyrädiagrammin yhdistämistä koropleettikarttaan. Koin tämän kurssikerran syventävän taitojani ja ymmärrystäni siitä, miten erilaisia aineistoja kannattaa yhdistellä ja kuinka esittää niitä kartalla. Ei saa kuitenkaan unohtaa tärkeää seikkaa, että tietomäärän ja luettavuuden välille täytyy löytyä tasapaino. Tämän idean esitti Jasmiina Myllys blogissaan. Sillä hän viittaa siihen, ettei karttaan saa tunkea liikaa informaatiota, ettei kartta menettäisi ymmärrettävyyttään. Tämän vuoksi on tärkeää harkita montaako eri muuttujaa esittää kartalla.

Kurssikerran lopuksi loimme oman kartan kahdesta sellaisesta muuttujasta, joiden oletettiin korreloivan keskenään jollakin tavalla. Haastavan pähkäilytyön jälkeen päädyin esittämään omalla kartallani huoltosuhdetta ja ikäjakaumaa Kymenlaakson maakunnassa. Kyseinen maakunta ei ole minulle kovinkaan tuttu TAK1-kurssin Kotka-raporttia lukuun ottamatta, mutta tiesin saavani tätä aluetta käyttämällä tarpeeksi selkeän ja havainnollistavan kartan. Tunnilla aika loppui kuitenkin kesken, enkä esimerkiksi kerennyt kysymään miten lisätä kuntien nimet karttaan… Se olisi ollut havainnollistava lisäys karttaan, kuten Reetu Jormakkakin toteaa omasta kartastaan blogissaan.

Huoltosuhde-ikäkartta1

Huomasin Jasmiina Myllyksen 2. kurssikerta: syventymistä teemakarttojen maailmaan -kirjoituksesta, että Jasmiina oli myös käyttänyt toisena muuttujanaan huoltosuhdetta. Tämän hän oli yhdistänyt yritystoimipaikkojen lukumäärään, mikä teki kartasta aivan erinäköisen kuin omastani. Tämän lisäksi hän harmittelee valitsemaansa huoltosuhdetta kuvaavaa punaista väriä liian pirteäksi. Olen itsekin tyytymätön huoltosuhde värivalintaani: se ei kuvaa “ongelmaa” tarpeeksi vakavasti varsinkaan tällä Kymenlaakson alueella, jolla huoltosuhteen tilanne parhaimmillaankin on 1,41. Valitsemani alueeni värit olisivat varmasti vaihtuneet tummempiin, jos esimerkiksi Jasmiinan valitseman Uusimaan kartan liittäisi tähän vierelle ja jos huoltosuhdejaon tekisi uudelleen.

Kartastani näkyy selkeästi eri-ikäisten suhteellinen määrä muihin ikäluokkiin verrattuna sekä kuntien väliset väestömäärien erot. Jos tekisin kartan uudelleen, sijoittaisin molemmat legendat vasemmalle puolelle itse karttaa. Vaikka nyt ne ovatkin tasapainoisesti sijoitettu aluetta myötäillen molemmin puolin karttaa, se saattaa hankaloittaa merkitysten lukemista kartalta. Toisaalta se saattaa myös helpottaa sitä, jos ensin keskittyy tarkastelemaan huoltosuhdetta ja sitten vasta ikäjakaumaa. Totta puhuakseni en tiedä. Ehkä pitäisi tehdä gallup?

 

ps. pohjoisnuoli on liian paksu ja huomiota herättävä.

Lähteet

Lähteet

Myllys, Jasmiina. 2. Kurssikerta: syventymistä taamakarttojen maailmaan. (31.1.2016).<https://blogs.helsinki.fi/myllyjas/> Luettu 1.2.2016.

Jormakka, Reetu. 2. Kurssikerta (27.1.2016). <https://blogs.helsinki.fi/jore/> Luettu 1.2.2016.

 

Level 1: Ensin luulin että hyvin meni, sitten ei mennytkään

Ensimmäisellä PAK (paikkatieto, analyysi ja kartografia) –tunnilla saimme suuren määrän informaatiota siitä, mitä kurssilla tehtäisiin. Tällä hetkellä tuntuu, että ainakin puolet meni ihan ohi, mutta ei kai se mitään kun kaikkeen voi palailla Moodlessa…. Hommaa ainakin tulee olemaan paljon ja tahtikin varmasti melko kova, ainakin sillä perusteella miten Mapinfoa alettiin testailemaan!

Tunnin aluksi oli hyvä, että vektori- ja rasterimuotoisen paikkatiedon eroja kertailtiin. Tämä ihan vain muistutukseksi itselleni: rasterimuotoinen tieto tallennetaan aina samalle tasolle(ruudut) ja vektoritiedot eri tasoille tyypeittäin (viivat, pisteet ja monikulmiot). Alkukertailun jälkeen aloimme tutustua Mapinfoon, joka ainakin ainakin näin alkuun tuntui, ettei se ole niin hankala ja monimutkainen kuin esimerkiksi Corel. Toiminnot olivat selkeitä ja helposti ymmärrettäviä. Opetuksen tahti vaan on melko kova: neljä tuntia tukka putkella tiistai-iltapäivänä… Onneksi oli mielenkiintoista tutkia ja tutustua Mapinfon sisältämään paikkatietoon, vaikka se olikin melko perustietoa lähinnä maiden ominaisuustiedoista tai Suomen kunnista. Myönnän vasta nyt alkavani hahmottamaan ja ymmärtämään paikkatietoa ja sen tuottajia syvemmin. Ennen valmiit aineistot ovat olleet itsestäänselvyyksiä, mutta nyt kun niitä joutuu jatkossa itse tekemään niitä arvostaa aivan eri tavalla!

Tässä ois nyt ensimmäinen Mapinfolla tuottamani teemakartta:

Solmitut avioliitot kunnittain vuonna 2015

Valitsin aiheekseni kunnittain solmitut avioliitot vuonna 2015. Epäonnekseni huomasin juuri siirtäneeni legendani liian lähelle Suomen karttaa, joten legendan otsikko ei näy kokonaan. Siinä pitäisi lukea: Solmitut avioliitot kunnittain 2015. Onneksi tämä on helposti korjattavissa myöhemmin, sillä tallensin Mapinfon viimeiseksi käyttämäni Workspacen. Tämä kartta osoittaa värisävyittäin kuinka monta avioliittoa on solmittu Suomen kunnissa ja kuinka monta eri sävykategoriaan kuuluvaa kuntaa on. Tiedot näkyvät legendassa. Kartassa ei näy kuinka monen asukkaan kuntia ne ovat, joten siitä ei voi esimerkiksi päätellä mennäänkö joissain kunnissa keskimääräisesti enemmän naimisiin kuin toisissa, koska luvut eivät ole prosentuaalisia vaan absoluuttisia. Mielestäni kartta on tarpeeksi selkeä, vaikka sitä zoomaisi paljonkin. Se on mielestäni tarpeeksi informatiivinen sellaisellekin, joka ei tiedä miten tällainen kartta tehdään. Ainakin värit ovat tarpeeksi selkeät. Mapinfosta valitsemani kategorioiden välit eivät ole parhaat mahdolliset. Seuraavalla kerralla kun toivottavasti on enemmän aikaa niin voin vertailla eri luokittelutapojen antamia vaihtoehtoja ja valita niistä parhaan.

 

Tällä kurssilla toivon oppivani tuottamaan luotettavaa paikkatietoa ja liittämään sen valmiisiin paikkatietoaineistoihin. Nähdään ensi numerossa….! :—-)