Viidennellä kurssikerralla harjoiteltiin itsenäisten harjoitusten avulla soveltamaan aiemmin opittuja taitoja, ja varsinkin bufferien luomista ja “join attributes by location” -toiminnon käyttöä. Kurssikerta oli ainakin tähän mennessä olleista kerroista työläin, sillä mitään ei voinut tehdä vain seuraamalla askel askeleelta ohjeita, ja mahdollisten ongelmien kohdalla ratkaisu piti löytää itse yrityksen ja erehdyksen kautta. Ainakin muiden blogeja selatessa oli mahdollista saada vinkkejä omaan työhön, tai vain vertailla omia vastauksiaan muiden opiskelijoiden saamiin tuloksiin.
Kaikille yhteisten itsenäistehtävien vastaukset näkyvät kuvassa 1. Yritin saada liitettyä taulukon html-linkillä blogiin, mutta usean yrityksen jälkeen päädyin liittämään blogiin vain kuvan.
Buffereiden tekeminen ja buffereiden sisälle jäävien pisteiden valitseminen olivat minulle harjoituksen helpoimmat osat, ja uskon nyt usean toiston jälkeen hallitsevani niiden käytön melko hyvin ja ymmärtäväni myös, miten näitä toimintoja sovelletaan. Sen sijaan kohdissa, joissa minun piti selvittää esimerkiksi työikäisten tai ulkomaalaisten määrä, en meinannut millään ymmärtää, miten se tehdään. Pidin pitkän tauon kurssitöiden tekemisestä, ja takaisin palattuani tajusin, että saan nämä tehtävät tehtyä laskemalla oikeiden ikäryhmien sarakkeet yhteen uudeksi sarakkeeksi. Nyt sekin siis onnistuu. Kaikista vaikeinta oli laskea viimeistä tehtävää, joissa piti selvittää taajama-alueiden määrä, joissa ulkomaalaisten osuus ylittää tietyn prosentin. Saamani vastaukset näyttävät järkeviltä, mutta laskentaprosessissani oli paljon arvailua ja lopulliset alueiden määrät laskin suoraan rivien määrästä, käyttämättä minkäänlaista toimintoa.
Seuraavista tehtävistä valitsin uima-allastehtävän (kuva 2. ja 3.), jossa kohtasin monia ongelmia. Kaksi aluetta aiheutti virheilmoituksen, josta selvisin Ilarin ratkaisun avulla, ja sen takia alueita ei näy lopputuloksessa. Sen lisäksi en saanut histogrammia tehtyä, mutta sain Jaanan blogista idean lisätä numeroarvot karttaan käyttäen “labels”-toimintoa, jotta pääsisin ainakin hieman lähemmäs toivottua lopputulosta.
Kurssikerta oli hyvin opettavainen, ja tunnen osaavani käyttää QGIS-ohjelmistoa nyt kokonaisuudessaan entistä paremmin, mutta esiin nousee edelleen ongelmia, joille en yksin osaa löytää ratkaisua. Ohjelmiston tullessa tutummaksi opin varmasti soveltamaan paremmin sen monia hyödyllisiä toimintoja, mutta tällä hetkellä tuntuu siltä, että teen monet asiat vaikeimman kautta. Aiemmin minulle paljon vaikeuksia tuottanut “join attributes by location”-toiminto on nyt edes vähän paremmin hallussa, ja ymmärrän hyvin sen käyttötarkoituksen, kun aikaisemmin käytin sitä vain seuratessani tarkasti ohjeita. Sen käyttö on minulle silti vieläkin yksi kurssin vaikeimmista asioista. Histogrammin luominen on myös haastavaa, vaikka tiedänkin nyt, mikä edellisen histogrammin kanssa meni pieleen. Tämän kerran histogrammin tekeminen ei kuitenkaan onnistunut ollenkaan, enkä vieläkään tiedä miksi.
Itsenäiset tehtävät saivat minut kokemaan monia onnistumisen hetkiä, kun sain itse ratkaistua vastaan tulleita ongelmia, mutta muutamassa kohdassa tehtävät tuntuivat toivottomilta, kun täysin uusi ongelma ei ratkennutkaan monien yritysten jälkeen. Tämä kurssikerta oli sekä turhauttavin että palkitsevin.
Lähteet:
Aaltonen Jaana (2021) https://blogs.helsinki.fi/aajaana/ (vierailtu 28.3.2021)
Leino Ilari (2021) https://blogs.helsinki.fi/ilarilei/ (vierailtu 28.3.2021)