15.12. Elvi T. esittelee runosisarten parhaat, osa 3/4

Korjuun aikaan

On kuin ruskotus aamun
kyljet kaneli-omenan.
Niityllä takana aidan
aaltoo vihreys odelman.

Mustina karviaismarjat
riippuvat mehusta paisuen.
Krassien loimotus kuuma
on kuin hiilistö keltainen.

Kohta on hedelmänkorjuu.
Lämpö hehkuva auringon
paahtanut, valmiiksi saanut
on monen vihreän raakilon.

Oi sydän siemenin tummin,
syvällä kodassa kiiluvin,
vieläkö et ole valmis,
syksyn hedelmä hiiluvin?

Sinnekö, kukkimis-aikaan
kyltymätön, yhä ikävöit?
Tunnetko kuoresi alla:
ainoan kevääsi laimin löit?

Katkera on makus silloin.
Kiirehdi, lämpöä vielä juo,
hengitä leutoa tuulta,
itselles syksy autuas luo!

Elina Vaara (1933)

 Elina Vaara (Kerttu Elin Wehmas o.s. Sirén) (1903-1980)  ja Katri Vala olivat tiivisti mukana 1920-luvulla Suomessa vaikuttaneessa Tulenkantajat-kirjailijaryhmittymässä. Ryhmä sai nimensä Nuoren Voiman Liiton julkaiseman Tulenkantajat-albumin mukaan. Muita Tulenkantajia olivat mm. Uuno Kailas, Olavi Paavolainen ja Lauri Viljanen. Ryhmän tunnuslause ”Ikkunat auki Eurooppaan!”kertoo pyrkimyksestä modernisoida suomalaista kirjallisuutta ja lähentää sitä kansainvälisiin virtauksiin.

Elina Vaaran runoilijan ja suomentajan ura oli pitkä. Hänen julkaisemiensa neljäntoista runokokoelman ensimmäisen ja viimeisen välillä on yli viisikymmentä vuotta. Esikoiskokoelma Kallio ja meri ilmestyi vuonna 1924. Vaaran viimeisten vuosien asuinpaikkaan Hyvinkääseen liittyy hänen viimeinen kokoelmansa Radanvarren fuuga (1981). Elina Vaaran päätyö suomentajana oli Danten Jumalainen näytelmä (1963).

Runo Korjuun aikaan sisältyy Elina Vaaran vuoden 1933 kokoelmaan Kohtalon viulu.

Elina Vaara Wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Elina_Vaara

Tulenkantajat Wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Tulenkantajat

Elina Vaara: Valitut runot. 3. laajennettu painos WSOY 2003.  – Helka-tietokannassa: https://helka.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?BBID=1744744

Kerttu Saarenheimo: Elina Vaara. Lumotusta prinsessasta itkuvirsien laulajaksi. SKS 2001. – Helka-tietokannassa: https://helka.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?BBID=1559589

Satu Koskimies: Hurmion tyttäret. Romaani. Tammi 2009. – Helka-tietokannassa: https://helka.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?BBID=2166943

Satu Koskimies kirjoitti romaanin Hurmion tyttäret 20-luvun nuorista tulenkantajarunoilijoista, Elina Vaarasta ja Katri Valasta. Kirja on tosipohjainen fiktio 20-luvun tulenkantajapiireistä. Kirjailijahaastattelu Kirjastokaistalla (2.10.2009) Millaista oli olla nuori naisrunoilija 20-luvulla? http://www.kirjastokaista.fi/video/31/millaista-oli-olla-nuori-naisrunoilija-20-luvulla-/

Kirjailijoiden Hyvinkää: http://www.hyvinkaa.fi/Kulttuuri-ja-vapaa-aika/Kirjasto/Kokoelma/Hyvinkaalaisia-kirjailijoita/Kirjailijoiden-Hyvinkaa/

 

Elvi T. on runoja rakastava ja niitä pöytälaatikkoon kirjoittava kirjastonhoitaja. Hänen koko nimensä Elvi Tala muistuttaa 1920-luvun suomalaisten naislyyrikoiden moderneja lyhyitä nimiä (ja taiteilijanimiä) kuten Elina Vaara, Katri Vala ja Anna Kaari. Mm. tästä syystä hän on viehättynyt mainittujen ”runosisarten” ym. heidän aikalaistensa teksteistä.

Kirjaston joulukalenterissa ilmestyy muutamia Elvi T.:n asiayhteyteen sopiviksi katsomia runoja hänen kokoelmistaan mainitulta aikakaudelta. Mitä itsellä ei ollut (kirjana tai runovihkoon käsin kopioituna) hän tietenkin lainasi työpaikaltaan kirjastosta.

Elvi Tala on Eeva-Liisa Viitalan alter ego.

Elvi T. on kotoisin Espoosta, paikallisesta Unicefin vapaaehtoisryhmästä, jossa hänet on alun perin luonut Liisamaria Kilpi. http://www.unicef.fi/espoo

Unicefin Anna ja Toivo –nuket: http://www.unicef.fi/anna_ja_toivo

Teksti

Eeva-Liisa Viitala

Tiedottaja
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuva

Aino-Leena Juutinen

One thought on “15.12. Elvi T. esittelee runosisarten parhaat, osa 3/4

  1. Runoakin hehkuvampi on Elvistä otettu valokuva! Jotenkin samanlainen tunne on aina ennen joulua ja keväällä, onkohan sitä saanut mitään aikaan – Tunnetko kuoresi alla:
    ainoan kevääsi laimin löit?

Comments are closed.