A2K – access to knowledge

Vuosittaisen jättimäisen Ifla-kokouksen lisäksi organisaatio järjestää vuodessa muitakin tilaisuuksia ja seminaareja, joissa voi keskustella ja jakaa ajatuksia kirjastomaailmaa puhuttavista teemoista. Nykyinen presidentti Ellen Tise jatkaa edeltäjänsä Claudia Luxin aloittamaa tapaa pienemmistä seminaareista, jotka keskittyvät presidentin nostaminen teemojen ympärille. Tisen Presidential Meeting järjestettiin huhtikuussa Haagissa, joka mainostaa itseään maailman kirjastopääkaupungiksi.

Ifla korostaa, että avoin pääsy tietoon on ihmisoikeuskysymys. Tämän lisäksi Ellen Tise halusi nostaa Libraries Driving Access to Knowledge –seminaarissa kaksi muuta näkökulmaa syvemmän tarkkailun alle: tekijänoikeudet ja open access. Ifla on myös tarkentanut omaa kannanottoaan open accessista.

Kaksipäiväisessä seminaarissa puhujia ympäri maailmaa

Seminaari oli rakennettu ja tarkoitettu kirjastoalan vaikuttajille ja päivien teemoista kiinnostuneille, mikä varmisti sen, että asioista puhutaan suurina kokonaisuuksina ja nippelitiedot jätetään suosiolla asiantuntijatilaisuuksiin. Keskusteluissa puhuttiin tärkeimmistä trendeistä ja mihin kirjastot ovat menossa ja miten ne pärjäävät uudessa tilanteessa, jossa kirjastot ja varsinkin aineistot ovat siirtymässä yhä enemmän digitaaliseen maailmaan.

Kuten monesti seminaarien jälkeen on vaikeaa päättää mitä kertoisi, ja poimin ja esittelen avartavasta tietovyörystä sen, kuinka poliitikot ja kirjastolobbarit kertoivat miltä kirjastoala näyttää ulospäin.

Hollantilainen MEP Marietje Schaake piti lyhyen johdatuksen lobbaamisen ja politikoinnin alkeisiin: ”Mene tuttujen ja asiasta kiinnostuneiden poliitikkojen ja virkamiesten pakeille, jätä toiveistasi kättä pidempää tai edes käyntikortti, muista ottaa vielä myöhemmin yhteyttä. Mitä aikaisemmin olet mukana päätöksenteossa, sitä paremmin pääset vaikuttamaan.  Etsi politiikasta ja lähiorganisaatiostasi tärkeimmät avainhenkilöt; kirjastoihmisten pitäisi olla lähellä päättäjiä.”

Eduskunnan kirjaston Päivikki Karhula kiteytti Schaalen ohjeet näppärästi: ”Hän antoi meille käyttöohjeensa.” Vaikka seminaarissa puhuttiin kansainvälisellä tai lähinnä Euroopan tasolla, ja surtiin, että Haagista on kovin pitkä matka Brysseliin, sama kaava toistuu kansallisellakin tasolla: kirjastojen pitäisi lobata enemmän ulos kirjastoista, puhua, politikoida. Kirjastokenttien pitäisi yhdistyä tai ainakin puhua samalla suulla kansainvälisesti, mutta myös kansallisesti. Saimme kuulla, että päättäjien on vaikea tietää mitä pitäisi tehdä, kun samaa asiaa ajetaan monen eri tahon voimin ja ilmaisemme asiat eri tavoin ja jopa tavoittelemme hieman eri lopputuloksia.

Kirjastoalan muutos puhuttaa

Useassa puheenvuorossa nostettiin esille, että kirjastojen pitäisi olla ennakoivasti liikkeellä uudessa digitaalisessa maailmassa. Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm esitteli puheenvuorossaan muun muassa e-kirjamarkkinoita, jossa kirjastoilla ei ole itseoikeutettua asemaa. Käyttäjille on usein yhdentekevää mistä kirjansa saavat, varsinkin jos kustantajat ryhtyisivät lainaamaan kirjoja omilta kotisivuiltaan. E-kirjojen lainaaminen tai säilytys ei tarvitse samanlaista konseptia kuin perinteisen kirjan lainaus. Kirjaston pitäisi löytää itse uusi paikkansa ja roolinsa, emmekä saisi jäädä odottamaan, että joku muu osoittaa paikkamme digitaalisessa ympäristössä.

Ifla ja kirjastot ajavat tiedon ja aineistojen vapaata käyttöä, open accessia. Yleisesti halutaan, että vanhat kansalliset aarteet digitalisoitaisiin ja annettaisiin käyttöön kaikille tai että uudet tutkimustulokset olisivat vapaasti luettavissa myös köyhissä maissa.

Open access tai avoin verkkokeskustelu ei ole kuitenkaan käyttäjienkään näkökulmasta pelkästään vapauttavaa. Silloin tarvitaan erityisen tarkkaa ja kriittistä silmää ja ennen kaikkea media- ja informaatiolukutaitoa. On ihan toista lukea toimitettua Hesarin artikkelia kuin esimerkiksi blogikirjoittelua, jonka taustoja ja vaikuttimia emme välttämättä tunne.

Samalla kun maailman kirjastot yrittävät kaataa esteitä vapaalta tiedonkululta, kirjastot voisivat ottaa myös kantaa avoimemman tiedeviestinnän puolesta. Olemme jo valmiiksi infolihavia kansalaisia, ja meidän voi olla vaikea erottaa, mikä tieto on meille oikeaa: uskoako markkinointipuheita, lobbareita, ammattitoimittajia vai avointa verkkokeskustelua. Kuinka infopulskia olisimmekaan silloin, jos kaikki tieto olisi kaikkien käytössä ja yrittäisimme ahmia kaiken ja valinta olisi vielä vaikeampaa kuin nykyisin. Tässä ympäristössä olisi poikaa lukea tutkijoiden kirjoittamia kansantajuisia vapaasti käytettävissä olevia tieteellisiä artikkeleita, vieläpä omalla äidinkielellä. Toki korkealaatuista, englanninkielisiä ja vertaisarvioituja julkaisujakin tarvitaan uuden tiedon muodostumiseksi ja tutkimuksen jakamiseksi muulle maailmalle.

Myös UNESCON Jānis Kārkliņš korosti puheessaan, että uudessa tilanteessa media- ja informaatiolukutaidon (MIL) merkitys kasvaa ja siihen pitäisi kiinnittää huomiota elinikäisen oppimisen näkökulmasta.   Yliopisto- ja korkeakoulukirjastoilla on aika lailla yhteneväinen käsitys informaatiolukutaidosta, mutta mukaan keskusteluun tarvitaan yleiset kirjastot ja koulukirjastot, jotta medialukutaidon ja informaatiolukutaidon käsitteet sekä ajatus elinikäisestä oppimisesta näyttäytyisivät kokonaisuutena.

Keskustelu jatkuu

Kansallikirjastossa (Koninklijke Bibliotheek (KB)) paikalla oli, kutsuttujen noin 200 kirjastoalan vaikuttajan, opiskelijan ja muun kirjastolaisen, lisäksi toimittaja Erik Boekesteijn kuvausryhmineen. This week in libraries -toimitus tekee videoreportaaseja, jotka ilmestyvät kerran viikossa netissä.

Tuleva presidentti Ingrid Parent suuntasi katseensa tulevaisuuteen ja esitteli miten teknologian kehitys näkyy kirjastossa. Seuraavan vuoden aikana e-kirjat ja mobiilipalvelut näkyvät kirjastoissa yhä enemmän. Keskustelu jatkuu myös TWIL:n tuoreimmassa jaksossa, jossa keskiössä on Presidential Meeting ja erityisesti e-kirja-asiantuntija Michiel Laanin haastattelu. TWIL #38: Michiel Laan (Program manager eBooks) from Jaap van de Geer on Vimeo.

Suomessa Kirjastokaista tekee juttuja ajankohtaisista aiheista ja tapahtumista, kuten Jukka Relanderin isännöimästä e-kirjapaneelista.

Teksti

Kirsi Luukkanen
Informaatikko
Keskustakampuksen kirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuvat

Kirsi Luukkanen

Leave a Reply

Your email address will not be published.