Ajankohtaista Helsingin yliopiston kirjastosta

Tammikuu on kääntymässä helmikuuksi talven ensimmäisten kunnon pakkasten kera. Valo voittaa vähitellen.

Vuosi 2012

Vuosi 2012 on meille monella tavoin jännittävä ja odotuksia herättävä vuosi. Helsinki Design 2012 on käynnistynyt. Kirjaston palvelumuotoiluhanke on edennyt hyvin.  Uusien palvelujen konseptit ja vastuuhenkilöt on valittu jatkokehittelyä varten.

Kaisa-talon rakennustyöt etenevät aikataulussa. Kesän muuttoaikataulusta seuraa kirjastojen sulkemisia ja koko joukko työtä. Tarvitsemme kesällä koko kirjaston ja kaikkien kampusten tukea, jotta iso työ saadaan hoidettua aikataulussa. Kesän aikatauluja nopeuttavat IFLAn konferenssi elokuussa kirjastovierailuineen. Noin 30 kirjastolaista on lupautunut vapaaehtoisina avustajina toimimaan konferenssin tehtävissä. Oman jännityksensä tuo myös kirjastojärjestelmän päivitys heinä-elokuun taitteessa. Viimeistään syyskuun alussa ovet avautuvat käyttäjille ja virallisia avajaisia suunnitellaan yliopiston perinteisten avajaisten päiväksi.

Tämä vuosi antaa meille positiivista näkyvyyttä ja näköaloja. Valmistelemme seuraavien neljän vuoden tavoiteohjelmaa yhteistyössä ja keskustellen. Vaikka talous on tiukkaa, suunnittelemme rohkeasti tulevaa. Meidän vahvuutemme on yliopiston/kirjaston monialainen osaaminen, jota tieteenalojen ja kampusten erilaiset profiilit rikastavat.

Kirjaston nimi

Kaisaniemeen rakentuvan uuden talon nimi on Kaisa-talo. Asiasta on päätetty nimikilpailun perusteella jo muutama vuosi sitten. Kaisa-taloon sijoittuu sekä yliopiston kirjasto- että muita toimintoja, kuten kirjakahvila ja liiketiloja. Kaisa-kirjasto olisi näppärä nimi mutta ei kerro kovin paljoa suhteesta yliopistoon tai kirjaston substanssista.

Helsingin yliopiston kirjaston kolmella kampuskirjastolla Kumpulassa, Meilahdessa ja Viikissä on selkeät nimet. Keskustakampus osoittautui vaikeammaksi seuraavista syistä. Kaisa-taloon sijoittuvat keskustakampuksen kirjastosta neljän tiedekunnan palvelut mutta yhden tiedekunnan palvelut jäävät Minervaan. Taloon kootaan myös kirjaston keskitetyt palvelut (yhteensä noin 60 henkilöä) ja siellä toimii kirjaston johto. Lisäksi taloon siirtyy Amerikka-kirjasto ja Tilastokirjaston palvelupiste. Kyse ei siten ole samanlaisesta yksiköstä kuin muut kampuksilla toimivat kirjastot.

Uuden Kaisa-talon naapurikorttelissa on Kansalliskirjasto. Mikä on näiden kirjastojen suhde toisiinsa, miten niiden profiileja voisi kuvata lyhyesti? Kaupunki on lisäksi käynnistämässä Keskustakirjastonsa arkkitehtuurikilpailua toiveena talon valmistuminen 2017. Miten voimme välttää ongelmia, jos käytämme samankaltaisia nimiä?

Nimet ovat herkkä asia ja niillä on symboliarvoa. Kirjaston sisällä on käyty keskustelua, vähentääkö uuden kokonaisuuden nimeäminen pääkirjastoksi muiden merkitystä. Kansalliskirjasto on myös ilmaissut huolensa nimestä siksi, että sillä on ollut pitkä historia yliopiston pääkirjastona. Kirjaston johtokunta päätti suosittaa nimeä ”Helsingin yliopiston pääkirjasto” esitettäväksi rehtorille.

Rehtorin kanssa käytiin läpi esitetyt varaukset ja saatu kritiikki. Päätökseen kirjattiin, että Kaisa-talon kirjastokokonaisuuden nimeäminen pääkirjastoksi ei vaikuta kampuskirjastojen nimiin eikä asemaan. Myöskään Kansalliskirjastoon sillä ei ole vaikutuksia, vaan nimi kuvastaa lähinnä näiden suurten naapurikirjastojen nykyistä jo olemassa olevaa profiloitumista.

Rehtorin päätöksen mukaan Kaisa-taloon sijoittuu Helsingin yliopiston pääkirjasto. Keskustakampuksen kirjasto toimii pääkirjastossa ja Minervassa.

 

Toivotan kaikille Verkkarin lukijoille antoisaa vuotta 2012!

 

Teksti

Kaisa Sinikara
Ylikirjastonhoitaja
Helsingin yliopiston kirjasto

Havainnekuva

Anttinen Oiva Arkkitehdit

Leave a Reply

Your email address will not be published.