Ajatuksia bibliometriikasta

Bibliometriikan asiantuntija ja dosentti Per Ahlgren piti Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median laitoksella bibliometriikan johdatusluennon 26. marraskuuta.
Luennolla Ahlgren käsitteli muun muassa bibliometriikan historiaa, tieteellisen toiminnan arviointia bibliometriikan avulla ja erilaisia analyysimenetelmiä.

Lisäksi hän esitteli maksutonta bibliometristä analyysiohjelmaa, Bibexceliä, ja sen erilaisia käyttömahdollisuuksia.

Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomesta löytyy vähän bibliometrisiin menetelmiin perustuvaa tutkimusta. Ahlgren esitteli alan edelläkävijän, Norjan, yliopistoissaan käyttämää mallia, joka on käytössä myös Tanskassa. Myös ruotsalaisilla yliopistoilla on oma mallinsa tieteellisen toiminnan arviointiin.

Norjan mallissa lasketaan sekä tuottavuutta eli tuotettuja julkaisuja että vaikuttavuutta kuten saatuja viittauksia ja julkaisukanavien tasoa. Mallissa on otettu huomioon erot eri  tieteenalojen julkaisukäytännöissä, kuten humanististen tieteiden alhainen kattavuus kansainvälisten lehtien osalta Web of Sciencen viitetietokannoissa.

Tieteellistä toimintaa on Ahlgrenin mukaan järkevintä arvioida vertailemalla yksittäisten tutkijoiden sijaan maita, yliopistoja, laitoksia tai vaikkapa tutkimusryhmiä. Hän myös korosti, että bibliometriikkaa tarvitaan tutkimuksen tieteellisen vaikuttavuuden arviointiin vertaisarviointijärjestelmän rinnalle. Bibliometriikka saattaa olla vertaisarviointia objektiivisempi tapa arvioida julkaisuja, mutta toki sen ohella tarvitaan edelleen myös sisältöön perustuvaa arviointia.

Vaikka bibliometriikan perusteiden, kuten bibliometristen lakien, tulisi Ahlgrenin mukaan olla jokaisen alan opiskelijan ja ammattilaisen perustietoa, vaihtelee bibliometriikassa annetun opetuksen määrä alan eri oppilaitoksissa. Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median laitoksella bibliometriikan opetus on rajoittunut yhteen aineopintojen tieteellistä kommunikaatiota ja bibliometriikkaa käsittelevään vapaaehtoiseen kirjatenttiin. Tämän vuoksi Ahlgrenin luento olikin mukava lisä opetustarjontaan.

Koen bibliometriikan menetelmiin tutustumisen hyödyllisenä tulevan työelämän kannalta, sillä voisi kuvitella bibliometriikan saavan tulevaisuudessa muiden Pohjoismaiden tapaan myös Suomessa enemmän sijaa kirjastojen kokoelmatyössä  ja etenkin yliopistojen tieteellisen toiminnan arvioinnissa.

Kirjoittaja

Petra Peltokangas
harjoittelija
Keskustakampuksen kirjasto, valtiotieteet
Helsingin yliopiston kirjasto