Hyötyä tutkijoille – uusia tietokantoja tiedonhakuun, tieteentutkimukseen ja tutkimuksen arviointiin

Helsingin yliopiston kirjasto hankki vuodenvaihteessa Web of Science (WoS) –tietokantojen kokonaisuuteen neljä uutta tietokantaa – Book Citation Index – Science (BCI-S) ja Book Citation Index  -Social Sciences & Humanities (BCI-SSH) sekä Conference Proceedings Citation Index – Science (CPCI-S)  ja Conference Proceedings Citation Index – Social Science & Humanities COCI-SSH).

Näistä CPCI –tietokannat olivat ensin käytössä tutkimuksen arviointivuoden ja BCI –tietokannat koekäytössä viime vuonna

Kyseisten tietokantojen hankintapäätösten takana oli tutkimuksiinkin perustuva tieto siitä, että tietyillä tieteenaloilla on muitakin, varsin keskeisiä julkaisukanavia kuin tieteelliset artikkelit vertaisarvioiduissa lehdissä. Humanistis-yhteiskuntatieteellisillä julkaistaan paljon artikkeleita tieteellisissä kokoomateoksissa ja erillisiä monografioitakin. Konferenssien proceedingsit ovat keskeisimpiä tietojenkäsittelytieteessä, ja ne ovat yleinen julkaisukanava myös monissa luonnontieteissä ja biotieteissä.

Mitä tietokantoihin on indeksoitu?

BCI-tietokannat sisältävät viite- ja viittaustietoa vuodesta 2005 ilmestyneistä tieteellisistä monografioista ja niiden artikkeleista, CPCI- tietokannat viite- ja viittaustietoa konferenssijulkaisuista vuodesta 1990 eteenpäin.

BCI –tietokantoihin indeksoiduista monografioista useat ovat englanninkielisiä, mutta joukossa on myös suomenkielisiä. Artikkelia koskevien tietojen yhteydessä on mainittu, kuinka monta kertaa kyseiseen artikkeliin on viitattu WoS-tietokannoissa, joissa olevista viittauksista viittausten määrä kertyy. Uusimpien, vuonna 2012 ilmestyneiden artikkelien kohdalla viittauksia ei välttämättä ole lainkaan.

Konferenssien proceedingseja julkaistaan sekä lehdissä että monografioina. Lehtijulkaiseminen on tyypillistä biotieteissä, kun taas esimerkiksi fysikaalisissa tieteissä tyypillinen julkaisumuoto on monografiasarja. CPCI-tietokantoihin on indeksoitu keskeisissä lehdissä ilmestyneet konferenssiartikkelit. Mukaan valittujen monografiasarjojen on yleensä oltava tunnettujen kustantajien vakiintuneita sarjoja. Yleensä biotieteissä ja luonnontieteissä edellytetään, että konferenssi on pidetty viimeisten neljän vuoden sisällä. Sen sijaan humanistisilla ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla viitteet kertyvät pidemmältä aikaväliltä, eikä erillistä aikarajaa mukaan pääsyyn siksi ole.

Mitä hyötyä tieteelle ja tutkimukselle?

Tutkija voi nyt löytää WoS–tietokannoista hakemalla aiheen, tekijän, organisaation, tieteenalan tai muun tärkeäksi katsomansa perusteella aikakauslehtiartikkelien lisäksi myös kirjoja,  kirja-artikkeleja ja konferenssijulkaisuja, vaikkakaan ei kovin kattavasti. Erityisesti BCI:n mutta myös CPCI:n ajallinen kattavuus on melko paljon suppeampi kuin muiden WoS-tietokantojen, onhan Science Citation Indexissä viite- ja viittaustietoa aina vuodesta 1945:stä, Social Sciences Citation Indexissä  (SSCI)  vuodesta 1956 ja Arts & Humanities Citation (AHCI) Indexissä vuodesta 1975 lähtien.

WoS-tietokantojen viittaustietoja hyödynnetään myös tutkimuksen arvioinnissa ja tieteentutkimuksesssa. Humanististen ja yhteiskuntatieteiden osalta on jo vuosia harmiteltu sitä, että kirjoissa ja kirja-artikkeleissa olevia viittauksia ei näy missään. BCI–tietokannat tilannetta vain jossain määrin, koska niiden ajallinen ja kielialueittainen kattavuus siksikin suppea.

Maaliskuun alussa 2013 tehdyn tiedonhaun mukaan Book Citation Index (Science ja Social Sciences & Humanities) sisältää yhteensä 888 kirja-artikkeli- tai kirjaviitettä, joiden kirjoittajien taustaorganisaationa on Helsingin yliopisto. Science sisälsi 398 ja Social Sciences & Humanities  540 viitettä, joten 50 viitettä sisältyi molempiin tietokantoihin.

Book Citation Indexistä löytyy Helsingin yliopiston tutkijoiden julkaisuja niin yhteiskunta- ja humanististen tieteiden (SSH -keltainen) kuin luonnontieteiden (S – sininen) puolelta.

Helsingin yliopiston tutkijoiden saamat viitemäärät vuosittain Book Citation Indexin mukaan. Yhteiskunta- ja humanististen tieteiden (SSH – keltainen) viittauskäytäntö näkyy pienempinä lukuina luonnontieteisiin (S – sininen) verrattuna.

Eniten viittauksia oli kerännyt oikeustiede (100) ja kakkosena oli politiikan tutkimus (92). Kymmeniä osumia saivat myös mm. filosofia, kansainvälisten suhteiden tutkimus, biokemia ja molekyylibiologia, taloustiede, historia, sosiologia, kasvatustieteet, kielitiede ja naistutkimus.

Yksittäisistä julkaisuista eniten viittauksia oli saanut  katsausartikkeli ” Unifying and testing models of sexual selection” (2006) [http://dx.doi.org/10.1146/annurev.ecolsys.37.091305.110259], joka kuului kategorioihin  ”ecology” ja ”evolutionary biology”. Yhteiskunta- ja humanististen tieteiden julkaisuista eniten viitteitä oli kertynyt Yrjö Engeströmin kirja-artikkelille ” Putting Vygotsky to Work The Change Laboratory as an Application of Double Stimulation” (2007), jonka WoS-kategoria on “psychology, developmental”.

Tuoteperhe kasvaa

Myös konferenssijulkaisujen viittausten näkymättömyys on koettu ongelmaksi niillä tieteenaloilla, joilla konferenssijulkaiseminen on keskeistä. CPCI-tietokannat merkitsevät jonkinasteista parannusta tilanteeseen, mutta eivät ratkaise ongelmaa kuin osittain. Maailmassa järjestetään vuosittain kymmeniä tuhansia tieteellisiä konferensseja, mutta vain osa niistä indeksoidaan tietokantaan. Konferenssiartikkeleiden viitemäärät ovat yleensä pienemmät kuin vertaisarvioiduissa lehdissä julkaistuilla artikkeleilla.  Tiukkojen valintakriteerien vuoksi Helsingin yliopiston tutkijoiden konferenssiartikkelien kattavuus CPCI:ssä on vertaisarvioituja lehtiartikkeleita pienempi.

BCI- ja CPCI-tietokannat tuovat kuitenkin oman tärkeän lisänsä WoS-kokonaisuuteen sikäli, että kirjojen, kirja-artikkelien ja konferenssijulkaisujen viittaukset kerryttävät myös vertaisarvioitujen artikkelien viittausmääriä. Muitakin hyötyjä niistä voi olla. Helsingin yliopiston tutkijoiden artikkeleita voitaisiin ehkä ”kalastaa” TUHAT-tietojärjestelmään näistä tietokannoista, vaikka suora importointi ei onnistukaan. Näin joidenkin alojen tutkijoiden julkaisutietoja voitaisiin täydentää.

Thomson Reuters on tuomassa markkinoille uutta Data Citation Indexiä, johon indeksoidaan tutkimusdataa mm. Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta ja Biomedicumin Cancer Genome Mine. Jäämme odottamaan mielenkiinnolla dataviittausindeksiin tutustumista.

Teksti

Maria Forsman
johtava tietoasiantuntija
Keskustakampuksen kirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Eva Isaksson
kirjastonhoitaja
Kumpulan kampuskirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuvat

Eva Isaksson