Työpaja tutustutti avoimeen tieteeseen Minervassa

Avoimen tieteen käytäntöjä edistävää kansainvälistä Open Access -viikkoa vietettiin tänä vuonna kahdeksatta kertaa. Helsingin yliopiston kirjasto otti osaa viikkoon järjestämällä Open Science -työpajan. Lisäksi kirjaston avoimen julkaisemisen asiantuntijat pitivät aiheeseen liittyviä pop up -pisteitä eri kampuksilla kyseisen viikon aikana. Näillä pisteillä kuka tahansa sai tulla kysymään avoimeen julkaisemiseen ja rinnakkaistallentamiseen liittyvistä asioista.

Minervan uudessa oppimisympäristössä järjestetyn työpajan teemana olivat tänä vuonna tutkimusaineiston hallintaan ja avoimuuteen liittyvät kysymykset. Puhujavieraisiin lukeutuivat muun muassa tutkija Joona Lehtomäki Helsingin yliopistosta sekä tietoverkkoasiantuntija Tuomas Alaterä.

Vieraat esittelivät etupäässä erilaisia tutkimusaineiston tallentamisen ja jakamisen mahdollistavia tietokantoja. Tällaisia ovat esimerkiksi B2Share sekä Zenodo, jota yksi vieraista, Lars Holm Nielsen, on ollut kehittämässä. Pohdittiin myös sitä, kuka avoimesta tieteestä hyötyy. Pääviesti kaikilla puhujilla oli, että eniten siitä hyötyy tieteentekijä itse.

Kuva: Jussi Männistö

Terkko tutki lääketieteen tutkijoiden tietokäytäntöjä

Terkon informaatikot selvittivät HYKS:n ja HY:n lääketieteellisen tiedekunnan tutkijoiden tiedonhaku- ja tiedonhallintakäytäntöjä. Tavoitteena on edistää näyttöön perustuvaa kirjastotyötä ja sen kautta luoda paremmat edellytykset lääketieteelliselle tutkimukselle.

Open Access katsaus julkaistiin Informaatiotutkimus-lehdessä 34 (3) 2015.

 

Miia Willman Lahden ammattikorkeakoulu Oy:n tietopalvelujohtajaksi

Helsingin yliopiston kirjastossa kahdeksan vuoden ajan suunnittelijana toiminut Miia Willman (ent. Koljonen) on aloittanut Lahden ammattikorkeakoulu Oy:n tietopalvelujohtajana 1.8.2015.

Helsingin yliopiston kirjastossa Miia toimi Open Access –tiimin vetäjänä, EU-tallekirjastovastaavana, oikeustieteen tieteenalavastaavana sekä vastasi oikeustieteen alueen tiedonhallinnan koulutuksista ja ohjauksista. Miian ura vei organisaatiouudistusten myötä oikeustieteellisen tiedekunnan kirjastosta keskustakampuksen kirjastoon ja lopulta Helsingin yliopiston kirjastoon.

Onnea ja menestystä Miialle uuteen tehtävään ja lämpimät kiitokset yhteisistä vuosista!

 

Minerva-kirjasto muutti Kaisaniemeen ennätysajassa!

Kevään suurin rutistus, Minerva-kirjaston muutto Siltavuorenpenkereeltä pääkirjastoon Kaisaniemeen, sujui jouhevasti. Muuttotalkoisiin  osallistui yli 100 henkilöä ja se saatiin päätökseen kaksi viikkoa suunniteltua nopeammin.

– Kokemus edellisestä muutosta hyödynnettiin suunnittelussa, mutta tällä kertaa muuton yhteydessä tehtiin myös kirjojen rfid-tarroitus, kertoo Ritva Hagelin. Muuton käynnistyttyä oli tarpeen säätää alkuperäistä suunnitelmaa, ja tuoda osa kirjoista  ilman rfid-tarroitusta Kaisa-taloon ja tarroittaa vasta hyllytyksen yhteydessä. Erinomaista oli, että Helka-tietokannassa pystyttiin tekemään tarvittavia muutoksia vaiheittain useammassa erässä, jotta kokoelmat saatiin nopeammin asiakkaiden käyttöön. Olennaista oli myös hyvä yhteistyö yliopiston tila- ja kiinteistökeskuksen kanssa ja kuljetusten sujuminen, Hagelin valottaa.

Entisen Minervan kirjaston tiloista ylempi K1-kerros remontoidaan käyttäytymistieteellisen tiedekunnan henkilökunnan työtiloiksi ja alempi K2-kerros jää kirjastolle. Tilasta tehdään opiskelijoille oppimisympäristö, jossa on tarjolla työasemia, gradukärryjä ja eri tavoin kalustettuja työskentelyalueita niin hiljaista työskentelytilaa tarvitseville kuin ryhmätöiden tekijöillekin.

 

Tiptap-juhlissa viihtyivät kaikki

Tip-tap-pikkujoulu järjestettiin torstaina 13. marraskuuta Minervan UniCafe Olivian tiloissa. Tunnelma oli varsin lämminhenkinen ja juhlijoita nauratti mm. Joulupukki apulaisineen.

Kaikki saivat kirjalahjan! Jouluruokia kiiteltiin ja tunnelma oli mitä mainioin.


Lämmintä joulumieltä kaikille!

Kuvat:

Helena Hiltunen
verkkotoimittaja

Eevaliisa Colb
tietojärjestelmäasiantuntija

Tutkijoiden julkaisutoimintaa arvioiva CWTS-raportti on ilmestynyt

Research performance analysis for the University of Helsinki 2005-2013/13 on juuri valmistunut. Raportissa tarkastellaan Web of Science –tietokannan aineistoon perustuen Helsingin yliopiston tutkijoiden julkaisutoimintaa ja sen saamaa näkyvyyttä suhteutettuna eri tieteenalojen kansainväliseen tasoon. Raportin on laatinut Centre for Science and Technology Studies (CWTS), joka on Leidenin yliopiston yhteydessä toimiva tieteentutkimukseen erikoistunut laitos. Raporttia työstettäessä Helsingin yliopiston kirjaston asiantuntijoilla on ollut merkittävä rooli. Etenkin TUHAT-asiantuntijoiden osuus datan tarkistamisessa ja varmistamisessa on ollut korvaamaton.

Tuloksia tarkasteltaessa on tärkeää muistaa, että Web of Science on viittaustietokanta, johon valittu aineisto on englanninkielistä. Tässä analyysissä tarkasteltiin aikakauslehtiartikkeleita, jotka ovat tyyppiä article, review tai letter.

Raportin mukaan Helsingin yliopiston tutkijoiden TUHAT-tietokantaan vuosina 2005-2012 sisältyvistä julkaisuista 84% sisältyy myös Web of Science -tietokantaan. Parhain kattavuus on lääketieteessä (89%) ja luonnontieteissä (80%) sekä luokassa ”monitieteiset lehdet” (91%), johon kuuluvat mm. Science ja Nature. Yhteiskunta- ja käyttäytymistieteissä kattavuus on 56% ja humanistisissa tieteissä ja oikeustieteessä alle 30%. Tieteenalakokonaisuuksien sisällä on toki vaihtelua.

Eniten viittauksia ovat saaneet sellaiset julkaisut, jotka ovat syntyneet kansainvälisen yhteistyön tuloksena. Usein mukana on ollut tutkijoita maailman huippuyliopistoista. Raportin mukaan Helsingin yliopisto on yliopisto, jolla on selkeä profiili, johon kuuluu vahva kansainvälisten kumppaneiden verkosto. On onnistuttu julkaisemaan lehdissä, joilla on korkea vaikuttavuuskerroin (Impact Factor). Samalla vaikuttavuus on reilusti yli maailman keskiarvon erityisesti silloin, kun ollaan mukana kansainvälisessä yhteistyössä. Yliopistomme tutkijat julkaisevat myös varsin aktiivisesti Open Access –lehdissä, mikä kertoo pyrkimyksestä välittää tietoa laajemmalle yhteisölle.

Vuoden 2015 alkupuolella järjestetään raportin tiimoilta seminaari, jossa tuloksia käsitellään tarkemmin eri tieteenalojen osalta.

Kumpula juhli uudistunutta kampuskirjastoaan

Maanantaina 1.12. koitti pitkään odotettu hetki ja pääsimme juhlistamaan uudistunutta kampuskirjastoamme asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. Kirjaston ovista sisään astelleille tarjottiin parhaiden suomalaisten avajaisperinteiden mukaisesti kahvia, kastamista ja muuta makiaa. Lisäksi järjestettiin tilojen ja palveluiden esittelyjä. Lopuksi nostimme kuplivaa yhdessä kirjaston kylkeen muuttaneen matemaattis-luonnontieteellisen kanslian väen ja sidosryhmiemme kanssa. Sekä tiedekunnan dekaani Jouko Väänänen että kirjastomme ylikirjastonhoitaja Kimmo Tuominen kiittelivät puheissaan vuolaasti kaikkia projektin osapuolia kärsivällisyydestä ja erinomaisesta lopputuloksesta.

Ylikirjastonhoitaja Kimmo Tuominen kiitti Kumpulan kampuskirjaston henkilökuntaa kärsivällisyydestä ja onnistuneesta lopputuloksesta.

Tässä yhteydessä on syytä kiittää lämpimästi kaikkia kampuskirjaston uudistuksessa edesauttaneita ja mahdollistaneita tahoja:

Tiedekirjaston ja myöhemmin kampuskirjaston johtajana toimi Hannele Fabritius, jonka aikana hanke sai muotonsa ja käynnistettiin. Hannele oli erityisen tärkeässä roolissa, kun hankkeelle ja sen toteutukselle varmistettiin rahoitusta. Ylikirjastonhoitajana tänä aikana toimi Kaisa Sinikara, joka teki ansiokasta taustavaikuttamista sekä kirjaston johdossa että myös yliopiston johtajiston kanssa.

Loputtomaksi kiitettävien lista vasta äityykin, kun ajattelee muita erinäisiä henkilöitä ja yhteistyötahoja. Esimerkiksi arkkitehti Marko Santala Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäestä osoitti, mikä merkitys on toimivalla vuorovaikutuksella suunnittelijan ja tilan käyttäjän välillä. Sama pätee myös NCC:n työmaapäällikkö Teemu Koskiniemeen, jonka ammattitaitoista työnjohtamista ja asioiden mutkatonta järjestelyä oli ilo seurata.

Yliopiston kirvesmies ja Kumpulassa kaikkien tuntema Timo Ojanen oli tukena ja turvana, kun jotain yllättävää piti järjestää. Aina järjestyi.

Kampusarkkitehti Pirjo Rannan kanssa yhteistyössä kirjasto sai ratkaistua vaikean tilanteen, kun sekä yliopiston, tiedekunnan, Tila- ja kiinteistökeskuksen, kirjaston ja sen käyttäjien intressejä soviteltiin yhteen keväällä ja kesällä 2013.

Kampuksen opiskelijajärjestöt antoivat koko prosessin ajan tärkeän panoksen kommenteillaan ja erityisesti käyttämällä kirjastotilaa, mitä havainnoimalla saatiin paljon eri tavoin arvokasta tietoa.

Kampuksen vahtimestarit ja siivoojat ovat toimineet alati muuttuvassa ja toisinaan melko haastavissa tilanteissa kirjaston korvaamattomana apuna.

Minervan kirjasto ansaitsee oman kiitoksen Kumpulan kurssikirjakokoelman säilyttämisestä ja lainaustoiminnan pyörittämisestä viime kesänä. Minervan ansiosta opiskelijoilla oli kurssikirjoja käytettävissä koko remontin ajan.

Antti Virrankoski esitteli kirjastoa.

Kirjaston henkilökuntaa on syytä kiittää kokonaisuudessaan – kaikkea sitä talkoo- ja muuta apua, mitä olemme saaneet, mutta erityisesti koko Kumpulan henkilökuntaa, joka on venynyt niin lukuisilla tavoilla, ettei mikään tila tai aika riittäisi niitä kertaamaan.

Kumpulan henkilökunnasta on syytä erikseen kiittää seuraavia henkilöitä:

Kesällä kampuksen tiedeyhteisöä palvelleen Pop up -kirjaston palveluasenteen henkilöitymänä toimi Ilkka Pellikka, joka on oppikirjaesimerkki siitä, mitä palveluasenne ja asiakkaan huomioon ottaminen tarkoittaa. Ilkka on aina käytettävissä, kun rajapinnassa tarvitaan laadukasta asiakaspalvelua.

Kirjastolaiset Lauri Bang, Katariina Kaukoranta ja Kati Tuunanen (oikealla) avajaispäivän aamun tunnelmissa.

Kati Tuunanen oli korvaamaton toimija, kun digitaalista oppimisympäristöä rakennettiin. Katiin saattoi aina luottaa kuin kiveen, että homma hoituu.

Ja lopuksi mainittakoon kokoelmatyönsankari Jesse Klemola, jonka suurta ansiota on, että mitä monimutkaisin kokoelmasiirtojen palapeli toteutui aina ajallaan. Aineistoa oli parhaimmilla yli 4500 muuttolaatikossa viidessä eri välivarastossa ympäri kampusta. Jesselle osoitettakoon aivan erityisen suuri kiitos käytännön kokoelmatyön neroudesta!

Näkymä uudesta aulatilasta avajaispäivänä.

Teksti:

Antti Virrankoski
palvelupäällikko

Kuvat:

Lea Kujala
kirjastosihteeri

Kirjasto jalkautuu – kokemuksia E-pointilta

Pääkirjaston kolmoskerroksen aulassa oli marraskuun ajan tarjolla iltapäivisin maanantaista keskiviikkoon e-kirja-asiaa.

E-pointin päätarkoitus oli lisätä asiakkaidemme ja henkilökunnan e-kirjatietoutta sekä vastata mahdollisiin kysymyksiin. Kokemuksena e-point oli ehdottomasti positiivinen, pisteellä kävi asiakkaita ja saimme arvokasta tietoa heidän kokemuksistaan e-kirjojen parissa. Palaute oli pääosin positiivista, yleisimmät kysymykset liittyivät etäkäyttöön, mobiilikäyttöön ja lisenssien rajallisuuteen, myös kustantajien käyttöliittymät omine nikseineen herättivät kysymyksiä.

Tablettilaitteiden yleistyminen on tuonut e-kirjojen käyttöön aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. Kirjat ovat mobiilisti hyödynnettävissä, paikasta riippumatta. Tämä tuo mukanaan myös haasteita, on löydettävä oikea tapa käyttää e-kirjoja juuri asiakkaan haluamalla laitteella. Tässä auttaa e-kirjaoppaamme, johon moni asiakas olikin jo tutustunut.

E-point -toimintaa kannattaa ehdottomasti keväällä jatkaa, vaikkapa vain toisinaan, pop up -tyyppisenä, esim. kerrosneuvonnan tilalla. Näin e-point saataisiin osaksi kirjaston normaalia arkea. Tämäntyyppiselle neuvonnalle on selkeästi tarvetta, asiakkaille on vain selkeästi tiedotettava neuvontapisteestä. Neuvontaa voisi kokeilla myös muilla kampuksilla, Viikin kampuskirjaston kanssa onkin jo sovittu e-pointin viemisestä sinne heti alkuvuodesta.

Kuluneen vuoden aikana e-kirjojen määrä on kasvanut runsaasti ja myös kokonaan uusia e-kirjapalveluja on otettu käyttöön – siitäkin syystä tiedotus ja neuvonta on tarpeellista jatkossakin.

Nähdään e-pointilla!

#munkirjasto-kilpailu oli menestys!

Helsingin yliopiston kirjaston järjestämä #munkirjasto -kuvakilpailu sai suuren suosion.

Kirjaston Instagram– ja Twitter-tilille lähetettiin kymmeniä kuvia kirjastoelämästä opiskelijan silmin.

Arvonta on suoritettu ja voittaja julkaistaan piakkoin.

Muita kuvia voi katsella:

enjoygram.com/tag/munkirjasto

twitter.com/hashtag/munkirjasto

Terkko kehittämään kirjastopalveluita Kosovoon

Maailmankuulu oikeushammaslääkäri, professori Helena Ranta vetää tällä hetkellä EU-projektia ”Strengthening and modernizing the forensic services in Kosovo, IPA 2012”. Sen puitteissa on tarkoitus suunnitella ja kehittää myös kirjastopalveluja (EU-termein ns. ”mini-library”).

Perusinfrastruktuuri Kosovossa on kohtuullisessa kunnossa, sähkökatkoja ei ole, internet toimii ja vesikin juoksee ainakin arkipäivisin. Mini-library tullee siten olemaan suurelta osiltaan elektroninen.

Helena Ranta lähestyi Helsingin yliopiston kirjaston Meilahden kampuskirjasto Terkkoa löytääkseen asiantuntijan kirjaston kehittämiseen. Tehtävään, joka sisältää myös työskentelyä paikanpäällä Kosovossa, valittiin kirjastonhoitaja Mervi Vanttola.

Strengthening and modernizing the forensic services in Kosovo, IPA 2012 on Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan Hjelt-instituutin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteinen projekti.

Teksti:

Jukka Englund
johtava tietoasiantuntija

Kuva:

Suomen UN Women

Avoin kirjasto, avoin yhteiskunta? Ilmoittaudu seminaariin 31.3.

Mikä tekee kirjastosta vahvan? Entä miten kirjasto auttaa tekemään yhteiskunnasta vahvan? Miten kirjasto voi jatkaa ihmisten valtauttamista tiukkenevissa taloudellisissa raameissa ja tiukentuvan tietovalvonnan toimintaympäristössä?

STKS:n kansainvälisten asioiden työryhmä järjestää seminaarin kirjastojen avoimuudesta Tieteiden talolla 31.3. Puhujina Sinikka Sipilä, Jyrki Kasvi, Jarmo Saarti, Tuula Haavisto, Kai Ekholm ja Päivikki Karhula. Aleksi Koskinen tarjoaa opiskelijanäkökulman kysymykseen.

Ohjelma ja ilmoittautuminen 27.3. mennessä.

Tervetuloa!

Lääkisopiskelijat <3 iPad

Syyslukukaudella 2013 opintonsa aloittaneet lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat saivat opiskeluvälineeksi iPadit.

Tuoreen videon mukaan opiskelijat rakastavat uusia padejaan:
– Jos itsellä on ruma käsiala, padillä saa helposti ja nopeasti siistajä muistiinpanoja, joihin voi liittää kuvia ja hyperlinkkejä, videolla kehutaan.
– Ne ovat suuresti rakastettuja ja erittäin pidettyjä ja erittäin paljon käytettyjä.

Opiskelijat ovat saaneet iPadin mukana tärkeitä elektronisia kurssikirjoja ja lääketieteellisiä sovelluksia käyttöönsä.

Terkosta kerrotaan iPadien muuttaneen kirjaston yleisilmettä.
-Kyllä kirjoja vielä näkyy, mutta padit ovat vallanneet lukutiloissa alaa aikalailla.

Helsingin yliopiston Lääketieteellisessä tiedekunnassa käynnistyi syksyllä 2013 kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä hanke, joka on saanut rahoituksen Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.

Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan iPad-hanke from Teemu on Vimeo.

Matti Liinamaan muistelma ”Kuinka minusta tuli kirjastonhoitaja” on julkaistu Doriassa

Doria-julkaisuarkistossa on ilmestynyt Matti Liinamaan muistelma ”Kuinka minusta tuli kirjastonhoitaja”.

Muistelma on osa Matti Liinamaan Kansalliskirjastolle tekemää arkistolahjoitusta. Lahjoitus sisältää Olsoni –ja Öhqvist –sukujen kulttuurihistoriallisesti antoisaa aineistoa,  joka rikastaa Kansalliskirjastossa  jo ennestään olevia näiden sukujen henkilöarkistoja. Varsin kiintoisaa ja uutta tietoa tarjoaa se osuus arkistosta, jonka sisältö liittyy Matti Liinamaan pitkään kirjastouraan (1947-1992).  Tästä kertoo sekä sähköinen muistelmateksti että osa arkiston dokumenteista; näissä kuvastuu Suomen tieteellisen kirjastomaailman monien yksiköiden ja palvelujen perustaminen, vaiheet ja fuusioitumiset. Liinamaa oli keskeisenä toimijana monissa suunnitelmissa ja hankkeissa, jotka tähtäsivät kaukopalvelun kehittämiseen, ensimmäisten yhteisluetteloiden tekemiseen ja tieteellisten kirjastojen keskitetyn atk-järjestelmän rakentamiseen.

Muistelma etenee Helsingin yliopiston kirjaston (nykyisen Kansalliskirjaston) varhaisista ajoista Tampereen tieteelliseen kirjastomaailmaan, takaisin Helsinkiin Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kirjastoon ja sieltä Säätytalolle Tieteellisten seurain kirjaston uudelleenjärjestelyjä organisoimaan, jonka työn yhtenä tuloksena oli Helsingin yliopiston kirjaston Luonnontieteellisen kirjaston osaston perustaminen.

Muistelma on asiasisällöltään varsin informatiivinen, jonka lisäksi se on myös erittäin hauskaa luettavaa. Matti Liinamaa kirjoittaa tieteellisen kirjastomaailman ilmiöistä humaanilla, ymmärtäväisellä tavalla, ja myös hauskoja anekdootteja mukaan sisällyttäen.

Teksti:

Sinimarja Ojonen

Uusille lääkiksen opiskelijoille iPadit ja uudistuneita verkkopalveluita

Syksyllä 2013 aloittaneet n. 170 uutta lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijaa saivat omat iPadit opiskelujensa aluksi. Laitteiden mukana opiskelijat saivat kolme keskeistä ensimmäisen vuoden kurssikirjaa IPad-versioina “ikuisella” lisenssillä. Myös ensimmäisen vuoden opettajat ovat saaneet vastaavat laitteet. Laite- ja kurssikirjahankinnat toteutettiin Erkon säätiön lahjoittaman apurahan turvin. Projektiin liittyen tiedekunnassa aiotaan toteuttaa opiskelijoiden iPadien käytön seurantatutkimus.

Otto – Opiskelijan Terkko on Terkon kehittämä opiskelijoille suunnattu verkkopalvelu. Syksyllä uudistunut Otto tarjoaa helpon väylän opiskelijan tärkeimpiin tietolähteisiin, kuten elektronisiin kurssikirjoihin. Ottoon on nyt lisätty uusia sosiaalisia toimintoja. Kirjautuneena käytttäjänä on mahdollista lähettää viestejä muille palvelun käyttäjille tai kommentoida aineistoja. Palveluun on myös upotettu twiittausmahdollisuus (Twitter).

Kansalliskirjaston korjaustyöt alkavat – muutoksia asiakaspalvelussa

Korjaustyöt koskevat kirjastokorttelin Unioninkadun puoleisia osia, jotka ovat runsaan kahden vuoden ajan suljettuina.

Uusi sisäänkäynti Fabianinkatu 35
Kirjasto palvelee asiakkaitaan koko korjaustöiden ajan Fabiania-rakennuksessa. Uusi sisäänkäynti on osoitteessa Fabianinkatu 35. Fabiania-rakennuksessa sijaitsevat myös kaikki kirjaston palvelut, lukutilat ja osa käsikirjastoa.

Asiakaspalvelu korjaushankkeen aikana
Rotundassa ollut avokokoelma ja osa käsikirjastoa ovat syksyyn 2015 saakka suljetussa varastossa ja lainattavissa sieltä Helka-tietokannasta tehtävällä aineistopyynnöllä. Ennen klo 14 tilatut aineistot toimitetaan saman päivän aikana, klo 14 jälkeen tilatut seuraavana aukiolopäivänä klo 12 mennessä. Aineiston saapumisesta tulee ilmoitus sähköpostitse, jos sähköpostiosoite on liitetty asiakastietoihin.

Palautukset jätetään eteisvahtimestarin huoneessa olevaan palautusautomaattiin. Saapuneet aineistopyynnöt ja varaukset noudetaan noutohyllystä Fabianian 2. kerroksesta ja lainataan hyllyn vieressä olevalla lainausautomaatilla.

Pääpalvelupiste Fabianian 2. kerroksessa antaa yleisneuvontaa ja palvelee lainaus- ja maksuasioissa sekä Kansalliskokoelman käytössä. Samassa kerroksessa sijaitsevat myös mikrofilmipalvelut ja useimmat kopiokoneet.
Tietopalvelua saa Fabianian 1. kerroksessa musiikkikirjastossa sijaitsevasta tietopalvelupisteestä. Musiikkikirjaston ja Slaavilaisen kirjaston palvelut jatkavat entisellään.

Käsikirjastosta merkittävin osa on käytettävissä Akvaariossa, sisääntuloaulasta kaksi kerrosta alaspäin. Kaikkiin kerroksiin pääsee sekä hissillä että rappusia pitkin. Esteetön sisäänkäynti on osoitteesta Kirkkokatu 20.

Aukioloajat kesällä
Kirjasto on kesällä 2013 auki klo 9 – 18 maanantaista torstaihin ja klo 9 – 16 perjantaista lauantaihin. Heinäkuun lauantait kirjasto on kiinni.

Kurssikirjoja lahjoitettu yli 12 000 eurolla

Lahjoita kurssikirja -palvelun kautta on lahjoitettu ensimmäisen puolen vuoden aikana kurssikirjoja yli 12 000 eurolla. Yksittäisistä kirjoista eniten lahjoitettiin teoksia Iso suomen kielioppi ja Johdatus abstraktiin algebraan. Iso suomen kielioppi on lahjoitetuin yksittäinen kirja.

Vuoden 2012 loppuun mennessä elokuussa 2012 virallisesti avatun Lahjoita kurssikirja -palvelun kautta oli tehty 85 lahjoitusta, yhteensä yli 12 000 euroa. Osa lahjoituksista oli kohdennettu suoraan tietyn kirjan hankkimiseen ja osa vapaasti käytettäväksi tietyn oppialan kurssikirjojen hankkimiseen. Useat lahjoittajat myös halusivat kirjaston itse päättävän, mitä kirjoja varoilla hankitaan.

– Kurssikirjojen hyvä saatavuus on keskeinen tekijä sujuvissa opinnoissa, muistuttaa projektipäällikkö Inkeri Salonharju Helsingin yliopiston kirjastosta. – Lahjoitukset ovat etenkin taloudellisesti tiukkana aikana hyvin tärkeitä kirjastolle ja opiskelijoille.

Lahjoita kurssikirja -palvelu toimii verkossa osoitteessa www.helsinki.fi/lahjoitakurssikirja. Palvelun kautta yksityishenkilö tai yhteisö voi tukea yksittäisen kirjan hankkimista tai tehdä lahjoituksen tietyn alan kurssikirjojen hankkimiseen. Lahjoitettuihin kirjoihin kiinnitetään exlibris, jossa kerrotaan, kuka kyseisen kirjan on lahjoittanut opiskelijoiden käyttöön.

Lue lisää Lahjoita kurssikirja -palvelusta

Syksyn uusille lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoille iPadit täynnä tietoa

Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan syksyllä 2013 aloittavat opiskelijat saavat opiskelujensa aluksi itselleen iPad-taulutietokoneet. Lisäksi ensimmäisen vuoden opettajat saavat vastaavanlaiset laitteet, joten iPadit tulevat olemaan suuressa roolissa tulevaisuuden lääketieteellisissä opinnoissa. Laitteiden ja kirjojen hankinnan mahdollisti Jane ja Aatos Erkon säätiön tuki.
iPadit sisältävät kolme keskeistä kurssikirjaa anatomian, histologian ja solubiologian aloilta. Käyttäjillä on näihin kirjoihin ikuinen lisenssi ja päivitykset eivät tule uusina painoksina vaan uusi aineisto lataantuu automaattisesti verkon kautta.

Kurssikirjat toimittaa iPad-kirjojen innovatiivinen markkinajohtaja Inkling-niminen yritys. Meilahden kampuskirjasto Terkko on tehnyt yrityksen kanssa yhteistyötä parisen vuotta, sillä jo 2011 tarjosimme asiakkaillemme lainattavan TerkkoPadin, josta löytyy kymmenen kurssikirjaa ja keskeistä lääketieteellistä teosta.

Inklingin edustaja Jennifer Steben vieraili Terkossa 20.5.2013 esittelemässä interaktiivisia kirjoja, joita voi käyttää paitsi iPadeilla niin myös iPhone-älypuhelimilla ja verkon kautta selaimella. Steben esitteli informatiivisesti kuinka kirjat soveltuvat eri alustoille ja minkälaisia ominaisuuksia niihin on kehitetty. Kirjat sisältävät mm. kuvatestejä omaehtoiseen opiskeluun, monivalintatehtäviä, videoita, 3D-kuvia ja äänitiedostoja. Eräs tärkeimmistä komponenteista on sosiaalisen lukemisen mahdollistava sovellus, jossa opettajat ja opiskelijat voivat kommunikoida kirjan sisällä: opettajat voivat rikastaa kirjan sisältöä, opiskelijat voivat tarkentaa epäselviä kohtia sekä opiskelumotivaatiota voidaan kohottaa, josta seurauksena ovat parantuneet oppimistulokset. Steben kertoi myös kokemuksista yhdysvaltalaisista huippuyliopistoista, joiden rinnalle nyt myös Meilahden kampuksella pyritään.

Inkling-tilaisuudessa oli Terkon auditorio täynnä kiinnostuneita kuulijoita, joista puolet oli lääketieteellisen tiedekunnan opettajia ja toinen puoli kirjastolaisia Helsingin yliopiston kirjaston kaikilta kampuksilta.

Lisätietoa:
Inkling
TerkkoPad

“Puhtautta ja pakkopaitoja – potilasturvallisuuden historiaa” -näyttely Terkossa 30.9.2013 saakka

Miten Hangon Keksi -rasialla desinfioitiin instrumentteja?

Entä millainen on pakkorukkanen, ja miten virvoitusjuomapullon avulla suoritettiin verensiirto?

Helsingin yliopistomuseon suuren suosion saavuttanut näyttely ”Puhtautta ja pakkopaitoja – potilasturvallisuuden historiaa” avautui maaliskuussa Meilahden kampuskirjasto Terkossa (Haartmaninkatu 4). Vuoden alussa Lääkäripäivillä Helsingin Messukeskuksessa esillä olleeseen näyttelyyn on mahdollista tutustua 1.3.–30.9.2013 kirjaston aukioloaikoina.

Historialliset hoitokeinot voivat nykyajan näkökulmasta katsottuna olla uhkarohkeita, jopa vaarallisia. Omana aikanaan ne ovat kuitenkin usein olleet edistyksellisiä. Näyttelyssä paneudutaan potilasturvallisuuden historian mielenkiintoisiin vaiheisiin.

”Näyttely käsittelee potilasturvallisuuden historiaa neljän eri teeman kautta”, kertoo projektisuunnittelija Susanna Hakkarainen Helsingin yliopistomuseosta. ”Teemat ovat hygienia, lääketurvallisuus, verensiirrot ja mielisairaanhoidossa käytetyt pakkokeinot. Niiden kautta valottuu, kuinka lääketieteessä ja potilastyössä on kautta aikojen pyritty löytämään parempia ja turvallisempia parannuskeinoja – vaikkakin usein yrityksen ja erehdyksen kautta.”

Lisätietoja:

Projektisuunnittelija Susanna Hakkarainen
puh. 050 4156708
susanna.hakkarainen@helsinki.fi

Tervetuloa tapaamaan Claes Anderssonia Meilahteen 15.4.2013

Claes Andersson tulee puhumaan elämästään lääkärinä ja kirjailijana 15.4.2013 klo 17. Tilaisuus järjestetään Meilahden kampuksella, Biomedicumissa (Haartmaninkatu 8, luentosali 2). Tervetuloa kuuntelemaan, keskustelemaan, esittämään kysymyksiä. Tilaisuus on kaksikielinen.

Muistelmateoksensa “Jokainen sydämeni lyönti” takakannessa Claes Anderssonia kuvataan mieheksi, ”jolla on hyvä sydän, melankolinen mieli ja halu auttaa muita.” Hän on ehtinyt olla elämässään monessa mukana: psykiatrian erikoislääkäri, runoilija, kirjailija, jazz-pianisti, kulttuurivaikuttaja, kansalaisjärjestöjen aktiivi, kansanedustaja, ministeri.

Voit valmistautua tilaisuuteen esimerkiksi lukemalla Claes Anderssonin viimeisimmän kirjan “Oton elämä“.

Tilaisuuden järjestää Lux Humana -työryhmä, (Meilahden kampuskirjasto Terkko)

Tervetuloa!

 

Palvelusvuosiansiomerkkejä Helsingin yliopiston kirjastoon

Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Suomen yliopistot UNIFI ry perustivat vuonna 2011 tiedeyhteisön kultaisen palvelusvuosiansiomerkin
30 vuoden palveluksesta tieteen hyväksi.

Merkkejä jaettiin ensimmäisen kerran Helsingin yliopistossa vuosipäivänä 26.3.2013.

Saajien joukossa on myös Helsingin yliopiston kirjaston henkilökuntaan kuuluvia.

Engblom, Christina    kirjastosihteeri (Viikin kampuskirjasto)
Haataja, Leena        kirjastosihteeri (Viikin kampuskirjasto)
Haglund, Sirpa        kirjastosihteeri (Keskustakampuksen kirjasto)
Kosonen, Marja        johdonsihteeri (keskitetyt palvelut)
Lappalainen, Arja     tietoasiantuntija  (Viikin kampuskirjasto)
Lassila, Noora        kirjastosihteeri (keskitetyt palvelut)
Linnakangas, Maija    atk-suunnittelija  (Meilahden kampuskirjasto)

Syksyn runokilpailun voittaja palkittiin

Alkusyksystä järjestetty Kaisa-talo-aiheinen runokilpailu innoitti kilpailijoita kirjoittamaan sekä suomeksi että ruotsiksi. Kirjallisuudentutkija, kriitikko Lasse Koskelan johdolla kokoontunut Studio Kaisan raati arvioi runosadon parhaaksi helsinkiläisen Anna Lindforsin runon Kirjoituksia Kaisassa.

Voittoruno sai erityistä kiitosta avarasta kuvastostaan. Runon todettiin mm. kytkevän ansiokkaasti sekä ulkoisen todellisuuden että ihmisen sisäisen maailman tiloja toisiinsa.

Voittaja Anna Lindfors palkittiin keskiviikkona 12.12.2012 Helsingin yliopiston pääkirjastossa. Palkinnoksi Lindfors sai Kodin Ykkösen lahjakortin (arvo 50,-) sekä kirjastoaiheista kirjallisuutta. Voittoruno julkaistaan verkkolehti Verkkarin lisäksi Helsingin yliopiston kirjaston intranetissä. Studio Kaisa kiittää lämpimästi kaikkia kilpailuun osallistuneita.

Voittajaruno ja runoilijan haastattelu

 

Empowering People – Namibia-yhteistyöprojektikirja ilmestynyt

Motivoituneet, innokkaat ja taitavat työntekijät ovat yliopiston kirjastojen vahvuuden ja menestyksen takana.

Empowering People-kirja tarjoaa sekä käytännönläheistä sekä tutkimukseen perustuvan lähetymistavan tärkeisiin aiheisiin.

Kirja on Namibian, Tampereen ja Helsingin yliopiston kirjastojen yhteistyön tulos.

ISBN 978-951-44-8977-8
36 e
300 sivua

Kirjaa voi ostaa:

http://granum.uta.fi
tup@uta.fi

—-

The success and strength of the university libraries are due to motivated, keen and skillful people. Today collaboration and knowledge sharing play a crucial role both within and between organizations.

Empowering people: Collaboration between Finnish and Namibian University Libraries is about people and collaboration in the context of human resource development at the University of Namibia Library.
Empowering people provides both practice-oriented and research-based approaches to important themes in the field of university libraries. It covers the information seeking behaviour of academic staff and students, collection and research support services, information literacy education, scholarly communication and scientific publishing. Staff competence management and evidence -based librarianship are introduced as methods for coping in the changing environment.

Empowering people is the outcome of collaboration between three university libraries, those of the University of Namibia, the University of Tampere and the University of Helsinki.

Kirjoja Espanjasta!

Espanjan suurlähetystön lahjoitti Helsingin yliopiston pääkirjastolle kirjalahjoituksen 6.11.2012, joka täydentää merkittävästi kirjaston espanjankielisen kaunokirjallisuuden kokoelmaa. Yliopiston kansleri vastaanotti kirjalahjoitukset. Tilaisuus oli lämminhenkinen ja lahjoittajat innostuneita yhteistyöstä.

Espanjan suurlähetystö toimitti jo viime vuonna kirjastolle kirjalistan valintaa varten. Valinta tehtiin silloin, mutta lahjoitus tehtiin nyt. Espanjalaisen filologian professori Timo Riiho pitää lahjoitusta arvokkaana lisänä kirjaston kokoelmiin. Espanjankielinen lahjoitus käsittää 56 teosta, joista valtaosa on kaunokirjallisuutta ja kirjallisuudentutkimusta. Riiho nosti esiin mm. Cátedra-kustantajan sarjan Letras Hispánicas (Espanjan ja espanjankielisen Amerikan kirjallisuutta), josta saatiin useita osia.

Kirjaston uudet opintopiirikortit tukevat yhteisöllistä oppimista

Kirjastossa tapahtuvaa opintopiirityöskentelyä varten on kehitelty opintopiirikortit, joita lainataan asiakkaille. Aloite kortteihin on tullut asiakkailta palvelumuotoiluhankkeen yhteydessä. Suunnittelutoimisto Taivas on tehnyt korttien visuaalisen ilmeen.

Oikeustieteellisen tiedekunnan pedagoginen yliopistonlehtori Anne Haarala-Muhonen kävi kertomassa kirjastolaisille yhteistoiminnallisen oppimisen ja opintopiirityöskentelyn teoreettisista lähtökohdista ja käytännön eduista.

Yhteistoiminnallinen oppiminen on tutkitusti tehokasta oppimista, joka tuottaa hyviä arvosanoja. Se vaatii ryhmäläisiltä sitoutumista, avoimuutta ja suoruutta. Sen teho perustuu jaettuun vastuuseen, yhteisiin keskusteluihin, analyysien ja synteesien tekoon ja kriittiseen arviointiin sekä asioiden jäsentämiseen ja ajattelumallien kehittämiseen.

Ryhmässä opittava asia tulee käsiteltyä monipuolisesti ja kokonaisuuden muodostaminen ja yksityiskohtien muistaminen muuttuvat helpommiksi.

Tärkeimmät neuvot, jotka kirjaston henkilökunta voi kortteja lainaaville asiakkaille antaa, ovat:

Ilman sitoutumista ja keskustelua ei synny tuloksia!

Luottakaa toisiinne.

 

Opintopiiri

Pedagogiset yliopistolehtorit

Teksti

Johanna Lahikainen
tietoasiantuntija
pääkirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Kaksi kansainvälistä bibliometriikka-seminaaria Helsingissä

11.-12.10. 2012 oli Helsingin yliopiston kirjaston vuoro emännöidä vuosittain järjestettävää Nordic Workshop on Bibliometrics and Research Policy -seminaaria. Se järjestettiin nyt 17. kertaa. Seminaarin yhteydessä pidettiin erityisesti yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden alan bibliometrisiä erityiskysymyksiä käsittelevä Nordforsk Workshop on Bibliometrics for the Social Sciences and Humanities (10.-11.10.).

Seminaareihin otti osaa yli 120 vierasta yli kymmenestä maasta: Pohjoismaista, Baltiasta ja Euroopasta. Ensimmäistä kertaa mukana oli myös islantilaisia. Osanottajat olivat bibliometriikasta kiinnostuneita ja sen parissa työskenteleviä tieteentutkijoita, kirjastolaisia ja skientometrikkoja sekä tiedehallinnon päätöksentekijöitä.

Seminaaripaikka, Unioninkadun juhlahuoneistot, oli ääriään myöten täynnä innokkaita osanottajia. Kysymyksiä ja keskusteltavaa riitti ja moni puhuja sai raikuvat aplodit. Juttua jatkettiin yhteisillä lounailla ja illallisilla.

Lue lisää seuraavasta Verkkarista.

 

Teksti

Johanna Lahikainen
Tietoasiantuntija
Keskustakampuksen kirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuva

Eva Isaksson
Kirjastonhoitaja
Kumpulan kampuskirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Ajankohtaista Kaisa-talossa: runokilpailu ja parhaan tuolin äänestys

Pääkirjasto on julistanut runokilpailun asiakkailleen. Aiheena on Kaisa-talo ja tyyli on vapaa. Runot tulee lähettää 30.10.2012 mennessä.

Runokilpailun voittajalle ja muille palkinnon saajille ilmoitetaan asiasta henkilökohtaisesti marraskuun aikana. Kilpailun tuomareina toimivat kirjallisuudentutkija, kriitikko Lasse Koskela ja Studio Kaisan runoraati.

Entä mikä on kirjaston paras tuoli? Pehmeä kiikkutuoli, Kukkapuron Karuselli vai tuttu klassikko Domus? Kirjaston lukuisten tuolien joukosta haetaan yleisön suosikkia 24.10.2012 asti. Osallistuneiden kesken arvotaan palkintoja.

Käy katsomassa tuolikilpailun ehdokkaat

Lue lisää runokilpailusta

 

Aarteenmetsästystä Kaisa-talossa – Voittajat selvillä!

Kaisa-talon avausviikon Aarteenmetsästys-kilpailun voittajat arvottiin keskiviikkona 12.9. Kilpailuun osallistui yhteensä 68 henkilöä, joista kaikki olivat selvittäneet aarrelauseen “Helsingin yliopiston kirjasto on maailman paras ja kaunein kirjasto” annettujen vihjeiden perusteella.

Kilpailun pääpalkinto, Kodin Ykkösen lahjakortti (50,-), meni osallistujista kahdelle onnekkaimmalle. Muina palkintoina arvottiin 3 kpl Helsingin yliopiston ja Elsevier-kustantamon yhteispaketteja (kirjastokassi ja tarvikkeita) ja 2 kpl Sage-kustantamon toimistotarvikepaketteja. Arvonnan suoritti Studio Kaisan palkintojaosto; virallisena valvojana toimi Tarja Hölttä.

Kaikille palkintoja voittaneille on ilmoitettu asiasta sähköpostitse, ja palkinnot ovat olleet noudettavissa viime torstaista (13.9.) Kaisa-talon 3. kerroksen palvelualueelta.

“Pelätty pelastaja – rokotuksen historiaa” -näyttely Terkossa 26.1.2013 asti

Helsingin yliopistomuseon suuren suosion saavuttanut näyttely ”Pelätty pelastaja – rokotuksen historiaa” saa uuden elämän Meilahden kampuskirjasto Terkossa. Vuoden alussa Lääkäripäivillä esillä olleeseen näyttelyyn on mahdollista tutustua Terkossa 26.1.2013 asti.

Näyttelyssä paneudutaan rokotuksen historian mielenkiintoisiin vaiheisiin, erityisesti isorokon torjuntaan.  Rokotus on yksi merkittävimmistä lääketiedettä mullistaneista keksinnöistä. Se on pelastanut lukemattomia ihmishenkiä, mutta myös herättänyt voimakkaita tunteita koko historiansa ajan.

Marraskuinen yleisöopastus ja Terkon auditoriossa järjestettävät tietoiskut syventävät näyttelyn keskeisiä teemoja, etenkin isorokon hävittämistä maailmasta ja rokotusten vastustusta.

Ohjelma:

  • to 8.11. klo 16 yleisöopastus Pelätty pelastaja -näyttelyssä.
  • to 15.11. klo 16 “Rokotuksen historiaa – kuinka isorokko voitettiin” -tietoisku/ projektisuunnittelija Susanna Hakkarainen ja museoamanuenssi Henna Sinisalo (Terkko, 2. krs, auditorio.)
  • to 22.11. klo 16Rokotuksen historiaa – valistusta ja vastustusta” -tietoisku /museoamanuenssi Henna Sinisalo ja projektisuunnittelija Susanna Hakkarainen: . (Terkko, 2. krs, auditorio.)

Tervetuloa tutustumaan rokotuksen historiaan Meilahden kampuskirjasto Terkkoon!
(Meilahden kampuskirjasto Terkko, Haartmaninkatu 4, 1. krs.)

Lisätietoja:
Museoamanuenssi Henna Sinisalo puh. 050 415 5286, henna.sinisalo@helsinki.fi

 

Linkit

  • Verkkonäyttely  (Rokotuksen historiaa virtuaalisesti Helsingin yliopistomuseon kotisivuilla

 

Tutkimuksen arvioinnin raportti julkaistu – kiitoksia kirjastolle

Helsingin yliopiston tutkimus ja tohtorikoulutus arvioitiin kansainvälisesti vuosina 2010–2012. Arviointiin osallistui 136 tutkijayhteisöä ja noin 6000 tutkijaa (joista vastuullisia tutkijoita noin 1000), jotka olivat olleet vuosina 2005–2010 Helsingin yliopistossa. Raportin julkistamistilaisuus pidettiin 7.5.2012.

Tutkimuksen arviointi on toteutettu kaksi kertaa aiemmin (1999 ja 2005) ja se tehdään kuuden vuoden välein. Vuoden 2012 arviointi poikkesi aiemmista: osallistuminen oli vapaaehtoista ja siihen otettiin osaa tutkimusryhminä yli laitos- ja tiedekuntarajojen.

Paneelit käyttivät arvioinnissa hyväksi Leidenin yliopiston (CWTS) ja Helsingin yliopiston kirjaston tekemiä bibliometrisia analyyseja. Leidenin yliopisto toimitti niiden alojen analyysit, jotka voitiin tehdä Web of Science (WoS) –tietokannan avulla.

66 humanistis-yhteiskuntatieteellistä ryhmää oli kirjaston vastuulla. Kirjasto teki myös kokonaisanalyysit koko yliopiston tasolla. Analyyseissä käytettiin TUHAT-tietokantaa.

Keskustakampuksen kirjaston johtava tietoasiantuntija Maria Forsman oli mukana tutkimuksen arvioinnin ohjausryhmässä ja hän johti 13 hengen kirjastolaisen ryhmää, joka suoritti analyysit.

Tutkimuksen arvioinnin bibliometriset analyysit tässä mittakaavassa olivat kirjastolle uusi aluevaltaus. Kirjasto sai paljon kiitoksia hankkeesta erityisesti vararehtori Johanna Björkrothilta ja hankkeen projektipäällikkö Seppo Saarelta.

Entä miten kirjaston tulisi ottaa raportin tulokset huomioon jatkossa? Lue Maria Forsmanin artikkeli aiheesta.

Raportti

Rehtorin ja vararehtorin esitykset julkistamistilaisuudessa ja aiemmat arviointiraportit

Videotallenne julkistamistilaisuudesta

Kohtaavatko kirjaston kokoelmat, palvelut ja tutkijoiden julkaisukulttuuri?

 

 

Terkko Navigator on uusi väylä Terkon aineistoihin ja palveluihin

Terkko Navigator beta on julkaistu! Se on Terkon uusi verkkopalvelu, jossa lääketieteen erikoisalat ovat pääosassa. Terkko Navigator kokoaa Terkon palvelut – JournalNavigatorin, BookNavigatorin, FeedNavigatorin ja MyTerkon – yhdeksi kokonaisuudeksi ja tarjoaa lisäksi uutta. Palvelussa voi selata e-aineistoja erikoisalan mukaan ja aineistotyypeittäin (kirjat, lehdet, syötteet, linkit).

Terkko Navigator beta

Terkko Navigator toimii myös lääketieteen ammattilaisille suunnattuna yhteisönä. Kirjautumisen avulla palvelusta voi rakentaa omannäköisensä ja pääsee osaksi yhteisöä. Palvelu on suunnattu tässä vaiheessa Helsingin yliopiston ja HYKSin henkilökunnalle ja opiskelijoille.

Palvelu soveltuu hyvin tablet-laitteilla ja älypuhelimilla käytettäväksi.

Terkko Navigatoriin voi tutustua osoitteessa http://terkko.helsinki.fi/

Otamme mielellämme vastaan palautetta!

Peter Lor Suomeen: Kirjastoammatin kansainväliset ulottuvuudet

Inspiroidu, hämmästy ja vaikutu jo etukäteen tulevan IFLA2012-kongressin kansainvälisistä tuulista!

Seminaari ja keskustelufoorumi International dimensions of the library and information profession – Kirjastoammatin kansainväliset ulottuvuudet –  pidetään 11.5.2012.

Kirjasto- ja informaatioalan kansainvälisyyden monipuolinen asiantuntija, IFLA:n entinen pääsihteeri, Etelä-Afrikan Pretorian yliopiston professori Peter Lor vierailee Suomessa ja esiintyy keynote-puhujana STKS:n kansainvälisen työryhmän ryhmän seminaarissa 11.5.2012 klo 10-16.15 Tieteiden talossa (Kirkkokatu 6, Helsinki, sali 505).

Kirjastoammattilainen – Olé kansainvälinen!

Kirjastoammattilaisen työmaa on koko maailma. Hän työskentelee globaalien järjestelmien, tiedon ja kollegoiden kanssa. Seminaarissa kuulemme esimerkkejä siitä, miten suomalaiset kirjastoammattilaiset kehittävät ja käyttävät kansainvälisiä standardeja ja malleja, opiskelevat, benchmarkkaavat, verkostoituvat, jakavat osaamista, esiintyvät kansainvälisesti ja hakeutuvat työskentelemään ulkomailla.

 Seminaarin kielet ovat englanti (aamupäivä) ja suomi (iltapäivä). Seminaari on maksullinen.


 

Tutkijapalveluita kehittäneen Solmu-hankkeen loppuraportti ilmestynyt

Helsingin yliopiston kirjasto on kehittänyt tutkijapalveluitaan vuosina 2009-2011 yhdessä prof. Yrjö Engeströmin johtaman tutkimusryhmän kanssa. Kasvatustieteen alaan kuuluvan ryhmän kotipaikka on Toiminnan, kehityksen ja oppimisen tutkimusyksikkö CRADLE.

Viikin pilottihanke toteutettiin vuonna 2009 ja Keskustakampuksen kirjastossa “solmuiltiin” 2010-2011. Hankkeen loppuraportti on nyt ilmestynyt ja luettavissa kirjaston verkkosivuilla: Solmutyöskentely kirjastossa.

Tällä hetkellä pohditaan hankkeen mahdollista jatkoa. Tutkijat julkaisevat hankkeesta artikkeleita ja tekeillä on kaksi väitöskirjaa, joissa kirjasto on yksi tutkimuskohteista. Tutkijat ja kirjastolaiset ovat esitelleet hanketta posterein ja esitelmin useissa kansainvälisissä konferensseissa.

 

Solmuja Verkkari 8 /2011

QQML-konferenssissa Ateenassa 23.-27.5.2011

Keskustakampuksen Solmu-hankkeen raportti valmistunut  Verkkari 5 / 2011

Viikin pilotin raportti

LILAC – informaatiolukutaidon konferenssi Lontoossa  Verkkari 5 / 2011

Solmusta keihäänkärkiin – mitä opimme Tanskanmaalla Verkkari 7/ 2010

 

Yliopiston Think Wall avattu

Helsingin yliopiston sosiaalinen ilmoitustaulu, Think Wall, on avattu osoitteessa http://www.helsinki.fi/thinkwall/.

Think Wall kerää kiinnostavimmat aiheet ja tapahtumat kampuksilta, luentosaleista ja sosiaalisesta mediasta, ja kokoaa ne yliopiston ajatusvirraksi. Esillä on ajankohtaista tietoa esimerkiksi Tiedekulmasta, World Design Capital 2012 –hankkeesta sekä muista ajankohtaisista tapahtumista.

Think Wall –sivulla on myös mahdollisuus kommentoida sisältöä omilla Facebook- tai Twitter-tunnuksilla.

Ennakkotieto: NordForsk Workshop on Bibliometrics for the Social Sciences and Humanities lokakuussa

NordForsk järjestää humanistis-yhteiskuntatieteellisten alojen bibliometriikkatyöpajan Helsingin yliopistossa 10.-11.10.2012. Työpaja pidetään Helsingin yliopiston kirjaston järjestämän The 17th Nordic Workshop on Bibliometrics and Research Policy -tilaisuuden yhteydessä (11.-12.10.2012).

Työpaja on jatkoa NordForskin aiemmalle Noria-net -bibliometriikkaprojektille, jossa todettiin tarve humanistis-yhteiskuntatieteellisten alojen bibliometriikan tarkasteluun ja edistämiseen. Työpajan tarkoituksena on kerätä yhteen asiasta kiinnostuneita tutkijoita, asiantuntijoita ja hallinnon ihmisiä.

Lisätietoja verkkosivuilla:

 

 

Ikäjohtamisen seminaari yliopistokirjastojen johtajille ja esimiehille 20.3.2012 Tampereella – myös etäyhteysmahdollisuus

Suomen yliopistokirjastojen neuvoston varajohtajien foorumi järjestää Tampereen yliopiston kirjaston Linna-rakennuksessa (luentosali K103 ) ikäjohtamisen seminaarin yliopistokirjastojen johtajille ja esimiehille 20. maaliskuuta 2012 klo 12-16.

OHJELMA

12.15-12.20 Seminaarin avaus. Ylikirjastonhoitaja Mirja Iivonen, Tampereen yliopiston kirjasto
12.20-13.00 Pitääkö eri-ikäisiä johtaa eri tavoin? Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto
13.00-13.30 Ikätasa-arvon edistäminen Helsingin yliopiston kirjastossa. Tietoasiantuntija Johanna Lahikainen, Helsingin yliopiston kirjasto

Kahvitauko
14.00-14.30 Ikäohjelma Verohallintoon, taustojen selvittelyä. Päätyösuojeluvaltuutettu Maija Jokinen, Verohallinto
14.30-15.00 STM:n työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset. Neuvotteleva virkamies Lars-Mikael Bjurström, sosiaali- ja terveysministeriö
15.00-16.00 Keskustelua. Vetäjänä kirjaston varajohtaja Helena Hämynen, Itä-Suomen yliopisto

Seminaari on maksuton.
Ilmoittautumiset seminaariin viimeistään 9.3.2012 e-lomakkeella.

Tilaisuutta on mahdollisuus seurata myös etäyhteydellä. Etäyhteyksiä on rajoitettu määrä, joten pyydämme myös etäyhteydellä osallistuvia ilmoittautumaan e-lomakkeella. Tästä linkistä voit tarkistaa etukäteen oman verkkoselaimesi flashplayerin toiminnan ja että verkkoyhteys on riittävän nopea lähetyksen seuraamiseen.

BookNavigator uudistui

Uudistuneessa BookNavigator-palvelussa on nyt käytettävissä yli 800 lääketieteellistä e-kirjaa keskeisiltä kustantajilta. Palvelussa voi hakea kirjan tai kirjoittajan nimellä tai aiheen mukaan.  Kirjoja voi selailla myös aihepiireittäin.

BookNavigator on Palvelumuotoilu-hankkeen yhden konseptoitavaksi valitun idean (Digitaalinen kirjahylly) käytännön toteutus, joka nostaa uudella tavalla e-kirjat esille. Palvelua on tarkoitus lähitulevaisuudessa laajentaa Meilahdesta myös muille tieteenaloille ja kampuksille.  Kampuskirjastot päättävät itse,  minkälaisella sisältörakenteella  ja aikataululla ottavat käyttöön Terkon kehittämän teknisen kokonaisratkaisun.

Palvelun uusi käyttöliittymä soveltuu hyvin tablet-laitteilla ja älypuhelimilla käytettäväksi. BookNavigator on käytettävissä Helsingin yliopiston ja HYKS:in verkoissa.

Helsingin yliopiston kirjaston vuosikertomus 2010 on ilmestynyt

Uuden Helsingin yliopiston kirjaston ensimmäisen toimintavuoden vuosikertomus 2010 on ilmestynyt. Vuosikertomuksella on uusi ilme nyt vain verkkojulkaisuna toteutettuna.

Vuosikertomus löytyy Helsingin yliopiston kirjaston verkkosivuilta, kohdasta Julkaisut
http://www.helsinki.fi/kirjasto/tutustukirjastoon/julkaisut.html
tai suoraan osoitteesta http://www.helsinki.fi/kirjasto/tutustukirjastoon/vuosikertomus_2010/index.html

Kotuksen suomalais-ugrilainen kokoelma Helsingin yliopiston kirjastoon

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (Kotus) tehtäviä tarkennetaan. Muutos vahvistaa keskuksen asemaa kielen ja kielenhuollon asiantuntijaviranomaisena. Keskuksen tehtävien tarkennuksella halutaan myös välttää päällekkäisyydet yliopistojen tutkimustoiminnan kanssa. Hallitus päätti Kotimaisten kielten tutkimuskeskusta koskevan lakiesityksen sisällöstä 20. lokakuuta.

Muutoksen myötä Kotuksen suomalais-ugrilainen tutkimuskirjallisuus ja muu kokoelma siirtyy osaksi Helsingin yliopiston kirjaston keskustakampuksen kirjastoa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on sitoutunut  kattamaan muutoksesta Helsingin yliopistolle aiheutuvat kustannukset.

Keskuksen yhteydessä toimivat kielilautakunnat jatkavat edelleen toimintaansa suomen-, ruotsin-, saamen-, romani- ja viittomakielen kielenkäyttöä koskevien suositusten antajina. Keskus profiloituu siten jatkossa vahvemmin kielenhuoltoa suorittavaksi viranomaiseksi.

Uudistuksen yhteydessä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimi muuttuu Kotimaisten kielten keskukseksi.

Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2012.

 

MyTerkko uudistui

Terveysalan personoitava verkkopalvelu MyTerkko uudistui ulkoisesti. MyTerkossa voit nyt valita haluamasi taustakuvateeman tai -värin useista vaihtoehdoista. Palvelun yläpalkkiin on lisätty myös hakutoiminto.

MyTerkko on terveysalan ammattilaisen henkilökohtainen etusivu, joka sisältää kaikki Terkon tärkeimmät verkkopalvelut ja tietokannat. Palvelussa voi järjestellä sisältöjä oman mielensä mukaan, valita syötteitä FeedNavigatorista sekä lisätä omia linkkejä . MyTerkko-palveluun ei tarvitse kirjautua; omat valinnat ovat tallessa palatessasi sivulle uudestaan.

Namibia-hanke vauhtiin aloitusseminaarissa lokakuussa Windhoekissa

Namibia-hankkeen ensimmäinen yhteinen seminaari on 7.-14.10.2011 Windhoekissa. Seminaariin osallistuu lähes koko Namibian yliopiston kirjaston henkilökunta ja Suomesta lähtevät Tampereelta Mirja Iivonen, Leena Toivonen, Hannele Nurminen, Outi Sisättö ja Helsingistä Kaisa Sinikara, Elise Pirttiniemi, Maria Forsman ja Päivi Helminen. Hanketta koordinoi Elise Pirttiniemi.

Aloitusseminaarin aiheina ovat mm. strategia- ja laatutyö,  näyttöön perustuva toiminnan kehittäminen, kokoelmien kehittäminen, julkaiseminen ja tutkijoiden palvelut. Seminaarin ohjelma on tiivis, mutta keskusteluille ja ryhmätöille on aikaa runsaasti. Aikaa keskusteluille tarvitaankin, sillä seminaaria on valmisteltu lähinnä verkossa ja haasteena on ollut termien, tavoitteiden ja tarpeiden yhteinen ymmärtäminen. Valmisteluvaiheessa heränneet kysymykset varmasti selkenevät, kun pääsemme paikan päälle keskustelemaan asioista.  Aloitusseminaarin aikana myös suunnitellaan tarkemmin seuraavien tapahtumien ohjelmaa. Hanke jatkuu vuoden 2012 loppuun asti.

Helsingin yliopistossa meillä kaikilla on mahdollisuus tavata Namibian yliopiston henkilökuntaa, koska heitä tulee opintovierailuille Suomeen. Ensimmäinen opintovierailu on marraskuussa, jolloin kaksi vierailijaa on aluksi kaksi viikkoa Tampereella ja loppukuusta kaksi viikkoa Helsingissä.

Meilahden kampuskirjasto Terkossa lainataan iPadia lääketieteen opiskelijoille

TerkkoPad on lääketieteen opiskelijalle räätälöity iPad, joka sisältää elektronisia kurssikirjoja ja lääketieteellisiä sovelluksia. Laite sisältää tällä hetkellä esimerkiksi suositut Essential Clinical Anatomy ja Ganong’s Review of Medical Physiology -kurssikirjat iPad-sovelluksina. Lähiviikkoina tullaan lisäämään useita uusia e-kirjoja.

Työpöydältä löytyy elektronisten kurssikirjojen lisäksi useita muita lääketieteellisiä palveluita, esimerkiksi PubMed- ja MicroMedex-sovellukset. Terkon Digitaalisen kurssikirjaston (DiKK) materiaali on myös käytettävissä TerkkoPadin avulla.

TerkkoPadia lainataan toistaiseksi ainoastaan Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoille ja henkilökunnalle. Laitteen laina-aika on 2 vuorokautta.

TerkkoPad Helkassa

Luento- ja keskustelutilaisuus “Musiikki aivoissa ja terapiassa” 12.10.2011

Terkon Lux Humana –työryhmä järjestää 12.10.2011 klo 17.15 Haartman-instituutissa (luentosali 1, Haartmaninkatu 3) luento- ja keskustelutilaisuuden, jonka aiheena on “Musiikki aivoissa ja terapiassa”. Aiheesta alustavat professori Jaakko Erkkilä ja professori Mari Tervaniemi.

Professori Tervaniemi kertoo siitä, miten musiikkihavainto ja musiikin herättämät tunteet ilmenevät aivotoiminnassa. Hän esittelee myös muusikkouden erilaisia ilmentymiä aivojen toiminnassa ja rakenteessa.

Professori Erkkilä valottaa musiikkiterapian käytännön työtä ja tuoreita tutkimustuloksia musiikkiterapian vaikuttavuudesta psykiatrian ja neurologian alalla. Hän kertoo äskettäin valmistuneen suomalaisen vaikuttavuustutkimuksen tuloksista, jossa selviteltiin musiikkiterapian tehoa masennuksen hoidossa. Esitys luo katsauksen myös tällä hetkellä Suomessa meneillään olevan AVH-potilaiden musiikkiterapiatutkimukseen, erityisesti siinä käytettävän kliiniseen musiikkiterapiamalliin.

Tilaisuudessa saa ensiesityksensä laulusarja “Psykiatrialauluja“. Lääketieteen opiskelija laulaa eläytyviä tarinoita mielen sairauksista. Sävellys, sanoitus ja laulu: Sonja Sulkava, piano: Elsa Polvinen.

Tervetuloa!

Research Evaluation and Bibliometrics -seminaari 7.9.2011

Helsingin yliopistossa on parhaillaan meneillään kansainvälinen tutkimuksen ja jatkokoulutuksen arviointi. Tämän tiimoilta Helsingin yliopiston kirjasto järjestää 7.9.2011 klo 9-16 seminaarin “Research Evaluation and Bibliometrics”, jossa on mahdollisuus mm. kuulla tutkimuksen arvioinnin yhteydessä tehdyistä bibliometrisista analyyseista ja pohtia arvioinnin ja bibliometriikan tulevaisuutta. Seminaarin kieli on englanti ja paikkana yliopiston päärakennuksen 2. krs, sali 1 (2044).

Seminaari on maksuton, mutta kahvitarjoilun vuoksi toivomme ilmoittautumista e-lomakkeella viimeistään 2.9.2011.

Seminaari videoidaan, ja sitä on mahdollista seurata verkossa reaaliaikaisena tai  katsoa jälkikäteen.

Seminaarin ohjelma

Session 1: Bibliometric analyses 2011

9.00-9.15 Welcome to our seminar – Kaisa Sinikara, Chief Librarian, Helsinki University Library
9.15-10.00 International evaluation of research and doctoral training at the University of Helsinki – Johanna Björkroth, Vice Rector of University of Helsinki
– Discussion
10.00-10.30 Coffee break
10.30-12.30 Bibliometric analyses of HU research at CWTS Leiden – Ed Noyons, Research Fellow, University of Leiden (CWTS)
Alternative bibliometric analyses of HU research at the Helsinki University Library – Maria Forsman, Chief Information Specialist, Helsinki University Library
– Discussion
12.30-13.30 Lunch break

Session 2: Bibliometric analyses in the future

13.30-15.00 Research evaluation at the Linköping University Library – David Laurence, Assoc . Prof., Linköping University Library
– Discussion
15.00-16.00 Future of bibliometrics and research evaluations – conclusions and discussion

Lämpimästi tervetuloa!

Helsingin yliopiston kirjaston bibliometriikkaverkoston toiminta jatkuu kokoontumisella
29.8. Syksyn aikana mietitään eri näkökulmista bibliometriikan tulevaisuutta HULibissa.
Osa toiminnastamme liittyy varmasti edelleen tutkimuksen arvioinnissa tehtäviin
analyyseihin, mutta myös yksittäisille tutkijoille ja tutkimusryhmille voidaan tarjota
bibliometrisia palveluja ja koulutuksia.

RFID-tarroitus edennyt vauhdilla keskustakampuksen kirjastossa

Kesän alussa asetettiin tavoitteeksi tarroittaa 500 000 kirjaa kesäkuukausien aikana.
Elokuun puolivälin jälkeen 600 000 kirjan raja oli ylitetty ja projekti jatkuu.

RFID-tarroitusvuoroihin osallistui kesän aikana yhteensä noin 140 henkilöä.
Keskustakampuksen kirjaston henkilöstön lisäksi mukana oli kollegoja keskitetyistä
palveluista, Kumpulasta, Meilahdesta ja Viikistä.
Moni on kertonut, että on ollut mukavaa työskennellä yhdessä ja
tutustua samalla eri toimipaikoista ja kampuksilta tulleisiin
kollegoihin.

11-vuotias Sonia Allardt kävi äitinsä luona tämän työpaikalla ja kokeili
RFID-tarroituslaitetta. – Kivaa!, oli Sonian mielipide.

Kiitokset kaikille tarroitukseen osallistuneille! Lue myös Lasse Koskelan väliraportti pitkästä kuumasta tarrakesästä.

Sonia Allardt kokeilee tarroittamista Matti Myllykosken opastuksella valtiotieteiden toimipaikassa.

 

Teksti ja kuvat

Johanna Lahikainen
Tietoasiantuntija
Keskustakampuksen kirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

 

Tasa-arvoiltapäivän antia

Helsingin yliopiston tasa-arvotoimikunnan järjestämää tasa-arvoiltapäivää vietettiin 6.5.2011. Tilaisuudessa jaettiin Helsingin yliopiston Maikki Friberg- tasa-arvopalkinto, jonka sai Kielikeskuksen tasa-arvoista oppimista edistävä toiminta ja erityisesti sen Erilaiset oppijat -työryhmä (ERI). ERI-ryhmä panostaa tasa-arvoisiin ja esteettömiin ohjaus- ja oppimisympäristöihin ja ottaa huomioon yksilöllisen oppimishistorian ja elämäntilanteen.


Kuva: Kyösti Mutkala.

Tasa-arvovastaava Terhi Somerkallio puhui tasa-arvon ja työhyvinvoinnin suhteesta:

Kaikilla meillä on sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen ja jokin etninen tausta, kaikki me ikäännymme. Moninaisuuden kunnioittamisen kautta jokainen voi vapautua yhdenmukaisuuden pakosta ja olla avoimemmin oma itsensä myös työssä. Tämä edistää kaikkien hyvinvointia.

Kirjaston edustajat Eeva Laurila ja Johanna Lahikainen puhuivat ikätasa-arvon edistämisestä Helsingin yliopiston kirjastossa.

Elina Lahelma ja Liisa Tainio esittelivät käyttäytymistieteiden laitoksen ja Opettajankoulutuslaitoksen hyviä käytänteitä, mm. Tasa-arvo- ja sukupuolitietoisuus opettajankoulutuksessa -hanketta (TASUKO).

Laika Nevalainen ja Santtu Sundvall kertoivat valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden tekemästä tasa-arvotutkimuksesta. He suosittelivat tutkimuksen perusteella, että tasa-arvotyöstä tulisi osa ainejärjestöjen toimintasuunnitelmia ja perustettaisiin opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan yhteinen työryhmä kehittämään opetusta.

Valokuvia ja esitykset Almassa (vain HY).

Teksti:

Johanna Lahikainen
tietoasiantuntija
Keskustakampuksen kirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuva:

Kyösti Mutkala