Millainen on Helsingin yliopiston kirjaston asiakas – eräs profilointi

Maaliskuun aikana toteutetussa kansallisessa käyttäjäkyselyssä Suomen yliopistokirjastoja arvioi n. 6950 vastaajaa. Heistä n. 1400 arvioi Helsingin yliopiston kirjaston toimintaa. Vastausten perusteella on mahdollista kaikkia tilastotieteen sääntöjä rikkoen profiloida ns. kirjaston perusasiakas. Hän edustaa kyselyyn vastanneiden enemmistömielipiteitä.

Helsingin yliopiston kirjaston perusasiakas on 26-35-vuotias nainen, joka suorittaa ylempää korkeakoulututkintoa humanistisessa tiedekunnassa. Hän käy kirjastossa muutaman kerran kuukaudessa lainatakseen tai palauttaakseen aineistoja. HELKAa hän käyttää viikoittain ja kirjaston verkkosivuja muutaman kerran kuussa. NELLIä ja e-aineistoja hän käyttää muutaman kerran vuodessa.

Kirjaston sijainti, aukioloajat ja tilat vastaavat hänen tarpeita. Kirjastossa on rauhallista opiskella. Ryhmätyötiloja perusasiakas ei juuri tarvitse, vaikka niitäkin kirjastosta löytyy. Hän pitää tärkeänä tarpeitaan vastaavien, ajantasaisten aineistojen – niin painettujen kuin digitaalisten – löytämistä, mutta toivoisi kirjastolta lisäsatsauksia näihin palveluihin. Kirjasto tarjoaa sopivasti tiedonhankinnan koulutusta, vaikka se ei perusasiakkaan näkökulmasta olekaan erityisen tärkeä palvelu.

Henkilökunta on kirjastossa asiantuntevaa ja palveluhaluista. Ongelmatilanteissa asiakas löytää apua helposti. Toimivat elektroniset palvelut ovat tärkeitä, mutta käyttöohjeissa ja tiedon löydettävyydessä verkkosivuilta on parannettavaa. Kirjaston tarjoamat elektroniset palvelut eivät asiakkaan näkökulmasta vastaa täysin hänen tarpeitaan.

Perusasiakkaan mielestä kirjaston palvelut helpottavat huomattavasti aineistojen löytymistä, oman alan seuraamista sekä tehostavat opiskelua ja parantavat opiskelujen laatua. Kirjasto on myös stimuloiva ympäristön, jonka palveluja käyttäessä asiakas saa silloin tällöin uusia ideoita.

***

Virallisempi raportti käyttäjäkyselyn tuloksista valmistuu toukokuun aikana.

Kirjoittaja:

Päivi Lammi
Suunnittelija
Hallinto- ja kehittämispalvelut

Lux Humana: Viimeiset sanat – matka ihmiskunnan sydämeen 19.4.2010 klo 17

Luento- ja keskustelutilaisuus

Viimeisten sanojen sisältö ja olosuhteet, joissa sanat on lausuttu, koskettavat meitä tämänkin ajan ihmisiä. Kuolemanläheisyys yhdistää. Viimeisiä sanoja on säilynyt kolmen vuosituhannen ajalta. Monien tunnettujen henkilöiden viimeiset sanat ovat osa
kulttuurihistoriaa. Varsinkin 1600-1800-luvuilla oli yleistä, että kuolevan sanoja merkittiin ylös. Viimeisiin sanoihin ajateltiin kätkeytyvän jotakin erityisen syvällistä,valaisevaa ja opettavaa.

Luennoitsija: Teologian tohtori Simo Ylikarjula

Paikka: Biomedicum, luentosali 2, P-kerros (Haartmaninkatu 8, Helsinki)

Aika: 19.4. klo 17.00

Tervetuloa!

Lux Humana -työryhmä

Integrum-tietokannan saloja

Integrum on tiedon aarreaitta (yli 6000 tietokantaa) asiantuntijoille, joiden kiinnostuksen kohteina on venäläinen media tai venäjän kieli tai muu yhteiskunnallis-taloudellinen tieto Kiinasta ja IVY -maista. Integrumissa on venäjänkielisen käyttöliittymän ohella myös englanninkielinen versio, jossa on apuna kyrillinen näppäimistö ja käännöstyökalu (englanti-venäjä-englanti).

Venäläisen yhteiskunnan eri ilmiöistä voi hakea tietoa aiheittain ryhmitellyistä tietoaineistoista: politiikasta, diplomatiasta, turvallisuuspolitiikasta, taloudesta ja verotuksesta, yritystietoutta ja tietoa venäläisistä yrityksistä, pankkibisneksestä, pörssitiedoista, energiateollisuuden bisnesuutisista, uusimmista laeista. Lisäksi on mahdollista tehdä ”juorukalenterityyppisiä” henkilöhakuja. Aineistoryhmässä Central Press on mahdollista kohdistaa haku maa- ja metsätalouden lehtiin viininviljelyä myöten tai tärkeimpiin urheilulehtiin.

Integrumin tehokäyttö rusistien ja Venäjän kirjallisuuden tutkijoiden keskuudessa

Integrum on tehokäytössä yliopistolla Baltologian laitoksella venäjän kielen opiskelijoiden ja tutkijoiden keskuudessa, sillä nykyvenäjän kielelliset ilmiöt näyttäytyvät lehtiartikkeleissa helposti ja nopeasti saatavalla tavalla. Venäjän lehdistön kirjoittelua voi myös seurata tämän avulla vallan mainiosti. Tosin venäläiset valtalehdistön kirjoittelua on mahdollista seurata myös suoraan venäläisten lehtien omien www-sivujen kautta.

Venäjän kirjallisuuden tutkijoille tietokannassa on apuvälineitä hakuteokset (tärkeimmät venäläiset tietosanakirjat, sanakirjat ja erikoissanakirjat talous- ja finanssialoilta). Integrumissa ovat saatavilla venäjän klassikkokirjailijoiden tuotantoa ja elämänkertoja elektronisessa muodossa (Puškin, Batjuškov, Gribojedov, Baratynskij (Boratynskij), Lermontov, Leo Tolstoi, Jesenin, eepos Laulu Igorin sotaretkestä (”Slovo o polku Igoreve”).

Venäjän valtalehdistö

Englanninkielisen käyttöliittymän aineisto Central Press sisältää Venäjän Moskovassa ilmestyvät valtalehdet (Izvestija, Vedemosti, Kommersant, Komsomolskaja Pravda, Moskovoskij Komsomolec, Nezavisimaja gazeta, Venäjän kommunistisen puolueen äänenkannattaja – Pravda KPRF, Ekonomičeskaja gazeta, Den’gi i kredit, Delovaja Moskva.

Viranomaisten määräyksiä ja uusinta lainsäädäntöä voi seurata tai tehdä tarkennettu haku sellaisiin lehtiin kuin Vestnik Mera i Pravitelstva Moskvy (Moskovan kaupunginhallituksen ja pormestarin lehti), Žurnal Rossijskogo prava (Venäläisen oikeuden aikakauslehti) ja virallisjulkaisuun Rossijskaja gazeta, minkä sivuilla julkaistaan kaikki viranomaisten määräykset ja Venäjän uusimmat lait ja asetukset. Central Pressin lehtitietokanta sisältää myös alatietokannan Regional newspapers , missä on yli 1500 aluelehteä laajalta Venäjältä; myös Pietarista ja sen lähialueilta.

Harmillista tietokannan käytössä on, ettei Integrumin käyttöliittymässä voi kohdistaa hakua johonkin tiettyyn yksittäiseen lehteen, vaan haku kohdistuu aina aineistopakettiin, jotka tiedonhakija valitsee ennen varsinaisen hakulausekkeen tekemistä. Englanninkielisen hakulausekkeen tai hakusanan voi käännättää napinpainalluksella (translate) venäjäksi, mutta käännökset saattavat ontua, jolloin täsmällinen venäjänkielinen haku tuottaa paremman saannin. Näissä tapauksissa oikotie onneen tarjoutuu Internetin hakukonepalvelujen (Google.ru, yandex.ru, rambler.ru) tai jonkin muun uutissivuston (esimerkiksi gzt.ru, domik.net) kautta, joiden avulla lukijan on mahdollista löytää mieleisensä lehti ja tilata se uutiskirjeen muodossa omaan sähköpostiinsa.

Englanninkielisiä lehtiä Integrum –palvelussa on useitakin. Näitä ovat The Moscow Times ja the New Times. The New Times on yksi yhteen käännös venäjänkielisestä “Novoje Vremja” –lehdestä. Molemmat lehdet sisältyvät Central Press aineistoon.

Regional newspapers- aineistopaketissa on useita englanninkielisiä lehtiä tai uutispalveluja:

  • the St. Petersburg Times (1994-)
  • Art&Times (Санкт-Петербург)
  • ”Commercial Real Estate”(2008-)
  • ITAR-TASS – World Service Wire (2003-)
  • Pravda.Ru (2000-)
  • EuroNews (2008-)
  • Lenta.Ru (2000-)
  • Neftegaz.Ru
  • Infoservis-Unison: Banki Rossii (English) (1997-)
  • Infoservis-Unison: Vlastnye struktury Rossii Per. (1997-)
  • Infoservis-Unison: Vlastnye struktury Rossii Fed. (1997-)
  • Infoservis-Unison: Predprijatija Moskvy (Infoservice-Unison: Moskovan yritykset) (1997-)
  • Infoservis-Unison: Predprijatija Rossii (Venäjän yritykset) (1997-)
  • Infoservis-Unison: Strahovye kompanii (vakuutusyhtiöt) (1997-)
    23.3.2010 17:19:04

Myös kiinalaisia lehtiä löytyy englannin kielellä (China Daily). Kansan päivälehden (People’s China Online) artikkeleja on saatavilla venäjäksi siihen kohdistetun haun avulla kuten myös suomalasia katsauksia Venäjän ja Kiinan talousalueisiin (Bank of Finland sekä Bofit-julkaisut Forecast for Russia ja Forecast for China, jotka ovat aineistoryhmässä Foreign publications).

Kuka kukin on ja muut kalenterityyppiset tiedonlähteet

Integrum sisältää myös Kuka Kukin on (Who is Who) aineiston, missä on mahdollista löytää artikkeleita sekä yritysrekisteritietoja poliitikoista, liike-elämän edustajista ja muiden henkilöiden elämänkertatiedot. Haku tässä aineistoissa tuottaa saannin – jälleen kerran – henkilöstä mainittuihin tietoihin lehtiartikkeleissa. Osoitehakemisto (Addresses and Phones) sisältää osoitteiden lisäksi muutakin tietoa kuten Crime-X alatietokannan ja Memorialin. Memorial sisältää Stalinin kauden vankileirien kartaston GULAG.

Uutistoimistot ja reaaliaikainen uutisvirta

Reaaliaikaista uutisvirtaa voi seurata aineistosta People today, joka esittää graafisessa muodossa listauksen henkilönimistä, joihin on eniten viittauksia päivän venäläisissä medioissa. Tiistaina(23.3.2010) top-10 listan kärjessä olivat

  • Medvedjev Dmitri (Venäjän presidentti)
  • Putin Vladimir (Venäjän pääministeri)
  • Janukovič Viktor (Ukrainan presidentti)
  • Azarov Nikolai (Ukrainan pääministeri)
  • Tolkunova Valentina (laulajatar, Venäjän Federaation kansantaitelija)

Teletype aineistoryhmittely sisältää venäläisten uutistoimistojen kuin myös kiinalaisenXinhua Agencyn uutisvirran minuutin tarkkuudella. Internet Media – aineisto sisältää yli 1000 www-julkaisua eri puolilta Venäjää (muotia, Israelnews, JesusChrist.ru, farmasiaa) kuin myös China Daily Online lehden.

Kokeilin myös hakua öljyn- ja kullan hinnasta tietoaineistoissa Financial news ja Business references info / analytics. Järjestämällä hakutulokset uusimman päivämäärän mukaan sain melko tuoretta tietoa helmikuulta ja maaliskuun puoliväliltä öljynhinnan vaikutuksista Venäjän talouteen, ulkomaankauppaan ja ulkomaankaupan vaihtosuhteeseen.

Tietolähteeksi osoittautui tämä osalta lähde MRCDS Makroekonomičeskij obzor. Muutoin tietoaineistoon sisältyvät tiedonlähteet ovat vanhentuneita tai ei-aktiivisia. Tästä hyvä esimerkki on haku kullan hinnasta. Verkkoihini jäi luku kansainvälisestä valuuttajärjestelmästä ja kullan hinnan vaikutuksesta rahajärjestelmään sekä valuuttamarkkinoihin (”Struktura i rol’ finansovoj sistemy”, jonka lähteet olivat lähinnä 1980-luvulta neuvostojärjestelmän ajalta).

Venäjästä ja sen kielestä kiinnostuneille Integrum on must.

Kirjoittaja:
Taina Sahari
Kirjastonhoitaja
Helsingin yliopiston kirjasto
Keskitetyt hankinta- ja metadatapalvelut

Aprillia! – Tuula Ruhanen siirtyi eläkkeelle

Aprillipäivänä 1.4.1975 nuorempi alikirjastonhoitaja Tuula Ruhanen aloitti työnsä Helsingin yliopiston kirjastossa, joka tunnetaan nykyisin Kansalliskirjastona. 1.4.2010 kirjastojohtaja Tuula Ruhanen jäi pitkän työuransa jälkeen eläkkeelle Helsingin yliopiston kirjastosta
– oliko koko ura aprillia vain?

– Työskentelin silloisessa Helsingin yliopiston kirjastossa aina vuoteen 1989 saakka. Sen jälkeen siirryin kasvatustieteellisen tiedekunnan kirjaston palvelukseen, joka muuttui 2004 käyttäytymistieteiden tiedekunnan kirjastoksi, ja vuoden 2010 alussa löysin jälleen itseni Helsingin yliopiston kirjastosta, Ruhanen naurahtaa.

Kirjastoala ei ollut nuoren Tuula Ruhasen mielessä, kun oli aika siirtyä työelämään. Hän kokee tehneensä asiat väärässä järjestyksessä; kirjastoharjoittelu heti ylioppilaaksi tulon jälkeen vuonna 1963-1964, sitten kirjastotutkinto Tampereen yliopistossa. Yliopisto-opinnot alkoivat vasta kun ammattipätevyys ja työkokemustakin kirjastossa oli saavutettu.

Pidetty työtoveri

Vuonna 2007 Tuula Ruhanen valittiin vuoden esimieheksi, joka lämmitti palkitun sydäntä, olihan huomionosoitus suoran äänestyksen tulos.

– Olen pyrkinyt seuraamaan tiettyjä periaatteita, kuten tasa-arvoisuus ja avoimuus. Oveni on aina ollut kaikille auki, Ruhanen miettii.

Vahva kirjastohoitajan identiteetti on johdattanut Tuula Ruhasen myös kansainvälisiin tehtäviin, opetustyöhön sekä Suomen tieteellisen kirjastoseuran puheenjohtajaksi. Hän arvioi eläkkeelle siirtymisen keskiarvoa vaikeampaa vahvan työorientoituneen harrastamisen takia.

-Olen Helsingin yliopiston kirjaston edustajana kansallisessa kirjastoalan komiteassa ja koulutan nuorempia työntekijöitä siihen maailmaan. Urani ei nyt tainnut ihan tähän jäädäkään, Ruhanen toteaa.

Eläkkeelle jäänyt kirjastojohtaja Tuula Ruhanen

Suuria muutoksia

Suurin muutos kirjastoalalla on Ruhasen mielestä Internet. Tiedonhaun välineet ovat  muuttuneet radikaalisti, kortistot katosivat vähitellen tietokoneiden ja verkkojen tieltä.

– Tekniikka on osaltaan helpottanut työtämme, mutta toisaalta se on muuttanut paljon. Työilmapiiri on vaikeampi pitää hyvänä silloin kun jokainen näprää omaa työtään huoneessaan. Kenenkään kanssa ei tarvitse olla tekemisissä, jos ei halua, Ruhanen pohtii.

Ruhanen kokee työelämän muuttuneen vuosikymmenien saatossa. Ihmisiä voidaan kontrolloida helpommin, jokaisen liikkeen tallentuessa digitaalisiin laitteisiin.

– Minusta tällä muutoksella on yhteiskunnallista vaikutusta joka alalla, Ruhanen lataa. Ihmisten täytyy kiinnittää nyt entistä enemmän huomiota työviihtyvyyteen ja hellittää hieman asetuista tavoitteista, jotka ovat tätä nykyä todella kovat.

Ruhanen neuvoo tulevia johtajia välttämään vain hyväksi kokemiensa työntekijöiden kannustamista, vaan kehottaa jakamaan tehtäviä kaikkien kesken. Näin työtaakat eivät paisuisi liian suuriksi.

Eläkepäivien suunnitelmat

Kirjastojohtaja Tuula Ruhanen lähtee eläkkeellä hyvillä mielin, mutta myöntää, että töitä tulee kyllä ikävä.

– En ole vielä sisäistänyt sitä että makaan koko päivän, enkä tee mitään järjellistä.

Tuula uskoo harrastavansa eläkepäivillään enemmän kulttuuria; taidetta, teatteria ja elokuvia. Muuten hän uskoo elävänsä ihan normaalia elämää kotosalla.

Helsingin yliopiston kirjaston väki toivottaa Tuulalle mukavia eläkepäiviä!

Kirjoittaja:
Helena Hiltunen
Verkkotoimittaja
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuva:
Helena Hiltunen

Unelmista totta – Kirjastoradio

Aapo Rikala oli unelmoinut radiotoimittajan työstä, kunnes uskaltautui opiskelemaan alaa Laajasalon radiolinjalle vuonna 2004. Esimies ja työtoverit kannustivat ja lopulta opiskelu mahdollistui vuorotteluvapaan turvin.

– Työskentelin silloin Pikku Huopalahden lastenkirjastossa ja silloinen esimieheni Anna-Maria Soininvaara rohkaisi minua hakemaan koulutukseen, ettei 10 vuoden päästä tarvitse harmitella, Rikala myhäilee.

Kokemusta radiolaineilta Rikalalle oli karttunut paikallisradioista 1990-luvun alusta. Pienet vastoinkäymiset eivät tyrehdyttäneet innoitusta, unelma jäi kytemään.  Kun Rikala sitten meni ”heittämällä” sisään Laajasaloon, oman suunnan selvyys valkeni hänelle kirkkaana; hänet on tehty radiotyöhön.

Harva nykypäivän toimittaja voisi edes unelmoida samanlaisesta vapaudesta mitä Rikalalla on kirjastoradiossa, mutta tie ideaaliin on ollut kaikkea muuta kuin helppo. Valmistumisen jälkeen Rikala palasi nöyränä takasin kirjaston helmoihin.

Oikeassa paikassa oikeaan aikaan

Vuoteen ei tapahtunut mitään, kunnes Rikala sattui piipahtamaan vanhassa opinahjossaan, jossa Otto Donner oli alustamassa yhteistyötä tulevalle Love-radiolle, pelkästään Love recordsin julkaisemaa musiikkia soittavalle projektiradiolle. Rikala ehdotti tiloiksi Kirjasto 10. ja niin pyörät lähtivät pikkuhiljaa pyörimään. Love-radio löysi kodin Kirjasto 10:stä neljän viikon ajaksi syksyllä 2006.

– Kirjasto sai omaa ohjelma-aikaa eräänlaisena tilanvuokrana, minä tein,  suunnittelin ja olin eniten äänessä. Se kahden tunnin ohjelmablokki, Kirjastossa hiljaisuus, oli eräänlainen pohja sille mitä nyt teen, Rikala analysoi. Kirjastoradion ohjelmien ideat testattiin silloin ja ne ovat muovautuneet vuosien saatossa siihen mitä ne ovat nyt.

Kirjastoradion tulevaisuus on valoisa

Love-radiota seurasi vuonna 2008 vaaliradio, joka toteutettiin yhteistyössä Laajasalon opiston, Metropolian sekä Adultan kanssa. Syksyllä 2009 uutena haasteena kohdattiin Tradio, Sibelius-Akatemian kanssa yhteystyönä toteutettu kansamusiikkii keskittynyt radioprojekti.

– Vaaliradio oli siitä tärkeä, vaikka se ei mikään hohdokas veto ollutkaan, että se osoitti taas kertaalleen, että täältä Kirjasto 10:stä voidaan tehdä radiota. Siitä rohkaistuneena otin yhteyttä Radio Helsingin Paula Salovaaraan ja tarjosin ohjelmaideoitani. Ne kelpasivat sellaisenaan, Rikala iloitsee.

Nyt kirjastoradio tuottaa neljää ohjelmakokonaisuutta Radio Helsinkiin; Minun kirjastoni, Minuutin vinkkaus, Stadin salaisuudet sekä Viikon helsinkiläinen kirja.

Aapo Rikala ei kadu valintojaan.

– Ei tämä mikään lapsuuden haave ollut, eikä edes vielä nuoruudenkaan haave. Vasta aikuisiällä tajusin että tätä haluan tehdä työkseni.

Kirjastoradion tulevaisuus näyttää valoisalta. Yhteistyö jatkuu Laajasalon opiston ja Radio Helsingin kanssa. Yhteistyökumppaneita Rikala soisi olevan enemmän, mutta uskoo ajan tuovan uusia kontakteja lisää.

Aapo Rikala

Kirjastoradion tuotantoja voi kuunnella mm. kirjastokaista – sivustolta ja Radio Helsingin taajuudelta 88,6 MHz.

http://www.lib.hel.fi/kirjasto10/

www.kirjastokaista.fi

Kirjoittaja:
Helena Hiltunen
Verkkotoimittaja
Helsingin yliopiston kirjasto

Miten surffailin Integrumissa

Valitsin umpimähkään tiedontarpeekseni Pietarissa sijaitsevan Repin instituutin, josta muodostin venäjänkielisen fraasihaun (”institut imeni Repina”). Haku kohdistui aikaväliin viime viikko (documente date, last week, 16.3.2010-5-4-2010). Otin hakuun Central Press aineiston lisäksi Regional newspapers ja kaikki uutistoimistot.

Selaillessani hakutuloksia sattumanvaraisesti löysin rehtorin nimitysuutisen. Repin instituutin uudeksi rehtoriksi valittiin Semjon Mihailovskij, joka on aiemmin toiminut instituutin kansainvälisten asioiden vararehtorina. Rehtorinvaaliin osallistuneista 88 henkilöstä 71 äänesti Mihailovskijn puolesta, 10 vastaan ja yksi äänestyslippu hylättiin.

Artikkelitietojen mukaan Mihailovskijilla on hyvät suhteen entiseen esimieheensä eli rehtoriin, kuvanveiston professoriin Albert Čarkiniin (18.3.2010 20:20 NTV-Novosti, 19.3.2010 Kommersant’ numero 47, 20.3.2010 03:17 Baltijskoje informacionnoje agentstvo ”Sankt-Peterburg).

Etsiessäni tarkemmin matrikkelitietoja (Who is who) aineistosta Semjon Mihailovskijlta en saanut yhtään osumaa. Tämä oli yllätys. Tiedot hänen aiemmasta toiminnastaan löytyivät edellä mainituista uutisartikkeleista: 49-vuotias, 1984 suorittanut loppututkinnon pietarilaisesta taideakatemista (Akademija hudožestv).

Repin instituutissa Mihailovskij toimi arkkitehtuurin historian ja teorian dosenttina ja vuodesta 2006 lähtien kansainvälisten suhteiden vararehtorina. Lisäksi rehtorinimityksestä kerrottiin, että rehtorinvaali vahvistetaan lähiaikoina Moskovassa Venäjän taideakatemiassa (Rossijskaja akademija hudožestv). Mihailovskij on järjestänyt näyttelyitä Euroopassa ja Yhdysvalloissa ja toiminut Solomon Guggenheim säätiön neuvonantajana.

Mihailovskij on kertonut ettei suunnittele rehtorina ollessaan radikaaleja uudistuksia vaan haluaa muokata ja selventää opetusohjelmaa ja järjestää enemmän näyttelyitä yhteistyössä Venäläisen taiteen museon ja Eremitaashin kanssa.

Tavoitteisiin sisältyy taideakatemian rakennuksen peruskorjauksen aloittaminen. Repin instituutin talo on rakennettu Katariina Suuren aikana. Mihailovskij on luvannut tiivistää yhteistyötä vauraan Kiinan kanssa sekä vahvistaa kiinalaisten opiskelijoiden määrää (20.3.2010 Baltijskoje informacionnoje agentstvo (Sankt-Peterburg)).

Law tietokannassa hakusana Mihailovskij johti sellaisen tiedon jäljille, että Semjon Mihailovskij on muiden korkeakoulun edustajien tapaan allekirjoittanut Repin instituutin valtuuttamana Venäjän Federaation sisäministeriön Pietarin ja Leningradin alueen (Leningradskaja oblast) määräyksen lisätoimista, joita tarvitaan Pietarin korkeakouluissa opiskelevien ulkomaalaisten turvallisuuden takaamiseksi (määräys voimassa 16.4.2004 alkaen numero 65). Sen edeltäjästä, Albert Serafimovič Čarkinista löytyivät tarkat tiedot hänen julkisesta toiminnastaan ja taiteellisesta toiminnastaan (tietolähde Lica Rossii, otsikko Dejateli kultury i iskusstva, 29.5.2008).

Haussa osumaksi Regional newspapers –aineistosta valikoitui artikkeli lehdestä Vyborgskij raijon Leningradskoj oblasti – novosti administratsii (18.8.2009). Artikkelissa uutisoidaan, että Albert Čarkin on ollut valitsemassa kreivi ja yliamiraali, Venäjän laivaston luojan, Fjodor Apraksinin, patsaskilpailun voittajaa arvovaltaisessa tuomaristossa, joka kokoontui suljetuin ovin Viipurissa Aallon kirjaston lukusaliin. Sotapäällikkö Fjodor Apraksinin patsas, ainoa lajissaan Venäjällä, paljastetaan Pietarin aukiolla ensi kesäkuussa, kun Viipurin kaupunki viettää piirityksen kautta valtaukseen edennyttä taisteluvoiton 300-vuotispäivää.

Kirjoituksessa on käytetty venäjänkielisten erisnimien translitteroinissa tieteellistä kaavaa.

Kirjoittaja:
Taina Sahari
Kirjastonhoitaja
Helsingin yliopiston kirjasto
Keskitetyt hankinta- ja metadatapalvelut

Krookukset kukkivat jo

Kuukausi sitten juhlimme Helsingin yliopiston kirjaston avajaisia. Viikko sen jälkeen yliopisto vietti  370. vuosijuhlaansa. Samassa yhteydessä julkistettiin Helsinki Insight- varainhankintakampanja, jossa myös kirjasto on mukana. Julkaisustamme Rajapinnassa on jo tullut ensimmäisiä kiinnostuneita palautteita. Työhuoneeni naapuritalon jyrinä kertoo, että parkkihalli on kukistumassa uuden Kaisa-talon rakentamisen tieltä.

Uuden ja toimivan työnjaon rakentaminen isossa organisaatiossa vie samoin aikansa. Kokoonnuimme äskettäin keskitettyjen palvelujen henkilöstön kanssa Kumpulan kampuksella reflektoimaan uuden organisaation ja työnjaon vahvuuksia ja ongelmakohtia.  Toimivuus ei synny itsestään. Muutosvaiheisiin sisältyy aina entisen purkamista ja uuden rakentamista. Keskustelussa nousivat vahvasti esille viestinnän kysymykset, mikä ei ole yllätys. Miten oppia tuntemaan toisiamme ja toistemme työtä, jotta voimme löytää entistä parempia toimintamalleja. Jos eriydymme ja eristymme, seurauksena on tehottomuutta, turhautumista ja epäluuloja.

Kannattaa siis nähdä vaivaa löytääksemme keinot, joilla tieto kulkee saumattomasti yksiköiden välillä, keskitettyjen ja kampusten välillä, johdon ja henkilöstön välillä. Tämäkään ei riitä, vaan oleellista on myös viestintä käyttäjien, päättäjien ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

Kun sitten siirryimme puhumaan viestinnän keinoista, asia mutkistui. Yksi arvostaa kasvokkain jaettua tietoa ja keskustelua, toinen käyttää tehokkaasti verkkoviestintää, kolmas haluaisi löytää ihan uusia ratkaisuja. Olemme yksilöitä myös viestijöinä ja viestien vastaanottajina. Yhdessä tekeminen tuo kuitenkin useimmille innostusta ja motivaatiota sekä auttaa löytämään uusia näkökulmia. Niinpä päätimme jatkaa yhteisiä tilaisuuksia, yksikkörajat sekoittavissa ryhmissä työskentelyä ja rakentaa uusia reittejä kampuskirjastojen ja käyttäjien kanssa. Vastaavanlaista yksikkörajat ylittävää yhteisöä rakennamme koko kirjaston johtajien ja esimiesten kesken.

Krookukset kukkivat jo, vaikka suurimmat lumikinokset odottavat yhä auringon sulattavaa lämpöä. Hyvää huhtikuuta!

Kirjoittaja
Kaisa Sinikara
Ylikirjastonhoitaja

Hän on täällä taas: laadunvarmistusjärjestelmä

Oikeastaan kyseessä on ”artisti, joka aiemmin tunnettiin nimellä laadunvarmistusjärjestelmä”. Nykyisin Helsingin yliopistossa käytetään termiä laadunhallintajärjestelmä. Miksi on jälleen ajankohtaista varmistaa, hallita ja jopa valvoa laatua?

Yliopisto on velvoittanut tiedekunnat ja erilliset laitokset päivittämään toimintakäsikirjansa vuoden 2010 loppuun mennessä. Myös yliopiston toimintakäsikirjaa uudistetaan parhaillaan ja se tullaan integroimaan sähköiseen työpöytään, Flammaan. Kirjastolla, samoin kuin useilla tiedekunnilla, päivitystyö olisi organisaatiomuutosten vuoksi ollut edessä joka tapauksessa. Samalla päivittyy laadunhallintajärjestelmä, jota toimintakäsikirja dokumentoi.

Laadunhallintajärjestelmä kuulostaa terminä byrokraattiselta ja elämälle vieraalta. Sama ongelma liittyy useisiin laatu-liitteisiin termeihin. Loppujen lopuksi laadunhallinnassa kyse on toiminnan kuvaamisesta, arvioinnista ja kehittämisestä. Kun tiedämme mitä olemme tekemässä ja miten sen teemme, voimme jokaisena työpäivänä toimia yhtä hyvin ja tuottaa jokaiselle asiakkaalle yhtä hyvää palvelua. Hyvä ohjeistus ja sujuvat toimintaprosessit helpottavat arkea ja vähentävät sähläystä. Ns. hiljaisen tiedon määrä vähenee, kun toimintaan liittyvä tietämys on yhteisessä käytössä.

Nyt, kun kirjasto on uudelleenorganisoinut, on erityisen tärkeätä koota yhteen ja nähtävillemme toiminnan rakenteet ja prosessit. Tämä tapahtuu toimintakäsikirjan avulla. Samalla on hyvä miettiä, mikä kertoo meille toiminnan onnistumisesta; onko se sopiva luku tilastossa vai palaute asiakkaalta. Mitä on laatu kirjaston toiminnassa?

Kirjaston laatutiimi ryhtyy nyt kevään aikana kokoamaan toimintakäsikirjaa yhteistyössä kirjaston työryhmien ja muiden tiimien kanssa. Kaikille kirjaston henkilöstöön kuuluvilla taataan mahdollisuus osallistua toimintakäsikirjan kokoamiseen – joko työryhmien kautta tai lähettämällä palautetta suoraan allekirjoittaneelle. Vuoden 2011 aikana myös kirjaston toimintakäsikirja integroidaan Flammaan osaksi sähköistä työpöytää. Tavoitteena on tehdä toimintakäsikirjasta työväline, joka helpottaa toimintaan liittyvien ohjeiden löytymistä ja kokonaiskuvan hahmottamista.

Alla virikettä oman työn arviointiin ja kehittämiseen (Outi Mäkelän mukaan)

  1. Pohdi, mikä omassa työssäsi on laatua ja mikä ei.
  2. Tiedosta oman työsi tarkoitus, tavoitteet, työtavat, tarvittava osaaminen ja omat taitosi.
  3. Mieti, miten organisaatio voisi tukea ja palvella sinua työssäsi paremmin.
  4. Etsi ja viritä työllesi sopivia mittareita, peilejä ja ”hälyytyslankoja”.
  5. Tutkaile työprosessejasi – teetkö jotain turhaa tai monimutkaista?
  6. Mieti oman työsi rytmi ja syklit – millainen on päivärytmisi, kuukausirytmisi ja vuosirytmisi?
  7. Miten oma rytmisi kytkeytyy muihin – osaatko viestiä, raportoida ja ennakoida oikea-aikaisesti toimintaympäristöäsi?
  8. Ole aloitteellinen muutoksissa – toimi avainhenkilönä.
  9. Kokeile myönteisen vastaanoton päivää.
  10. Paina työkaverin ”supermiesnappia” silloin tällöin.
Kirjoittaja:

Päivi Lammi
suunnittelija
Hallinto- ja kehittämispalvelut

Korkeakoulujen arviointineuvoston laatuseminaarit 12.-13.4.2010

Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) järjestämissä seminaareissa käytiin ensimmäisenä päivänä läpi korkeakoulujen auditointien vaikutuksia toiminnan kehittämisessä ja bechmarkattiin korkeakoulujen hyviä käytänteitä. Toinen päivä omistettiin toisen auditointikierroksen suunnittelulle.

Koska seminaareissa huomio painottui laatujärjestelmien arviointiin korkeakoulutasolla, kirjastonäkökulmaa ei niinkään esiintynyt.  KKA:n puheenjohtaja, prof. Riitta Pyykkö tosin nosti avauspuheenvuorossaan 12.4. esiin, että korkeakoulujen tukipalveluilla – erityisesti kirjastoilla – on kattavat laadunvarmistusjärjestelmät. Sama ilmenee myös Sirpa Moituksen laatimasta raportista Analyysi korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointien tuloksista vuosilta 2005–2008.

Seminaarin toisena päivänä kuultiin puheenvuorot itsearvioinnin kehittämisestä. Ylitarkastaja Kirsi Levä Säteilyturvakeskuksesta antoi vinkkejä organisaation itsearvioinnin toteuttamiseen. Näitä ajatuksia tullaan työstämään jatkossa mm. kirjaston laatutiimissä.

Pienryhmissä keskustelimme mm. auditoinnin seuraamuksista, kohteista ja kriteereistä sekä menetelmistä. Itse osallistuin pienryhmään, jossa pohdimme mm. millainen auditointi eniten hyödyttäisi korkeakoulua jatkuvan kehittämisen tukena ja miten hyvien käytänteiden levittämistä voitaisiin edistää mahdollisimman tehokkaasti. Oli ilo huomata, miten pitkällä Suomen korkeakoulukirjastot ovat osaamisen jakamisessa verrattuna moniin muihin korkeakoulujen toiminnan osa-alueisiin.

Kirjoittaja:

Päivi Lammi
suunnittelija
Hallinto- ja kehittämispalvelut

Uuden hallintopäällikön mietteitä

Aloitin Helsingin yliopiston kirjaston hallintopäällikkönä tämän vuoden alusta. Organisaatio ja tehtävä ovat uusia, joten haasteita riittää. Hyvää harjoitusta ja eväitä tehtävääni ovat antaneet ne seitsemän vuotta, joina työskentelin suunnittelijana hallintoviratossa kirjastopalvelujen koordinointiyksikössä. Yhdessä Hirnin Marjan kanssa loimme ensimmäisiä askeleita kohti kirjaston yhteisiä palveluita. Marjan työkenttä oli e-aineistojen hankinta ja minun yhteinen viestintä.

Vuoden 2002 Verkkarista löytyy meistä pieni nimitysuutinen: ”Uusia osaajia yhteisiin palveluihin” (Verkkari: http://www.helsinki.fi/kirjastot/verkkari/2002/08/uusia.htm ). Tuossa uutisessa oli toisn  pieni painovirhe: koulutukseltani olen Elintarviketieteiden maisteri (ETM), informaatikko, en MMM.

Käytännön opin kirjastotoimintaan olen saanut Viikistä: Maatalouskirjastosta ja Viikin tiedekirjastosta. Kiitos vasta eläkkeelle jääneen kirjastonjohtaja Heli Myllyksen, joka tarjosi mahdollisuuksia tehdä erilaisia työtehtäviä kirjastossa ja kannusti eteenpäin. Viikin vuosina tein lähes kaikkia kirjaston töitä aina kokoelmasiirroista toimistotehtäviin. Luettelointi taitaa olla ainut työ mitä en koskaan ole tehnyt, saapumisvalvontaa ja sisällönkuvailua kyllä.

Nyt kirjaston hallintopäällikkönä tehtäviini kuluu mm. vastata kirjaston hallinto- ja tukipalveluiden järjestämisestä ja kehittämisestä; tukea ylikirjastonhoitajaa  johtamisessa sekä toiminnan ja talouden suunnittelussa ja vastata johtokunnan ja johtajan päätösten valmistelusta, esittelystä ja toimeenpanosta.  Työtehtäviä on kieltämättä paljon, mutta selviytymisperiaatteenani on, että norsu on huomattavasti helpompi syödä paloina kun kokonaisena. Eli hoidetaan asia kerrallaan, jos vain mahdollista.

Tammikuussa keskitettyihin hallintopalveluihin siirtyi kampuskirjastoista viisi henkilöä aiemmin syksyllä viestintään ja laatuasioihin siirtyneiden kolmen lisäksi. Kuluneen neljän kuukauden aikana olemme käyneet läpi mm. kirjaston henkilöstö- ja taloushallinnon työtehtäviä ja työnjakoa. Jo nyt on käynyt ilmi, että edelleen on tarvetta selkiinnyttää työnjakoa ja työprosesseja kampuskirjastojen kanssa. Työtä tehdään mm. kahdessa ryhmässä: henkilöstö- ja taloushallinnon koordinointiryhmissä, joissa molemmissa on mukana kampuskirjastojen toimistohenkilöitä. Samoja teemoja ja linjauksia käsitellään kampuskirjastojohtajien kanssa. Työn tuloksena syntyy toimintaperiaatteita sekä aineistoa yhteiseen toimintakäsikirjaan, joka päivitetään vuoden loppuun mennessä. Käsikirjan päivityksen koordinointivastuu on hallinto- ja kehittämispalveluissa, koordinaattorina suunnittelija Päivi Lammi.

Palvelujen kolmas osapuoli on keskushallinto/ kampusten palvelukeskukset. Uuden käytännön mukaan yksiköt eivät enää solmi palvelusopimuksia keskushallinnon kanssa vaan palvelun toimivuutta käydään läpi erillisissä palveluseminaareissa. Palveluseminaari erillisille laitoksille on toukokuun alkupuolella ja sitä varten laitoksilta on pyydetty 19.4. mennessä palautetta palvelujen toimivuudesta ja kehittämistarpeista.

Kevään aikana uudistetaan kirjaston hinnasto. Sitä valmistelee erillinen työryhmä: Pirkko Tokat, Nicola Nykopp, Helene Javén, Pirjo Suokonautio ja allekirjoittanut. Tavoitteena on saada uusi hinnasto johtokunnan vahvistettavaksi 2.6. pidettävään kokoukseen. Johtokunnan asialistalla ovat kevään ja alkusyksyn aikana lisäksi mm. vuosikolmannesten raportit, henkilöstösuunnitelma ja tavoiteohjelman tarkenne. Lisäksi kirjaston viestintä ja markkinointi saavat omat tarkennetut toimintasuunnitelmat ja henkilöstön osaamisohjelma päivitetään.

Uuden kirjaston hallinto on askel askeleelta muotoutumassa. Johtokunta, johtoryhmä, kampuskirjastojen neuvottelukunnat ja opiskelijatoimikunta ovat vasta nimetty ja niiden toiminta on osittain vasta käynnistymässä. Nyt testataan paperille tehtyjä suunnitelmia käytännössä.  Uudet käytänteet ja muutokset vievät aikansa ja varmasti kaikki ei mene kuten ennakkoon suunniteltiin. Meidän on jatkuvasti arvioitava toimintaa ja oltava valmiit tarvittaessa myös muuttamaan sitä.

Itse katson luottavaisin ja innostunein  mielin tulevaisuuteen.
Tiina Äärilä
Manta, kolmevuotias Novascotiannoutaja, pitää huolen kotiintuloajoistani ja päivittäisestä ulkoilustani. Kuvan otti tyttäreni Anni.

Kirjoittaja:
Tiina Äärilä
Hallintopäällikkö
tiina.aarila[at]helsinki.fi
Kuva:
Anni Äärilä

Scholar Chart -palveluun avainsanapilvi ja muita uusia ominaisuuksia

Scholar Chart on suomalaisia lääketieteen tutkijoita ja julkaisuja järjestävä verkkopalvelu, joka tarjoaa kokonaiskuvan Suomen lääketieteellisen tutkimuksen julkaisutoiminnasta reaaliajassa.  Palveluun on lisätty uutena ominaisuutena avainsanapilvi, jonka avulla on helppo hahmottaa esimerkiksi tietyn tutkijan tutkimusaiheet tai  tietyn yliopiston tutkimuksen painopistealueet. Avainsanapilvi viimeisen vuoden julkaisuista löytyy yksittäisen tutkijan, yliopiston ja koko Suomen tasolta.

Yksittäisen tutkijan julkaisutoiminnasta saa palvelun avulla varsin kattavan kuvan;  listauksen uusimmista artikkeleista, graafisen esityksen julkaisumääristä kolmen viimeisen vuoden ajalta, luettelon kirjoituskumppaneista, avainsanapilven tutkijan aihealueista sekä linkin reaaliaikaiseen siteeraushakuun (Search TopCited).

Koko Suomen ja yliopistojen tasolla listataan Scholar Chartissa nyt myös Top 30 lehteä, joissa suomalaiset tutkijat tällä hetkellä julkaisevat artikkelinsa.