ASTROKLUBI – operatiivisen suunnittelun aperitiiviksi

Kirjastoväen Astroklubi avautuu lomakauden horoskoopilla. Astu Astron maailmaan ja lue kaikki olennainen tulevan kesän ja syyskuun tapahtumista. Mitä tähdet eivät kerro työstä, tunne-elämästä, matkoista yms. –  sen ja paljon muuta kertoo Mister Astro, aivan ilmaiseksi Verkkarin lukijoille. Mister Astro – aidosti empaattinen ja luotettava (ennusteiden toteutumisprosentti jopa yli 97%), perinpohjaisesti vastuunsa ja taksansa tunteva näkijä, tarvittaessa henkilökohtainenkin. Astro luo järjestystä ja iloa kirjastokansan kosmokseen. Ota Astro operatiivisen suunnittelun aperitiiviksi. Astro on huomisen PaMua, mutta voit tutustua siihen jo nyt.

KAURIS (23.12.-20.1.)

Vaikka kesällä sataisi rakeita, niin kauris on tasaisen vahvassa vedossa sekä kirjasto-oloissa että vapaallakin. Pontta riittää kesän mittaan monenlaisiin ponnisteluihin, ja itsevarmuutta uhkuva kauris käy tarvittaessa kehittyvää dialogia mökkinaapurin, torikauppiaan tai vaikka liikkuvan poliisin kanssa. Kuitenkin viimeistään ennen elokuun alkua peli on syytä puhaltaa poikki ja ottaa muutaman viikon aikalisä, osin toiminnallinenkin. Puhtia syksyyn haetaan golf-kentiltä, purjehduksista ja Länsi- Euroo-pan metropoleista. Taide-elämyksetkin ovat palkitsevia, olipa kohteena sitten Retretti, Firenze tai Lieksan vaskiviikot.

Rakkaudessa ja tunne-elämässä on ajoittain lievää klappia, joka tasoittuu syyskuun alkupuolella. Sinkut voivat viritellä uusia suhteita jo kesän aikana, mutta vasta keskisyksy tai loppuvuosi enteilee todellisen täysosuman esiinmarssia. Varsinkin viikkiläiset näyttäisivät olevan onnekkaassa asemassa, eikä muillakaan merkin edustajilla taida mennä hullummin. Avarin mielin tulevaan!

Matkakohteet (täsmätärpit): Lissabon, Firenze, Lieksa, Myllylammen seisakki/ravintola, Golf Talma.

VESIMIES (21.1.-18.2.)

Vesimies hakeutuu lomakauden aikana lämpimiin paikkoihin. Varsinkin esimiehenä toimiva vesimies kaipaa aurinkoa ja virkistystä, ja niinpä viileän alkukesän aikaan on hyvä lähteä jonnekin Välimeren seudulle ja syventyä rauhassa rusketusrajapintoihin. Hyvä ruoka saattaa maistua, joskus tosin liiaksikin, ja juuri ennen syyskautta on viisainta aloittaa kuntoilukuuri tai uusi harrastus, suositel- tavimpana jokin itämainen kamppailulaji. Rakkausrintamalla on varsin tasaista lukuun ottamatta juhannuksen etkoja (18.-23.6.) ja loppukesää. Myöhäissyksyllä on ilmassa jo enemmän romantiikkaa, ja jonkun onnekkaan näytölle saattaa ilmestyä jopa kutsu kihlamatkalle.

Keskikesä näyttäisi olevan työn kannalta parasta aikaa. Heinäkuussa ja elokuun alussa on hyvä ”tallentaa” vanhat asiakirjat tietokoneen ö-asemalle. Jokin keväällä pinnalle putkahtanut hanke etenee viimeistään syyskuussa ja ilahduttaa lähiesimiestäsi. Asiaan saattaa liittyä jopa matka tai ainakin uusia sfäärejä avaava ja röörejä puhdistava seminaari.                                                                                 

Matkatärpit: Rodos, Amalfi, Mallorca.

KALAT (19.2.-20.3.)

Kala kuivalla maalla on kuin silli purkissa tai hai kulhossa. Kalojen merkeissä syntyneet ovat nyt kesän ilopillereitä tai jopa todellisia seurapiirihaita: juhlaseremonioita ja muitakin menoja riittää pitkästä aikaa. Lomajakson aikana voi paistatella päivää joko järven rannalla tai saaristomerellä, samapa tuo. Virkistäviä hetkiä on tarjolla, mihin vieheisiin kalat ikinä tarttuvatkaan. Syksymmällä on luvassa ehkä ompeluseuraa tai pursiseuran talkoot – kaikki kuitenkin mieluisaa puuhastelua.

Töissä on pientä takapakkia elokuussa, mutta sekin näyttäisi olevan nopeasti ohimenevä nytkähdys,  josta voi selvitä parilla pontevalla korjausliikkeellä. Ja jos sairaus iskee, niin vanhat konstit kuten terva, sauna ja viina voivat yllättäen auttaa.

Rakkautta ja romantiikkaakin on luvassa etenkin helatorstain ja juhannuksen välissä ja ainakin Meilahden kaloilla myös elo- ja syyskuussa. Matkailu avartaa, mutta ainakin maaliskuisilla kaloilla kesän parhaat jaksot vierähtävät kotimaassa. Sukulaiset saattavat piipahtaa kylässä lomajakson kuluessa tai ilahduttaa jotenkin muuten. Työtoveritkin voivat aktivoitua työajan ulkopuolella, jolloin tiedossa on viihdyttäviä hetkiä esimerkiksi kesän taide- ja kulttuuririennoissa.                            

Matkatärpit: Rymättylä, Russarö, Saimaan vesistö, Sardinia.

OINAS (21.3.-20.4.)

Energiaa riittää vielä juhannuksen jälkeen ainakin merkin loppupuolella (5.-20.4.)syntyneillä ja erityisesti keskustakampuksen oinailla. Voimasuoritukset eivät aina takaa A-luokan kvaliteettia, mutta esimerkiksi RFID-tarrojen läiskiminen tai muu käytännönläheinen työ sujuu tehokkaasti, ellei nestehukka tai auringonpistos yllätä. Loppukesällä alkaa jonkin isohkon urakan ideointi, joka kantaa hedelmää pian lomakauden jälkeen. Oinas osoittautuu tässä oivalliseksi ideanikkariksi. Loma kannattaisi sijoittaa joko heinäkuun viikoille 27-28 tai elokuun loppuun. Ulkomaan matkakohteet eivät välttämättä houkuttele mutta omalla tai kavereitten mökillä on rentouttavaa.

Romantiikan saralla kesäkausi voi olla yllätyksetön, mutta ei hätää, sillä syksyllä kaikki on jo toisin. Tunne-elämä on muutenkin varsin seesteistä, ja henkinen kantti pitää, vaikka oinaan sisua koeteltaisiinkin joko töissä tai vapaa-ajalla. Joskus mennään hieman hammasta purren, mutta kiitosta ja palkintojakin lienee luvassa. Uhkapelejä on vältettävä, mutta Kenossa tai Lotossa onni taitaa pyöriä hellekauden päättyessä.

Matkatärpit: Pakarisen lomamökit, Speden saluuna & Nightclub Riviera (Kouvola), ABC Alaveteli.

HÄRKÄ (21.4.-21.5.)

Etenkin kaikki metadataan liittyvä puuhastelu luistaa alkukesästä heinäkuun puoliväliin. Lomalle ei nyt mitenkään malttaisi lähteä, mutta kenties pakettimatka turistipyydykseen tai junalippu jonnekin pohjoiseen on jo hankittu. Toivottavasti loma kutsuu viimeistään viikolla 30. Sähläilyn mahdollisuus kasvaa viimeistään elokuun alussa, joten silloin on turvallisempaa olla marjametsässä tai vaikka koti- puutarhassa. Ainoastaan Viikin ”häröilijöillä” voi tilanne voi olla hallitummin hyppysissä.

Kesä on rakkauden aikaa härälle, kunhan ei jää kotikoloon nyhjäilemään. Jotkut kollegoista osoittautuvat oivallisiksi seuraihmisiksi.  Tämä voi ajan mittaan johtaa kutkuttavaan teerenpeliin. Uudet ja syvät ystävyyssuhteetkin ovat mahdollisia ja vanhat taitavat lujittua. Vielä elokuussakin on vipinää ja kipinää tai ainakin silmäpeliä tanssiparketilla, kenties lomamatkalla jossain Keski- tai Itä-Suomessa.

Matkatärpit: Tampereen rautatieaseman laituri 3, Oulun läänin Härkölä, Pamplona.

KAKSOSET (22.5.-21.6.)

Kaksosten työt sujuvat alkukesästä suhteellisen rouhevasti, mutta viimeistään juhannuksen tienoilla etenkin toukokuussa syntyneet alkavat kaivata siestaa ja irtiottoa rutiineista. Kesäksi tulisi jättää vain kevyen sarjan töitä: raportoinnit ja strategiat kannattaa jättää kuukaudeksi tai pariksi hyllylle hautumaan. Jotkut saavat jäädä ehkä lopullisestikin pölyttymään. Vasta elokuun lopulla on otollinen hetki tarttua uuteen urakkaan. Jos Flexim-saldo on reilusti plussalla, niin siitä on vihdoin aika päästä eroon. Nyt porukan mukana Kaisaniemen puistoon mölkkyä heittämään tai vaikka Suomenlinnaan piknikille!

Suuren romantiikan aika taitaa olla vasta syksyllä mutta alku- tai keskikesä tarjonnee hilpeitä ja  jopa koomisiakin hetkiä kollegojen ja uusien tuttavien parissa. Pitkässä suhteessa eläville kesä on tasapainoista aikaa, vaikka jokunen kesäkissa tai -kolli voikin houkutella kaksosia ansaan. Nyt jäitä hattuun ja kymmeneksi kotiin! Uutta suhdetta havittelevien kannattaakin odotella helluntain ja jopa lomakauden yli.

Matkatärpit: Nummi-Pusula, Minneapolis-Saint Paul, Turun Kakskerta.

RAPU (22.6.-22.7.)

Ravun työvire on varsin mainio läpi vuoden ja enimmäkseen myös kesällä. Alkuvuoden muutos-paineet ovat jo menneen talven lumia, ja töihin keskittyminen sujuu mutkattomasti läpi kesän. Energiataso on jo sitä luokkaa, että jopa kokonaisen henkilöstösuunnitelman kirjoittaminen onnistuisi muutamassa päivässä. Silti kone on välillä suljettava ja akkuja ladattava. Mahdollisuus maaseudun tarjoamaan rauhaan on ilmeinen. Hyviä värähtelyjä on myös jossain meren äärellä tai kaupunkilomalla Keski-Euroopassa. Otollisin lomailukausi osuu aivan heinäkuun loppuun ja elokuun alkupuolelle. Lomarahanvaihtopäivän tai saldovapaan voi pitää jo kesäkuussa ellei aiemminkin.

Rakkaus, uusi tai vanha, lienee löytynyt jo vuoden ensimmäisen kolmanneksen aikana, tai sitten rakkauselämän uudet tuulet puhaltavat loppusyksystä. Ravut voivat vetää puoleensa myös onnenonkijoita ja vehkeilijöitä. Intuitio kyllä kertoo, kuka on vilpitön ja kenellä taas ketunhäntä.

Matkatärpit: Keuruu, Köln, Pohjois-Karjala, Krabi Thai Village.

LEIJONA (23.7.-23.8.)

Työvire on läpi vuoden hyvä, jos sairauksilta on vältytty. Latausta riittää niinkin pitkälle, että loma-kauden alkaessa useimpien voi olla vaikeaa vaihtaa vapaalle. Siksi valmiiksi suunniteltu pakettimatka, vaellusviikko, kesäleiri tai retriitti voi olla ratkaisu ongelmaan. Loman ajankohdalla ei sinänsä ole suurta merkitystä, kunhan vain loma tulee pidettyä. Sosiaalinen ”seurapiirileijona” on ylipäänsä kesäjuhlien ja -tapahtumien polttopisteessä. Juhannuksena koivut humisevat ja maakuntalaulut raikuvat jossain notkelmassa, heinä- ja elokuussa puolestaan kreisibailataan rokkifestareilla. Joku saattaa juhlia hillitymminkin, esimerkiksi oopperajuhlilla. Kesä on kaikin puolin hyvää irtiottoa arjesta.

Rakkaus- ja tunne-elämän kannalta parhaita kausia ovat juhannuksen tienoo ja elokuun ensimmäi-nen puolikas. Työn maailmastakin voi löytyä uusia ystäviä tai mielenkiintoisia tuttavuuksia, kenties jokunen oudompikin ilmestys.

Matkatärpit: Helsinki-Vantaan lähtöportti A30, Utajärven Untorock, Kuusamo, Bayreuth.

NEITSYT (24.8.-22.9.)

Aina pedantti ja määrätietoinen neitsyt on pitkän kevään jälkeen kunnon stressinpoistoloman tarpeessa. Kylpylämatka voisi auttaa, ellei halua työterveyshuollon stressitestiin. Ainakin maisemia kannattaa vaihtaa eikä lomaa pidä lykätä kovin myöhäiseen ajankohtaan, jos suinkin mahdollista. Lähipiirikin on todennäköisesti myötämielinen asian suhteen.

Töissä menee sinänsä mukavasti – ainoana ongelmana on työn määrä. Laadusta voi paikoin joutua tinkimään, mutta muuten neitsyt puksuttaa eteenpäin vakaasti kuin VR:n Pendolino. Välillä kannattaa ottaa riskejäkin ja saada tosi virkistystä kesäiseen arkeen. Porthanian lähitalojen suunnalta voi tulla yllättävä lounaskutsu, johon kannattaa vastata myöntävästi.

Entäpä rakkaus ja tunteet? Lämpimiä tunteita on pelissä jo ennen juhannusta ja romanttisia illallisia tiedossa syyskesän saapuessa. Keskikesällä on muutenkin ilo ylimmillään, vaikkei heti arvaisi. Jokin kesätapahtuma tai -harrastus saattaa koukuttaa. Myös matkat tarjoavat elämyksiä, mutta äkkilähtöjä kannattaa välttää.

Matkatärpit: Lähtöportti A6 (Hki-Vantaa), Kykladit, Tuusulan rantatie.

VAAKA (23.9.-22.10.)

Vaakojen tähtikuvioissa on tällä kaudella jopa sellaista jämäkkyyttä, että oksat pois. Näkymät kesään ja alkusyksyyn ovat samalla kertaa sekä vanhaa stabiliteettia säilyttäviä että uutta uurtavia. Uudet avaukset näyttävät toimivan, joten nyt jos koskaan voi turvallisesti tarttua Soleen, Solmuun tai vaikka Nelliportaaliin. Loma voi ajoittua melkein mihin tahansa ajankohtaan, koska lomakaudella näyttää lähes mikä tahansa onnistuvan. Lomalla kannattaa hakeutua maakuntiin – rauha löytyy joko mökiltä tai kansanpuistosta.

Onnea ja tasapainoa löytyy myös rakkaudesta ja ystävyyssuhteista, ainakin enimmäkseen. Eräs pitkäaikainen ihailija voi olla tyrkyllä heinäkuussa: luottotiedot ja yleinen luotettavuus olisi hyvä tarkistaa ennen lähemmän tuttavuuden solmimista. Hyvä veli tai sisar –verkoston hyödyntäminen onkin tällöin paikallaan. Kaiken kaikkiaan: nyt näyttää oikein hyvältä.

Matkatärpit: Liesjärven kansallispuisto, Imatra, Ranua, Biarritz.

SKORPIONI (23.10.-22.11.)

Tähtikartalta löytyvät aspektit ovat paikoin hämmentäviä. Kvintiilien runsaus voi kieliä skorpioneille kertyneestä ylimääräisestä energiasta, joka ei kanavoidu ainoastaan työhön vaan mahdollisesti kulttuurisiin ja taiteellisiin tavoitteisiin. Luovan skorpionin olisikin lomallaan syytä panostaa esimerkiksi (kuva)taide- tai musiikkiharrastukseen (tähtikuviossa selvä viittaus mm. trumpettiin?). Näille voi raivata aikaa jo alkukesästä ja miksei myöhemminkin, jos seinänaapurit pysyttelevät mökeillään.

Muuten tuleva lomakausi ehkä elo- ja syyskuuta lukuun ottamatta etenee paljolti vanhan kaavan mukaan, kenties sukulaisten tai hyvien ystävien parissa. Lokakuiset ja Kumpulan kampuksella vaikut- tavat saattavat lähteä yllätysmatkalle, jopa Euroopan ulkopuolelle. Tämä on enemmän kuin suositel- tavaa, jos rahatilanne suo mahdollisuuden. Joitakin mahdollisuuksia on kuitenkin luotava omin voimin – onnettaren odottelu ei välttämättä auta.

Romantiikka astuu näyttämölle joko heinä- tai syyskuussa. Perheellisillä on peruskuvionsa – ihan miellyttävää vaan ei ehkä ”elämää suurempaa”, mutta voisikos juuri parempaa enää toivoakaan.

Matkatärpit: Joutsan joutopäivät, Joutsenon taidekesä; Matkahuolto

JOUSIMIES (23.11.-22.12.)

Kesä on hieman kaksijakoinen: toisaalta voimakasta sitoutumista työhön, toisaalta uuden etsintää. Loma selkiyttää ajatuksia ainakin joksikin aikaa. Sisäistä levottomuutta ei pidä hämmästellä, vaan se on valjastettava voimavaraksi. Näin tapahtuukin monelle jousimiehelle jo ennen syksyä. Matkat ovat suositeltavia läpi kesän ja vielä syksylläkin. Saaristo on hyvä suunta tai jokin n. 200 000 asukkaan kaupunki Manner-Euroopassa. Myös uusi harrastus voi tuottaa mieluisia elämyksiä. Todennäköisesti sellainen löytyy aivan odottamattomalta suunnalta. Henkistä kasvua tapahtuu lähes huomaamatta.

Rakkaus ja tunteet jaksavat hyvin, mutta vaativat panostusta etenkin keskikesällä. Muutenkin heinäkuu ja elokuun alkupuoli ovat vahvaa aikaa sosiaalisten suhteiden kannalta: verkostoitumista, sukutapahtumia ym. lienee odotettavissa. Työmatkoillakin on mahdollisuus tarttua uusiin haasteisiin. Etenkin esimiesasemassa olevat tuovat matkoilta jännittäviä ideoita, joiden toimivuutta testataan vielä marraskuussa ja ehkä myöhemminkin. Rahapeli voi tuottaa onnenkantamoisen ja toisenkin syyskuussa. Muuten kukkaronnyörejä on kiristettävä, sillä talousasioissa on myötätuulta vasta kuluvan vuoden loppumetreillä ja tulevana vuonna 2012.

Matkatärpit: Basel, Turun saaristo, Linnatuulen matkailupalvelut/Linnatuuli Tourist Information (Tervakoski).

Kirjoittaja

Mister Astro
Keskustakampuksen kirjaston hallinto-, horoskooppi- ja huuhaa-palvelut


KAURIS (23.12.-20.1.)

Vaikka kesällä sataisi rakeita, niin kauris on tasaisen vahvassa vedossa sekä kirjasto-oloissa että vapaallakin. Pontta riittää kesän mittaan monenlaisiin ponnisteluihin, ja itsevarmuutta uhkuva kauris käy tarvittaessa kehittyvää dialogia mökkinaapurin, torikauppiaan tai vaikka liikkuvan poliisin kanssa. Kuitenkin viimeistään ennen elokuun alkua peli on syytä puhaltaa poikki ja ottaa muutaman viikon aikalisä, osin toiminnallinenkin. Puhtia syksyyn haetaan golf-kentiltä, purjehduksista ja Länsi- Euroo-pan metropoleista. Taide-elämyksetkin ovat palkitsevia, olipa kohteena sitten Retretti, Firenze tai Lieksan vaskiviikot.

Rakkaudessa ja tunne-elämässä on ajoittain lievää klappia, joka tasoittuu syyskuun alkupuolella. Sinkut voivat viritellä uusia suhteita jo kesän aikana, mutta vasta keskisyksy tai loppuvuosi enteilee todellisen täysosuman esiinmarssia. Varsinkin viikkiläiset näyttäisivät olevan onnekkaassa asemassa, eikä muillakaan merkin edustajilla taida mennä hullummin. Avarin mielin tulevaan! Matkakohteet (täsmätärpit): Lissabon, Firenze, Lieksa, Myllylammen seisakki/ravintola, Golf Talma.

VESIMIES (21.1.-18.2.)

Vesimies hakeutuu lomakauden aikana lämpimiin paikkoihin. Varsinkin esimiehenä toimiva vesimies kaipaa aurinkoa ja virkistystä, ja niinpä viileän alkukesän aikaan on hyvä lähteä jonnekin Välimeren seudulle ja syventyä rauhassa rusketusrajapintoihin. Hyvä ruoka saattaa maistua, joskus tosin liiaksikin, ja juuri ennen syyskautta on viisainta aloittaa kuntoilukuuri tai uusi harrastus, suositel- tavimpana jokin itämainen kamppailulaji. Rakkausrintamalla on varsin tasaista lukuun ottamatta juhannuksen etkoja (18.-23.6.) ja loppukesää. Myöhäissyksyllä on ilmassa jo enemmän romantiikkaa, ja jonkun onnekkaan näytölle saattaa ilmestyä jopa kutsu kihlamatkalle.

Keskikesä näyttäisi olevan työn kannalta parasta aikaa. Heinäkuussa ja elokuun alussa on hyvä ”tallentaa” vanhat asiakirjat tietokoneen ö-asemalle. Jokin keväällä pinnalle putkahtanut hanke etenee viimeistään syyskuussa ja ilahduttaa lähiesimiestäsi. Asiaan saattaa liittyä jopa matka tai ainakin uusia sfäärejä avaava ja röörejä puhdistava seminaari. Matkatärpit: Rodos, Amalfi, Mallorca.

KALAT (19.2.-20.3.)

Kala kuivalla maalla on kuin silli purkissa tai hai kulhossa. Kalojen merkeissä syntyneet ovat nyt kesän ilopillereitä tai jopa todellisia seurapiirihaita: juhlaseremonioita ja muitakin menoja riittää pitkästä aikaa. Lomajakson aikana voi paistatella päivää joko järven rannalla tai saaristomerellä, samapa tuo. Virkistäviä hetkiä on tarjolla, mihin vieheisiin kalat ikinä tarttuvatkaan. Syksymmällä on luvassa ehkä ompeluseuraa tai pursiseuran talkoot – kaikki kuitenkin mieluisaa puuhastelua.

Töissä on pientä takapakkia elokuussa, mutta sekin näyttäisi olevan nopeasti ohimenevä nytkähdys, josta voi selvitä parilla pontevalla korjausliikkeellä. Ja jos sairaus iskee, niin vanhat konstit kuten terva, sauna ja viina voivat yllättäen auttaa.

Rakkautta ja romantiikkaakin on luvassa etenkin helatorstain ja juhannuksen välissä ja ainakin Meilahden kaloilla myös elo- ja syyskuussa. Matkailu avartaa, mutta ainakin maaliskuisilla kaloilla kesän parhaat jaksot vierähtävät kotimaassa. Sukulaiset saattavat piipahtaa kylässä lomajakson kuluessa tai ilahduttaa jotenkin muuten. Työtoveritkin voivat aktivoitua työajan ulkopuolella, jolloin tiedossa on viihdyttäviä hetkiä esimerkiksi kesän taide- ja kulttuuririennoissa. Matkatärpit: Rymättylä, Russarö, Saimaan vesistö, Sardinia.

OINAS (21.3.-20.4.)

Energiaa riittää vielä juhannuksen jälkeen ainakin merkin loppupuolella (5.-20.4.)syntyneillä ja erityisesti keskustakampuksen oinailla. Voimasuoritukset eivät aina takaa A-luokan kvaliteettia, mutta esimerkiksi RFID-tarrojen läiskiminen tai muu käytännönläheinen työ sujuu tehokkaasti, ellei nestehukka tai auringonpistos yllätä. Loppukesällä alkaa jonkin isohkon urakan ideointi, joka kantaa hedelmää pian lomakauden jälkeen. Oinas osoittautuu tässä oivalliseksi ideanikkariksi. Loma kannat-taisi sijoittaa joko heinäkuun viikoille 27-28 tai elokuun loppuun. Ulkomaan matkakohteet eivät välttämättä houkuttele mutta omalla tai kavereitten mökillä on rentouttavaa.

Romantiikan saralla kesäkausi voi olla yllätyksetön, mutta ei hätää, sillä syksyllä kaikki on jo toisin. Tunne-elämä on muutenkin varsin seesteistä, ja henkinen kantti pitää, vaikka oinaan sisua koetel-taisiinkin joko töissä tai vapaa-ajalla. Joskus mennään hieman hammasta purren, mutta kiitosta ja palkintojakin lienee luvassa. Uhkapelejä on vältettävä, mutta Kenossa tai Lotossa onni taitaa pyöriä hellekauden päättyessä. Matkatärpit: Pakarisen lomamökit, Speden saluuna & Nightclub Riviera (Kouvola), ABC Alaveteli.

HÄRKÄ (21.4.-21.5.)

Etenkin kaikki metadataan liittyvä puuhastelu luistaa alkukesästä heinäkuun puoliväliin. Lomalle ei nyt mitenkään malttaisi lähteä, mutta kenties pakettimatka turistipyydykseen tai junalippu jonnekin pohjoiseen on jo hankittu. Toivottavasti loma kutsuu viimeistään viikolla 30. Sähläilyn mahdollisuus kasvaa viimeistään elokuun alussa, joten silloin on turvallisempaa olla marjametsässä tai vaikka koti- puutarhassa. Ainoastaan Viikin ”häröilijöillä” voi tilanne voi olla hallitummin hyppysissä.

Kesä on rakkauden aikaa härälle, kunhan ei jää kotikoloon nyhjäilemään. Jotkut kollegoista osoittau-tuvat oivallisiksi seuraihmisiksi. Tämä voi ajan mittaan johtaa kutkuttavaan teerenpeliin. Uudet ja syvät ystävyyssuhteetkin ovat mahdollisia ja vanhat taitavat lujittua. Vielä elokuussakin on vipinää ja kipinää tai ainakin silmäpeliä tanssiparketilla, kenties lomamatkalla jossain Keski- tai Itä-Suomessa. Matkatärpit: Tampereen rautatieaseman laituri 3, Oulun läänin Härkölä, Pamplona.

KAKSOSET (22.5.-21.6.)

Kaksosten työt sujuvat alkukesästä suhteellisen rouhevasti, mutta viimeistään juhannuksen tienoilla etenkin toukokuussa syntyneet alkavat kaivata siestaa ja irtiottoa rutiineista. Kesäksi tulisi jättää vain kevyen sarjan töitä: raportoinnit ja strategiat kannattaa jättää kuukaudeksi tai pariksi hyllylle hautumaan. Jotkut saavat jäädä ehkä lopullisestikin pölyttymään. Vasta elokuun lopulla on otollinen hetki tarttua uuteen urakkaan. Jos Flexim-saldo on reilusti plussalla, niin siitä on vihdoin aika päästä eroon. Nyt porukan mukana Kaisaniemen puistoon mölkkyä heittämään tai vaikka Suomenlinnaan piknikille!

Suuren romantiikan aika taitaa olla vasta syksyllä mutta alku- tai keskikesä tarjonnee hilpeitä ja jopa koomisiakin hetkiä kollegojen ja uusien tuttavien parissa. Pitkässä suhteessa eläville kesä on tasapai-noista aikaa, vaikka jokunen kesäkissa tai -kolli voikin houkutella kaksosia ansaan. Nyt jäitä hattuun ja kymmeneksi kotiin! Uutta suhdetta havittelevien kannattaakin odotella helluntain ja jopa loma-kauden yli. Matkatärpit: Nummi-Pusula, Minneapolis-Saint Paul, Turun Kakskerta.

RAPU (22.6.-22.7.)

Ravun työvire on varsin mainio läpi vuoden ja enimmäkseen myös kesällä. Alkuvuoden muutos-paineet ovat jo menneen talven lumia, ja töihin keskittyminen sujuu mutkattomasti läpi kesän. Energiataso on jo sitä luokkaa, että jopa kokonaisen henkilöstösuunnitelman kirjoittaminen onnistuisi muutamassa päivässä. Silti kone on välillä suljettava ja akkuja ladattava. Mahdollisuus maaseudun tarjoamaan rauhaan on ilmeinen. Hyviä värähtelyjä on myös jossain meren äärellä tai kaupunkilomalla Keski-Euroopassa. Otollisin lomailukausi osuu aivan heinäkuun loppuun ja elokuun alkupuolelle. Lomarahanvaihtopäivän tai saldovapaan voi pitää jo kesäkuussa ellei aiemminkin.

Rakkaus, uusi tai vanha, lienee löytynyt jo vuoden ensimmäisen kolmanneksen aikana, tai sitten rakkauselämän uudet tuulet puhaltavat loppusyksystä. Ravut voivat vetää puoleensa myös onnen- onkijoita ja vehkeilijöitä. Intuitio kyllä kertoo, kuka on vilpitön ja kenellä taas ketunhäntä. Matkatärpit: Keuruu, Köln, Pohjois-Karjala, Krabi Thai Village.

LEIJONA (23.7.-23.8.)

Työvire on läpi vuoden hyvä, jos sairauksilta on vältytty. Latausta riittää niinkin pitkälle, että loma-kauden alkaessa useimpien voi olla vaikeaa vaihtaa vapaalle. Siksi valmiiksi suunniteltu pakettimatka, vaellusviikko, kesäleiri tai retriitti voi olla ratkaisu ongelmaan. Loman ajankohdalla ei sinänsä ole suurta merkitystä, kunhan vain loma tulee pidettyä. Sosiaalinen ”seurapiirileijona” on ylipäänsä kesäjuhlien ja -tapahtumien polttopisteessä. Juhannuksena koivut humisevat ja maakuntalaulut raikuvat jossain notkelmassa, heinä- ja elokuussa puolestaan kreisibailataan rokkifestareilla. Joku saattaa juhlia hillitymminkin, esimerkiksi oopperajuhlilla. Kesä on kaikin puolin hyvää irtiottoa arjesta.

Rakkaus- ja tunne-elämän kannalta parhaita kausia ovat juhannuksen tienoo ja elokuun ensimmäi-nen puolikas. Työn maailmastakin voi löytyä uusia ystäviä tai mielenkiintoisia tuttavuuksia, kenties jokunen oudompikin ilmestys. Matkatärpit: Helsinki-Vantaan lähtöportti A30, Utajärven Untorock, Kuusamo, Bayreuth.

NEITSYT (24.8.-22.9.)

Aina pedantti ja määrätietoinen neitsyt on pitkän kevään jälkeen kunnon stressinpoistoloman tarpeessa. Kylpylämatka voisi auttaa, ellei halua työterveyshuollon stressitestiin. Ainakin maisemia kannattaa vaihtaa eikä lomaa pidä lykätä kovin myöhäiseen ajankohtaan, jos suinkin mahdollista. Lähipiirikin on todennäköisesti myötämielinen asian suhteen.

Töissä menee sinänsä mukavasti – ainoana ongelmana on työn määrä. Laadusta voi paikoin joutua tinkimään, mutta muuten neitsyt puksuttaa eteenpäin vakaasti kuin VR:n Pendolino. Välillä kannat-taa ottaa riskejäkin ja saada tosi virkistystä kesäiseen arkeen. Porthanian lähitalojen suunnalta voi tulla yllättävä lounaskutsu, johon kannattaa vastata myöntävästi.

Entäpä rakkaus ja tunteet? Lämpimiä tunteita on pelissä jo ennen juhannusta ja romanttisia illallisia tiedossa syyskesän saapuessa. Keskikesällä on muutenkin ilo ylimmillään, vaikkei heti arvaisi. Jokin kesätapahtuma tai -harrastus saattaa koukuttaa. Myös matkat tarjoavat elämyksiä, mutta äkkiläh- töjä kannattaa välttää. Matkatärpit: Lähtöportti A6 (Hki-Vantaa), Kykladit, Tuusulan rantatie.

VAAKA (23.9.-22.10.)

Vaakojen tähtikuvioissa on tällä kaudella jopa sellaista jämäkkyyttä, että oksat pois. Näkymät kesään ja alkusyksyyn ovat samalla kertaa sekä vanhaa stabiliteettia säilyttäviä että uutta uurtavia. Uudet avaukset näyttävät toimivan, joten nyt jos koskaan voi turvallisesti tarttua Soleen, Solmuun tai vaikka Nelliportaaliin. Loma voi ajoittua melkein mihin tahansa ajankohtaan, koska lomakaudella näyttää lähes mikä tahansa onnistuvan. Lomalla kannattaa hakeutua maakuntiin – rauha löytyy joko mökiltä tai kansanpuistosta.

Onnea ja tasapainoa löytyy myös rakkaudesta ja ystävyyssuhteista, ainakin enimmäkseen. Eräs pitkäaikainen ihailija voi olla tyrkyllä heinäkuussa: luottotiedot ja yleinen luotettavuus olisi hyvä tarkistaa ennen lähemmän tuttavuuden solmimista. Hyvä veli tai sisar –verkoston hyödyntäminen onkin tällöin paikallaan. Kaiken kaikkiaan: nyt näyttää oikein hyvältä. Matkatärpit: Liesjärven kansallispuisto, Imatra, Ranua, Biarritz.

SKORPIONI (23.10.-22.11.)

Tähtikartalta löytyvät aspektit ovat paikoin hämmentäviä. Kvintiilien runsaus voi kieliä skorpioneille kertyneestä ylimääräisestä energiasta, joka ei kanavoidu ainoastaan työhön vaan mahdollisesti kult-tuurisiin ja taiteellisiin tavoitteisiin. Luovan skorpionin olisikin lomallaan syytä panostaa esimerkiksi (kuva)taide- tai musiikkiharrastukseen (tähtikuviossa selvä viittaus mm. trumpettiin?). Näille voi raivata aikaa jo alkukesästä ja miksei myöhemminkin, jos seinänaapurit pysyttelevät mökeillään.

Muuten tuleva lomakausi ehkä elo- ja syyskuuta lukuun ottamatta etenee paljolti vanhan kaavan mukaan, kenties sukulaisten tai hyvien ystävien parissa. Lokakuiset ja Kumpulan kampuksella vaikut- tavat saattavat lähteä yllätysmatkalle, jopa Euroopan ulkopuolelle. Tämä on enemmän kuin suositel- tavaa, jos rahatilanne suo mahdollisuuden. Joitakin mahdollisuuksia on kuitenkin luotava omin voimin – onnettaren odottelu ei välttämättä auta.

Romantiikka astuu näyttämölle joko heinä- tai syyskuussa. Perheellisillä on peruskuvionsa – ihan miellyttävää vaan ei ehkä ”elämää suurempaa”, mutta voisikos juuri parempaa enää toivoakaan. Matkatärpit: Joutsan joutopäivät, Joutsenon taidekesä; http://www.matkahuolto.fi/fi/matkapalvelut/usein_kysyttya/

JOUSIMIES (23.11.-22.12.)

Kesä on hieman kaksijakoinen: toisaalta voimakasta sitoutumista työhön, toisaalta uuden etsintää. Loma selkiyttää ajatuksia ainakin joksikin aikaa. Sisäistä levottomuutta ei pidä hämmästellä, vaan se on valjastettava voimavaraksi. Näin tapahtuukin monelle jousimiehelle jo ennen syksyä. Matkat ovat suositeltavia läpi kesän ja vielä syksylläkin. Saaristo on hyvä suunta tai jokin n. 200 000 asukkaan kaupunki Manner-Euroopassa. Myös uusi harrastus voi tuottaa mieluisia elämyksiä. Todennäköisesti sellainen löytyy aivan odottamattomalta suunnalta. Henkistä kasvua tapahtuu lähes huomaamatta.

Rakkaus ja tunteet jaksavat hyvin, mutta vaativat panostusta etenkin keskikesällä. Muutenkin heinäkuu ja elokuun alkupuoli ovat vahvaa aikaa sosiaalisten suhteiden kannalta: verkostoitumista, sukutapahtumia ym. lienee odotettavissa. Työmatkoillakin on mahdollisuus tarttua uusiin haastei-siin. Etenkin esimiesasemassa olevat tuovat matkoilta jännittäviä ideoita, joiden toimivuutta testataan vielä marraskuussa ja ehkä myöhemminkin. Rahapeli voi tuottaa onnenkantamoisen ja toisenkin syyskuussa. Muuten kukkaronnyörejä on kiristettävä, sillä talousasioissa on myötätuulta vasta kuluvan vuoden loppumetreillä ja tulevana vuonna 2012. Matkatärpit: Basel, Turun saaristo, Linnatuulen matkailupalvelut/Linnatuuli Tourist Information (Tervakoski).

Mister Astro Keskustakampuksen kirjaston hallinto-, horoskooppi- ja huuhaa-palvelut.

Ethän hylkää Prinsessa Ruususta?

…kauan sitten kirjoitetuista teoksista, jotka jotka ovat jääneet uinumaan kirjastojen hyllyihin, kunnes vuosia tai vuosikymmeniä myöhemmin ne alkavat kiinnostaa uusia tutkijoita…

Hollantilainen tieteentutkija Anthony Van Raan esitti vuonna 2004 ilmestyneessä artikkelissaan ajatuksen tieteen Prinsessa Ruususista, ts. sellaisista teoksista, jotka on kirjoitettu kauan sitten, mutta jotka ovat jääneet uinumaan kirjastojen hyllyihin, kunnes vuosia tai vuosikymmeniä myöhemmin ne alkavat kiinnostaa uusia tutkijoita. Joskus kiinnostus herää aivan eri yhteydessä kuin mihin alkuperäinen teos on liittynyt.

Toisinaan taas jokin uusi julkaisu, arvostettu kirjoittaja tai kiinnostava aihe – tieteen Prinssi Rohkea – on sen sattumalta löytänyt, oivaltanut siinä jotain olennaista ja viittaamalla siihen suudellut nukkuneen teoksen hereille. Tieteen Prinsessa Ruusunen on nukkunut satavuotista untaan ja sitten melkeinpä yhtäkkiä saanut osakseen paljon huomiota (Van Raan 2004). Tällaiset julkaisut ovat ilmestyessään usein olleet aikaansa edellä, mistä syystä niihin ei silloin ole kiinnitetty paljoakaan huomiota.

Kun kirjastossa tehdään reippaasti kokoelmatyötä ja karsitaan harvoin lainattuja teoksia, silloin voi käydä niin, että vahingossa heitämme Prinsessa Ruusunen pesuveden mukana. Ehkä juuri se vaatimattoman näköinen puoli vuosisataa sitten ilmestynyt kirja onkin huomispäivän klassikko. Mutta voimmeko mitenkään tunnistaa sitä?

Kun muutama vuosi sitten tutkin sosiaalisen pääoman käsitettä ja sitä käsitelleitä julkaisuja, kiinnostuin myös sosiaalisen pääoman tutkimuksen Prinsessa Ruususista. Paljon viittauksia saaneita julkaisuja sosiaalista pääomassa käsittelevissä julkuissa olivat mm. Alexis de Tocquevillen teos “Democracy in America” (1840), Gary Beckerin “Human Capital” (1964) sekä Mark Granovetterin artikkelit “The Strenght of Weak Ties” (1973) ja “Economic Action and Social Structure” (1985).

Mutta todellinen Prinsessa Ruusunen sosiaalisen pääoman tutkimuksen alalla oli kuitenkin Lyda Hanifanin artikkeli ”The Rural School Community Center” (1916). Sitä voidaan pitää ensimmäisenä julkaisuna, jossa sosiaalista pääomaa on käsitelty siinä merkityksessä kuin me sen nyt ymmärrämme ja miten meidän aikamme tutkimus sitä käsittelee.

Hanifanin artikkelin herätti henkiin sosiaalisen pääoman tutkimuksen tunnetuksi tehnyt Robert D. Putnam. Web of Science –tietokannan mukaan siihen on viitattu vasta vuodesta 1997 lähtien, ja viittauksia tehdään edelleen. Artikkelin sisältyminen verkkolehtitietokantoihin tekee sen löytämisen ja käytön helpommaksi. Tämä lähes sata vuotta nukkunut Ruusunen on tietoverkkojen aikakaudella herätetty uudelleen eloon.

Tutkimuksen virstanpylväiden tunnistaminen tai Prinsessa Ruususten herääminen ovat tutkimuksellisesti kiinnostavia ja niiden kautta voidaan mm. havaita tutkimusverkostojen muodostumista.

Mutta mitä ne antavat käytännön kirjastotyölle? Voidaanko esimerkiksi tieteellisten kirjastojen kokoelmapoliittisissa ratkaisuissa käyttää hyväksi eri tieteenalojen ja tutkimussuuntausten merkittävien julkaisujen tunnistamista? Jos voidaan ja jos on mahdollista tehdä tutkimuksia, joiden avulla näitä jonkin alan keskeisiä julkaisuja löydetään, sillä on todennäköisesti merkitystä kokoelmien laadun kannalta.

Kirjallisuusviitteet

Hanifan, Lyda J. (1916): The rural school community center. – Annals of the American Academy of Political and Social Science. 67:130-138.

Van Raan, Anthony F.J. (2004): Sleeping Beauties in science. – Scientometrics 59:3, 467-472.

Kirjoittaja

Maria Forsman
johtava tietoasiantuntija
Keskustakampuksen kirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Nollatoleranssi kiusaamiselle! – Kiusaamista, epäasiallista käytöstä vai jotain muuta

Viime vuoden lopussa tehdyn kirjaston ilmapiirikyselyn mukaan kirjastossamme esiintyy kiusaamista. Tapauksia ei ole paljon, mutta jokainen kiusaamistapaus tai – kokemus on liikaa.  Mitä kiusaaminen on? Asiasta on monia erilaisia nimityksiä mm. mobbaus, savustaminen, sortaminen, painostus, alistaminen, simputus.

Kuka on kiusaaja ja kuka kiusattu? Kiusaamisen tunne on subjektiivinen ja on tärkeää, että kun tunne kiusaamisesta nousee pintaan, siitä heti antaa viestin kiusaajalle. Siten voidaan asiaan heti puuttua ja mahdolliset väärinkäsitykset oikaista. Mutta jos kiusaaminen jatkuu, asia pitää ottaa esille ja luontevinta on kertoa asiasta esimiehelle, jonka velvollisuus on puuttua asiaan.

Myös jokainen työyhteisön jäsen on vastuussa siitä, että huomatessaan kiusaamista, myös puuttuu siihen. Sillä se, joka vaikenee näkemästään kiusaamisesta, on myös kiusaaja.

Epäasiallinen käyttäytyminen työpaikalla on mm. mustamaalaamista eli puheita vääristellään, puhutaan selän takana, levitellään vääriä ja perättömiä huhuja, pilkataan muiden kuullen, jäljitellään kielteisessä tarkoituksessa kiusatun ääntä, kävelytyyliä, ilmeitä ja eleitä sekä juorutaan ja arvostellaan.

Henkisen väkivallan tehokkain muoto on eristäminen työyhteisön sosiaalisesta vuorovaikutuksesta eli ei puhuta, ei kuunnella, kohdellaan ”kuin ilmaa”, ei kutsuta mukaan yhteisiin tilaisuuksiin. Työtehtäviä voidaan yksipuolistaa tai vähentää tai sitten kuormittaa kunnolla. Epäasiallista kohtelua on myös uhkailu tai huutaminen.

Kiusaaminen on säännöllistä, jatkuvaa ja toistuvaa, kielteinen käyttäytyminen on tarkoituksellista ja järjestelmällistä. Kiusaaminen on toista alistavaa toimintaa, jossa uhri joutuu puolustuskyvyttömään asemaan.

Epäasiallista kohtelua ei ole esimiehen työnjohto- eli direktio-oikeus. Esimiehen oikeus on käsitellä työyhteisön asioita. Esimiehen tehtäviin kuuluu antaa työtä koskevia ohjeita ja määräyksiä, jakaa työtehtäviä, suunnitella töitä ja työvuoroja, päättää työajan sijoittelusta, työpaikasta sekä huolehtia työntekijöiden lepoajoista ja työturvallisuudesta. Näitä työnjohtomääräyksiä antaessaan esimiehen pitää varmistaa, että määräykset ovat lain, työehtosopimuksen ja työsopimuksen mukaisia, syrjimättömiä, hyvän tavan mukaisia sekä ammattipätevyyden mukaisia ja kohtuullisia.

Jos kiusaaminen ja epäasiallinen kohtelu jatkuvat pitkään, työyhteisö ajautuu kaaokseen. Työyhteisössä syytellään ja syyllistetään, syntyy liittolaislinkkejä ja käydään sisäisiä käräjiä. Työnteko kärsii, aika kuluu riidellessä ja tilannetta käsitellään ”henkilökemiaongelmana”.

Työpaikan mahdollinen vahva hierarkia pitää yllä klikkejä, jotka ovat hyvin alttiita erilaisille konflikteille. Silloin, kun työyhteisön vaikeutunutta tilannetta käsitellään työyhteisön ulkopuolelta käsin, on tilanne jo vakava.

Jos koet kiusaamista tai huomaat jonkun kiusaamista, ota yhteyttä esimieheesi ja kerro tilanteesta. Esimiehen tulee puuttua epäasialliseen käytökseen ja selvittää asia. Jos kiusaaja on esimies, ota yhteys ylempään johtoon. Työsuojeluvaltuutetuilta ja luottamusmiehiltä saat myös neuvoja ja tukea.

Kiusaamisen pois kitkeminen työyhteisöstä alkaa luottamuksesta. Luottamusta rakennetaan aidolla kuuntelemisella, yhdessä tekemällä ja suunnittelulla. Myös työpaikan yhteiset pelisäännöt voidaan kirjata. Pelisääntöjä luodessa kannatta pohtia, millainen unelmien työpaikka olisi, mistä hyvä työ syntyy eli miten toimitaan nyt, mikä pitää säilyttää ja mitä pitää muuttaa.

Jokainen työyhteisö voi kehittyä hyväksi työpaikaksi, jossa on kyky tunnistaa ja käsitellä ristiriitoja ja ongelmia. Ongelmatilanteet tulee ratkaista työhön liittyvinä eikä henkilöiden ominaisuuksiin liittyvinä. Kun välitämme toisistamme, se mahdollistaa vaikeisiin asioihin puuttumisen ajoissa.

Kirjassa ”Hyvä työpaikka” todetaan, että hyvässä työyhteisössä mm. vallitsee positiivinen yhteisöllisyys, avoin vuorovaikutus ja tiedonkulku. Hyvässä työyhteisössä on kyllin hyvä johtajuus, jonka tunnistaa avoimuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Esimiehet ovat läsnä, ovet pidetään auki. Työyhteisöön liittyy aina erilaisia näkemyksiä, jotka saattavat johtaa ristiriitoihin, mutta ne nähdään normaalina työntekijöiden kanssakäymiseen liittyvinä ilmiöinä.

Kirjaston ilmapiirimittauksessa tiedusteltiin työmme arvoja. Oikeudenmukaisuus, yhteistyö, yhteisöllisyys sekä tasa-arvoisuus, tasapuolisuus, tasavertaisuus ja kunnioitus nousivat esiin vahvasti arvovalinnoissamme. Tältä pohjalta, kun työyhteisöissämme toimimme, ei epäasiallista kohtelua, kiusaamista pitäisi esiintyä.

Vielä tänä keväänä on tarkoitus järjestää koko kirjaston henkilöstölle koulutustilaisuus, joka käsittelee epäasiallista kohtelua ja työyhteisötaitoja. Toivon runsasta osanottoa ja keskustelua, määränpäänä nollatoleranssi kiusaamiselle!

Lähteet:

Kaivola Taru, Launila Heikki: Hyvä työpaikka. Yrityskirjat, 2007. ISBN 978-952-9660-73-5

Lohi-Aalto Päivi: Reilu peli. Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen. TJS työelämän julkaisut, 2010. ISBN 978-952-5091-19-9

Kirjoittaja

Elisa Hyytiäinen
henkilöstökoordinaattori

Helsingin yliopiston kirjasto
Keskustakampuksen kirjasto

Siteeraamisen taidosta

Istuin syömässä hunajaista kalapataa ja luin Yliopisto-lehteä (3/2011).  Lukeminen tökkääntyi sivulle 53. Aukeamalla 52-53 on professori Markku Kivisen esittely Tommi Uschanovin teoksesta Suuri kaalihuijaus. Sen loppupuolella Kivinen kirjoittaa:

Linnan Pohjantähden Kankaanpään Elias sanoi sen jo: ’En tiedä, mutta torvi vaan soi. Ei torvensoitossa vikaa ollu.

Pari palaa seitiä jäi lautaselle, kun piti lähteä tarkistamaan.  Oli todennäköisiä syitä epäillä, ettei Elkku ihan noin sanonut. Meinaan, kun olen ennen lukenu.

Niinpä. Puheenvuoro, jonka Kivinen pani Eliaksen suuhun, näyttää olevan yhdistelmä kahdesta tai kolmesta repliikistä.

Trilogian toisen osan kuudennen luvun viidennen jakson lopussa Pentinkulman punakaarilaisten ensimmäinen taistelupäivä on ohi. Huonosti on mennyt. Kivivuoren Osku ja Elias keskustelevat  (ensin Osku):

Oli mielestäni kenkkumainen taisto tää ensimmäinen. Saa nähdä minkälainen on viimmenen.

En tiedä. Mutta kyllä torvi soi kumminkin. Minä puhalsin koko päivän että Vaasaan päin, pojaat. Ei soitossa kumminkan vikaa ollu.

Eliaksen torvensoitto tulee esiin myös kolmannen osan viidennen luvun toisessa jaksossa. Elias kinastelee opettaja Rautajärven kanssa ja mainitsee pariin otteeseen torvensoiton:

Minä olin torvensoittaja.. kun minä makasin toverieni kanssa Hämeen hankilla.

Hetken kuluttua Elias vielä toistaa:

Juu, juu… Mutta Hämeen hankilla makasin vaan minäkin toverieni kanssa ja soitin torvee.

On se semmosta ton siteraamisen kanssa kyllä. Mutta kaiken paras olis ollut, että professori olis kysyny asiaa vaikka Helsingin yliopiston kirjaston tietopalvelusta. Kyllä ne olis sen tienny. Meidän Preeti on niin tarkka.

Kirjoittaja

Lasse Koskela
tietoasiantuntija

Keskustakampuksen kirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Kirjaston ikätasa-arvoprojekti esillä Helsingin yliopiston tasa-arvoiltapäivässä 6.5.

Helsingin yliopiston tasa-arvoiltapäivä

Miten voin edistää tasa-arvoa laitoksen tai tiedekunnan arjessa?

Perjantaina 6.5.2011 klo 12.00 – 16.00, Helsingin yliopisto, Runeberg-sali

Tilaisuus on tarkoitettu ensisijaisesti Helsingin yliopiston tiedekuntien ja laitosten tasa-arvoyhdyshenkilöille, mutta myös muut kiinnostuneet (HY:n sisällä) ovat tervetulleita mukaan keskustelemaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisestä yliopistossa.

Tasa-arvo tarkoittaa sitä, että jokaisella ihmisellä on yhtäläinen mahdollisuus tehdä valintoja, kehittyä työssään sekä tulla kohdelluksi ja palkituksi riippumatta sukupuolesta, iästä, kansallisuudesta, etnisestä taustasta, vammaisuudesta tai muusta henkilöön liittyvästä seikasta. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat yksinkertaisimmillaan erilaisuuden hyväksymistä ja toisen ihmisen kunnioittamista sellaisena kuin hän on.

Tervetuloa tilaisuuteen, jossa keskustellaan hyvistä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisen käytännöistä Helsingin yliopistossa ja kuullaan konkreettisia esimerkkejä tasa-arvotyöstä.

Ohjelma

12.00 Tilaisuuden avaus

Vararehtori, tasa-arvotoimikunnan puheenjohtaja Ulla-Maija Forsberg

12.10 Tasa-arvo ja työhyvinvointi

Tasa-arvovastaava Terhi Somerkallio

13.40 Ikätasa-arvon edistäminen Helsingin yliopiston kirjastossa

HuK Nina Järviö, tietoasiantuntija Johanna Lahikainen ja projektipäällikkö Eeva Laurila

13.20 Käyttäytymistieteiden laitoksen ja opettajankoulutuslaitoksen käytänteet tasa-arvon edistämiseksi

Professori Elina Lahelma ja professori Liisa Tainio

14.00 Maikki Friberg -palkinnon luovuttaminen

Palkitun puheenvuoro

14.30 Tarjoilua

15.15 Opiskelijoiden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö valtiotieteellisessä tiedekunnassa

Valtiotieteiden kandidaatti Laika Nevalainen ja tohtorikoulutettava Santtu Sundvall

16.00 Tilaisuus päättyy

Tilaisuuden järjestää Helsingin yliopiston tasa-arvotoimikunta. Helsingin yliopiston henkilökunta ja opiskelijat voivat ilmoittautua tasa-arvoiltapäivään sähköisellä lomakkeella viimeistään 28.4.2011. Lisätietoja antaa tasa-arvovastaava Terhi Somerkallio (tasa-arvovastaava@helsinki.fi).

Helsingin yliopiston kirjaston tasa-arvoyhdyshenkilö on tietoasiantuntija Johanna Lahikainen.

Lue lisää kirjaston ikätasa-arvoprojektista.

Kumpulan kampuskirjasto juhlistaa kymmenettä toimintavuottaan kutsuseminaarilla 27.5.2011

Kumpulan kampuskirjastosta tulee toukokuussa reipas kymmenvuotias. Ajankohtaan liittyvän seminaarin teema on  “Tieto ja informaatio luonnontieteen, informaatiotutkimuksen ja kirjaston näkökulmasta”.

Seminaari pidetään Physicum-rakennuksen salissa D101 (Gustaf Hällströmin katu 2) Kumpulan tiedekampuksella 27.5.2011.

Ohjelma

13.00 – 13.15  Seminaarin avaus
Kampuskirjastonjohtaja Hannele Fabritius, Kumpulan kampuskirjasto
13.15 – 13.45 ”Informaation olemus”
Professori Arto Annila, Helsingin yliopisto
13.45 – 14.15 ”Bioteknologien tehtävälähtöinen tiedonhankinta”
Tutkija Sanna Kumpulainen, Tampereen yliopisto
14.15 – 14.45 ”Tieto ja kirjastot”
Kirjastonjohtaja Kimmo Tuominen, Jyväskylän yliopiston kirjasto
14.45 – 15.00 Päätöspuheenvuoro
Ylikirjastonhoitaja Kaisa Sinikara, Helsingin yliopiston kirjasto
15.00 – 16.00 Tarjoilua

Helsingin yliopiston kirjastolaiset voivat ilmoittautua seminaarivieraiksi verkko-osoitteessa
https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/27159/lomake.html

Tervetuloa!

Kirjoittaja

Lea Kujala

Kirjastosihteeri
Kumpulan kampuskirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Kampuskirjasto osallistui Kumpulan tiedekampus tutuksi -tilaisuuteen 16.3.

Kumpulan kampuskirjastoa pyydettiin mukaan matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan laatuaan ensimmäiseen uusille kampuslaisille tarkoitettuun perehdytystilaisuuteen.

Kampusyhteistyö on monimuotoista, ja kirjasto sijainniltaan keskeisenä ja helposti lähestyttävänä kampuksen sydämenä on ohittamaton kohde kampuskierroksella. Koska laitosesittelyt oli ennakkoon hahmoteltu yhteisöllisyyden tunnetta rakentaviksi rennoiksi 10-minuuttisiksi, oli helppo luopua tavanomaisimmista esittelykuvioista ja ideoida jotain ihan muuta. Toivottu oli myös mukaansatempaavia tehtäviä kampusta kiertäville kahdelle ryhmälle.

Kirjaston Esa itsekin uutena kampuslaisena osallistui tutustumiskierrokseen. Ryhmän saapuessa kirjastoon Esa sai aikaan yllätyksen: taikoi jostain pallon hyppysiinsä, heitti ja osui maaliin. Esimerkin voima innosti porukan kisaan. Tarrapallot tarttuivat pintaan – ja pysyivät! Tähän efektiin olimme määrätietoisesti pyrkineet, kun askartelimme esittelyn havaintovälineet.


Uusia kampuslaisia kirjastossa


Esa esittää

Neliöt saivat luvan kuvata kirjaston palvelujen ulottuvuuksia: napakymppinä kirjaston palvelevat ja neuvovat ihmiset, sitten kampuslaisille kirjaston 24-tunnin-avaimen haltijoina kirjastotilan ja kokoelmien ympärivuorokautinen avoimuus ja kolmantena ulottuvuutena digitaalisen aineiston saatavuus omalle työpöydälle. Eli uusille asiakkaillemme laajaa rajoja hylkivää tarttumapintaa, jonka piirteitä Esa joviaalilla tyylillään kartoitti. Myötävaikuttamassa tapahtumassa olivat kirjastosta myös Anna-Kaisa, Helena, Mirja, Pekka, Santeri ja Virve.

Matematiikan laitoksella oli keksitty ohjelmaksi visailu, jossa matematiikan termejä, esim. derivointi, piti kuvailla toisin sanoin. Fysiikan laitoksessa ilmakehätieteiden osastolla sai kuulla esityksen ilmastonmuutoksesta. Muissa kohteissa esiteltiin lähinnä tiloja.

Kampuskierros vei hallinnon tiloista Kumpulan kartanolla opetustiloihin, tutkimuslaitoksiin ja kampuspalvelupisteisiin Chemicumissa, Physicumissa (jossa myös kampuskirjasto) ja Exactumissa, edelleen Unisportin liikuntahallista Dynamicumiin, Ilmatieteen laitoksen kiehtovaan tyyssijaan, jonka tunnelmassa on jotain säätilojen arvaamattomista muutoksista.

Kirjoittaja

Lea Kujala

Kirjastosihteeri
Kumpulan kampuskirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuvat

Helena Hiltunen

Millaiset hyllyt Kaisa-talon kirjastoon?

Teoksessaan Kirja tienhaarassa vuonna 2020, Kai Ekholm ja Yrjö Repo kirjoittavat seuraavasti:

Kaikkia kirjoja ei enää säilytetä. Vuonna 1995 kotikirjastoissa oli keskimäärin yli 300 teosta eli yli 10 hyllymetriä. Kun tietokoneet, videot ja kodin elektroniikka valtasivat olohuoneet ja lastenkamarit, määrä väheni kahdeksassa vuodessa 260 teokseen (2003). Tarkistimme asian huonekaluliikkeistä: kirjahyllyjä ei enää ostettu entiseen tapaan. Kotona ei jatkettu kirjahyllyä ja uusissa kodeissa se ei enää ollut itsestään selvä hankinta. (Ekholm & Repo 2010, 59.)

Vaikka kotona kirjahyllymetrit ovat kaventuneet, Kaisa-talon kirjaston suunnittelussa kamppaillaan, että kokoelmille löytyisi tarvittava määrä hyllymetrejä. Jotkut epäilevät, että kaikki nyt toimipaikoissa olevat kirjat eivät uuteen kirjastoon mahdu.

Vaikka osa kirjasto- ja yliopistoväestä ajatteleekin tulevaisuuden olevan vain elektroninen, ainakin Helsingin yliopiston keskustakampuksella moni on yhä uskollinen painetulle kirjalle ja aikoo olla sitä tulevaisuudessakin.

Tällä hetkellä Kaisa-talon suunnittelussa pohditaan kuumeisesti kirjaston hyllyjä. Vaalea vai tumma? ”Stoppareilla” vai ilman? Käyttäytymistieteellisessä Minervan kirjastossa on näytillä erilaisia hyllyjen prototyyppejä kirjaston henkilökunnan silmäiltäviksi ja kokeiltaviksi. Katso kuvia Nicola Nykoppin blogissa.

Oman haasteensa tuovat kirjojen vaihteleva koko: Kirjaston kokoelmissa on suuria kartta- ja taidekirjoja sekä pieniä, vanhoja niteitä. Miten löytää sellainen hylly, joka vastaa erikokoisten kirjojen tarpeisiin? Vai erilaiset hyllyt erilaiselle materiaalille?

Millainen hylly on sinusta paras tiedekirjastoon? Kommentoi tämän artikkelin kommenteissa,  Nicolan blogissa tai vaikkapa kirjaston kaikille kehitysmielisille suunnatun Helsingin yliopiston kirjaston kehittäjäyhteisön keskusteluissa.

Lähde:

Kai Ekholm & Yrjö Repo, 2010. Kirja tienhaarassa vuonna 2020. Helsinki: Gaudeamus.

Teksti:

Johanna Lahikainen
tietoasiantuntija
Keskustakampuksen kirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuvat:

Helena Hiltunen
verkkotoimittaja
Helsingin yliopiston kirjasto

A2K – access to knowledge

Vuosittaisen jättimäisen Ifla-kokouksen lisäksi organisaatio järjestää vuodessa muitakin tilaisuuksia ja seminaareja, joissa voi keskustella ja jakaa ajatuksia kirjastomaailmaa puhuttavista teemoista. Nykyinen presidentti Ellen Tise jatkaa edeltäjänsä Claudia Luxin aloittamaa tapaa pienemmistä seminaareista, jotka keskittyvät presidentin nostaminen teemojen ympärille. Tisen Presidential Meeting järjestettiin huhtikuussa Haagissa, joka mainostaa itseään maailman kirjastopääkaupungiksi.

Ifla korostaa, että avoin pääsy tietoon on ihmisoikeuskysymys. Tämän lisäksi Ellen Tise halusi nostaa Libraries Driving Access to Knowledge –seminaarissa kaksi muuta näkökulmaa syvemmän tarkkailun alle: tekijänoikeudet ja open access. Ifla on myös tarkentanut omaa kannanottoaan open accessista.

Kaksipäiväisessä seminaarissa puhujia ympäri maailmaa

Seminaari oli rakennettu ja tarkoitettu kirjastoalan vaikuttajille ja päivien teemoista kiinnostuneille, mikä varmisti sen, että asioista puhutaan suurina kokonaisuuksina ja nippelitiedot jätetään suosiolla asiantuntijatilaisuuksiin. Keskusteluissa puhuttiin tärkeimmistä trendeistä ja mihin kirjastot ovat menossa ja miten ne pärjäävät uudessa tilanteessa, jossa kirjastot ja varsinkin aineistot ovat siirtymässä yhä enemmän digitaaliseen maailmaan.

Kuten monesti seminaarien jälkeen on vaikeaa päättää mitä kertoisi, ja poimin ja esittelen avartavasta tietovyörystä sen, kuinka poliitikot ja kirjastolobbarit kertoivat miltä kirjastoala näyttää ulospäin.

Hollantilainen MEP Marietje Schaake piti lyhyen johdatuksen lobbaamisen ja politikoinnin alkeisiin: ”Mene tuttujen ja asiasta kiinnostuneiden poliitikkojen ja virkamiesten pakeille, jätä toiveistasi kättä pidempää tai edes käyntikortti, muista ottaa vielä myöhemmin yhteyttä. Mitä aikaisemmin olet mukana päätöksenteossa, sitä paremmin pääset vaikuttamaan.  Etsi politiikasta ja lähiorganisaatiostasi tärkeimmät avainhenkilöt; kirjastoihmisten pitäisi olla lähellä päättäjiä.”

Eduskunnan kirjaston Päivikki Karhula kiteytti Schaalen ohjeet näppärästi: ”Hän antoi meille käyttöohjeensa.” Vaikka seminaarissa puhuttiin kansainvälisellä tai lähinnä Euroopan tasolla, ja surtiin, että Haagista on kovin pitkä matka Brysseliin, sama kaava toistuu kansallisellakin tasolla: kirjastojen pitäisi lobata enemmän ulos kirjastoista, puhua, politikoida. Kirjastokenttien pitäisi yhdistyä tai ainakin puhua samalla suulla kansainvälisesti, mutta myös kansallisesti. Saimme kuulla, että päättäjien on vaikea tietää mitä pitäisi tehdä, kun samaa asiaa ajetaan monen eri tahon voimin ja ilmaisemme asiat eri tavoin ja jopa tavoittelemme hieman eri lopputuloksia.

Kirjastoalan muutos puhuttaa

Useassa puheenvuorossa nostettiin esille, että kirjastojen pitäisi olla ennakoivasti liikkeellä uudessa digitaalisessa maailmassa. Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm esitteli puheenvuorossaan muun muassa e-kirjamarkkinoita, jossa kirjastoilla ei ole itseoikeutettua asemaa. Käyttäjille on usein yhdentekevää mistä kirjansa saavat, varsinkin jos kustantajat ryhtyisivät lainaamaan kirjoja omilta kotisivuiltaan. E-kirjojen lainaaminen tai säilytys ei tarvitse samanlaista konseptia kuin perinteisen kirjan lainaus. Kirjaston pitäisi löytää itse uusi paikkansa ja roolinsa, emmekä saisi jäädä odottamaan, että joku muu osoittaa paikkamme digitaalisessa ympäristössä.

Ifla ja kirjastot ajavat tiedon ja aineistojen vapaata käyttöä, open accessia. Yleisesti halutaan, että vanhat kansalliset aarteet digitalisoitaisiin ja annettaisiin käyttöön kaikille tai että uudet tutkimustulokset olisivat vapaasti luettavissa myös köyhissä maissa.

Open access tai avoin verkkokeskustelu ei ole kuitenkaan käyttäjienkään näkökulmasta pelkästään vapauttavaa. Silloin tarvitaan erityisen tarkkaa ja kriittistä silmää ja ennen kaikkea media- ja informaatiolukutaitoa. On ihan toista lukea toimitettua Hesarin artikkelia kuin esimerkiksi blogikirjoittelua, jonka taustoja ja vaikuttimia emme välttämättä tunne.

Samalla kun maailman kirjastot yrittävät kaataa esteitä vapaalta tiedonkululta, kirjastot voisivat ottaa myös kantaa avoimemman tiedeviestinnän puolesta. Olemme jo valmiiksi infolihavia kansalaisia, ja meidän voi olla vaikea erottaa, mikä tieto on meille oikeaa: uskoako markkinointipuheita, lobbareita, ammattitoimittajia vai avointa verkkokeskustelua. Kuinka infopulskia olisimmekaan silloin, jos kaikki tieto olisi kaikkien käytössä ja yrittäisimme ahmia kaiken ja valinta olisi vielä vaikeampaa kuin nykyisin. Tässä ympäristössä olisi poikaa lukea tutkijoiden kirjoittamia kansantajuisia vapaasti käytettävissä olevia tieteellisiä artikkeleita, vieläpä omalla äidinkielellä. Toki korkealaatuista, englanninkielisiä ja vertaisarvioituja julkaisujakin tarvitaan uuden tiedon muodostumiseksi ja tutkimuksen jakamiseksi muulle maailmalle.

Myös UNESCON Jānis Kārkliņš korosti puheessaan, että uudessa tilanteessa media- ja informaatiolukutaidon (MIL) merkitys kasvaa ja siihen pitäisi kiinnittää huomiota elinikäisen oppimisen näkökulmasta.   Yliopisto- ja korkeakoulukirjastoilla on aika lailla yhteneväinen käsitys informaatiolukutaidosta, mutta mukaan keskusteluun tarvitaan yleiset kirjastot ja koulukirjastot, jotta medialukutaidon ja informaatiolukutaidon käsitteet sekä ajatus elinikäisestä oppimisesta näyttäytyisivät kokonaisuutena.

Keskustelu jatkuu

Kansallikirjastossa (Koninklijke Bibliotheek (KB)) paikalla oli, kutsuttujen noin 200 kirjastoalan vaikuttajan, opiskelijan ja muun kirjastolaisen, lisäksi toimittaja Erik Boekesteijn kuvausryhmineen. This week in libraries -toimitus tekee videoreportaaseja, jotka ilmestyvät kerran viikossa netissä.

Tuleva presidentti Ingrid Parent suuntasi katseensa tulevaisuuteen ja esitteli miten teknologian kehitys näkyy kirjastossa. Seuraavan vuoden aikana e-kirjat ja mobiilipalvelut näkyvät kirjastoissa yhä enemmän. Keskustelu jatkuu myös TWIL:n tuoreimmassa jaksossa, jossa keskiössä on Presidential Meeting ja erityisesti e-kirja-asiantuntija Michiel Laanin haastattelu. TWIL #38: Michiel Laan (Program manager eBooks) from Jaap van de Geer on Vimeo.

Suomessa Kirjastokaista tekee juttuja ajankohtaisista aiheista ja tapahtumista, kuten Jukka Relanderin isännöimästä e-kirjapaneelista.

Teksti

Kirsi Luukkanen
Informaatikko
Keskustakampuksen kirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuvat

Kirsi Luukkanen

Miten saan tieteellisen artikkelini julkaistua?

Helsingin yliopiston kirjasto yhdessä Elsevierin kanssa järjesti huhtikuussa erityisesti aloitteleville tutkijoille tarkoitetun tilaisuuden ”How to Get Your Article Published – author seminar” Meilahdessa Biomedicumissa. Paikalle oli saapunut innokasta yleisöä yli 200 henkilön verran; enimmäkseen tutkijoita ja jonkun verran myös kirjaston henkilökuntaa eri kampuksilta. Yleisö osallistui melko innokkaasti tilaisuuteen esittämällä kysymyksiä ja kommentteja. Esitys oli mielenkiintoinen minustakin, vaikken itse olekaan kirjoittamassa tieteellistä artikkelia. Tämäntyyppinen Elsevierin tilaisuus järjestettiin nyt jo toista kertaa Helsingin yliopiston kirjaston piirissä; edellinen tilaisuus oli Viikissä pari vuotta sitten.

Elsevier oli varustautunut tilaisuuteen kahden henkilön voimin;  Jaap van Harten (Executive Publisher) kertoi artikkelin julkaisemiseen liittyvistä asioista ja Floortje Flippo (Account Development Manager) esitteli Scopusta.

Hyvä artikkeli

Van Haarten läksi esityksessään liikkeelle vertaisarvioitujen lehtien määrän kasvusta ja tieteellisen julkaisemisen muutoksista; siirtyminen painetuista aineistoista elektronisiin aineistoihin on johtanut siihen, että artikkeleita tarjotaan lehtiin runsain määrin ja niitä myös hylätään paljon. Tässä artikkeliehdotusten virrassa on tärkeää osata erottua ja kirjoittaa hyvä artikkeli.

Mutta ennen hyvän artikkelin kirjoittamista on hyvä miettiä tiettyjä perusasioita kirjoittamisesta:

Kun olet pohtinut em. kysymyksiä ja vakuuttunut, että sinulla on riittävästi aineistoa tieteelliseen artikkeliin, niin voit aloittaa kirjoittamisen vaikkapa Elsevierin Publishing presentation ohjeiden mukaan. Hyvin valmisteltu käsikirjoitus säästää aikaasi ja nopeuttaa julkaisuprosessia.  Van Haarten esitteli mielenkiintoisesti ”rautalankamallilla” kappale kappaleelta miten hyvä ja kiinnostavan artikkeli rakennetaan.  Artikkelin otsikollakin on merkitystä; artikkeleihin, joilla on lyhyt ja naseva otsikko, viitataan yleensä enemmän!

Vertaisarviointi

Päätoimittajilla on iso työ etsiä sopivia ja suostuvaisia vertaisarvioijia, joten voit itse ehdottaa sopivaa vertaisarvioijaa käsikirjoituksellesi. Älä ehdota vertaisarvioijaksi kuitenkaan ketään lähipiiristäsi. Samoin voit hyvin perustellen kertoa päätoimittajalle, kenen et halua lukevan käsikirjoitustasi. Eli jos pelkäät jonkun juuri samaa asiaa tutkivan varastavan ideasi, niin turha häntä on pyytää vertaisarvioijaksi. Mieleesi saattaa tässä vaiheessa myös tulla loistoidea, että voit nopeuttaa julkaisuprosessia lähettämällä artikkelin arvioitavaksi samanaikaisesti useampaan lehteen. Tämä ei kuitenkaan kovin fiksua, jo siitäkin syystä, että eri lehdillä saattaa olla myös samoja vertaisarvioijia.

Niin kuin me kaikki tiedämme artikkelit kelpaavat vain harvoin julkaistavaksi ensimmäisellä yrittämällä. Van Haarten lohduttelikin kirjoittajia, ettei artikkelin hylkäämisestä kannata masentua vaan vertaisarvioijien kommentteihin ja uudelleenkirjoitusprosessiin kannattaa suhtautua oppimisen kannalta.

Eettiset ongelmat

Tilaisuudessa ei keskitytty pelkästään artikkelin rakenteisiin, vaan kerrottiin ja keskusteltiin myös muista asioista, kuten etiikasta; tutkimusmenetelmien etiikasta, plagioinnista ja tulosten väärentämisestä. Nämä eettiset ongelmat ovat lisääntyneet huolestuttavasti tieteellisessä julkaisumaailmassa.

Plagiointi on tietysti eettisesti väärin, mutta siitä jää myös usein kiinni enemmin tai myöhemmin. Myöskään omia julkaisuja ei saa plagioida eli julkaista kahteen kertaan. Oli kiinnostavaa tietää, että esimerkiksi ne Elsevierin julkaisemat artikkelit, jotka ovat myöhemmin todettu plagioiduiksi tai muuten virheelliseksi jätetään tietokantoihin varustettuna retracted -sanalla. Tilaisuuden jälkeen lähdinkin heti etsimään näitä hylättyjä julkaistuja artikkeleita Scopuksesta. ”Parhaimman” tuloksen sain, kun kohdistin haun retracted article keyword-kenttään. Scopuksesta löysin 5108 retracted article-merkinnällä julkaistua artikkelia. Myös Web of Science käyttää samaa retracted article-merkintää.

Lisää kirjoitusohjeita Elsevieriltä…

Teksti

Tuula Huuskonen
Tietoasiantuntija
Viikin kampuskirjasto
Helsingin yliopiston kirjast

Post-it -lapun synnyttämiä ajatuksenhippuja

Lainausvuoron päätteeksi eräänä ihan tavallisena tiistaina piipahdin Viikin kampuskirjaston neljännen kerroksen naistenhuoneeseen pesemään käsiäni. Viereisen lavuaarin ääressä nuori nainen kiinnitti huomioni peiliin liimattuun pieneen lappuun. Siroin ornamentein kehystettyyn taivaansiniseen lappuseen oli tekstattu: ”Tänään on hyvä päivä”. Tuntemattoman naisen kanssa mietimme onko kyseessä joku harkittu kansalaiskampanja, vai jonkun yksittäisen ihmisen juuri nyt, spontaanisti kokema onnentunne, kenties hyvin arvosanoin suoritettu tentti?

Lapun sanoma jäi pohdituttamaan juuri tätä hetkeä, läsnäoloa, lyhyitä kohtaamisia ja ajatuksenvaihtoa tuntemattomien kanssa. Myös sitä, minkä merkityksen pienille asioille annamme. Ajattelu ja tietoisuus minästä erottavat meidät ihmiset eläimistä, ja vaeltaessani kirjaston hyllyjen välissä ihailin mielessäni kirjaston tehtävää ajatusjälkien avoimena säilytys-ja jakelupaikkana.

Seuraavana aamuna bussissa lappu tuli mieleeni ja kävin (sisäisesti hymähtäen) ensi töikseni tarkistamassa onko se paikoillaan. Ei ollut. Mietin oliko siivooja sen runtannut roskiin, vai oliko kenties joku kokenut lapun ärsyttäväksi ja häiritseväksi. Kell’ onni on, se onnen kätkeköön.. Jokaiselle ei tietenkään ole juuri nyt se sama ”hyvä päivä.”

Keittiöfilosofina en lakkaa koskaan kummastelemasta elämää ja sen haurasta sattumanvaraisuutta. Ihmisen mielen ongelmaa. Viisivuotiaana koin kerran ”cogito, ergo sum” – tyylisen tietoisuuden. Ennen nukahtamista hoin mielessäni ”ajattelen nyt…ja nyt.. ja nyt…” Aina kun sanoin ”nyt”, se vahvisti tietoisuuttani. Tämä oli puhtaan filosofinen peruskokemus olemassa olon ihmeestä. Että ”minä” on olemassa, ajattelee. Ja mitä se tarkoittaa?

Me ajattelemme kaiken aikaa, lähes tauotta, mutta keskittyminen yhteen asiaan on pirstaleisessa maailmassa ja työkulttuurissa vaikeaa. Mikä on tärkeää? Mikä on järkevää? Jos esimerkiksi ilmastonmuutos on tuhoamassa maapallomme, eivätkö ihan kaikki mahdolliset voimavarat ja ajattelevat aivot kannattaisi valjastaa katastrofin estämiseen. Lapsellinen ajatusko? (Sen sijaan ensin riidellään onko se sittenkään totta ja sitten tietenkin oleellista on löytää syylliset!)

Vapaa assosiointi saattaa olla aivojen narikkaan pistämistä, mutta usein huomaakin löytävänsä tai muistavansa sattumalta aivan huikeita asioita. Siis ilman yritystä, ”serendipitymäisesti.” Tuo sana on jossain käännettykin sattumamahdollisuutena. Etsiessään ongelmaan ratkaisua, tulee löytäneeksi tai keksineeksi ikään kuin sivutuotteena jotain todella arvokasta.

Usein aamuisin pohdin bussin ikkunasta tuijottaessani sitä kuinka meille useimmille länsimaalaisille ihmisille on suotu tämä ajattelun, syntyjen syvien pohtimisen ylellisyys. Mitä sitten miettineekään katukiveyksellä kerjäävä romanialaismummo? 70-luvulla vietin vaihto-oppilasvuoden Yhdysvalloissa. Elintaso enemmän kuin leppoisasti toimeentulevalla valkoisella keskiluokalla oli tuohon aikaan aivan toista kuin Suomessa. Minusta kehittyi pieni moralisti. Vuodatin päiväkirjoihini kuvauksia angstisten teinien tyhjänpäiväisisistä ongelmista, moralisoin sitä, että heillä oli loputtoman tuntuisesti aikaa ja tarmoa pohtia omia mitättömän tuntuisia vaikeuksiaan ympäröivästä todellisuudesta piittaamatta ja suomatta ajatustakaan niille toisille, ”kärsiville.” Huonompiosaisilla ei jokapäiväisessä selviytymiskamppailussa ole moiseen aikaa. Koin voimakkaasti vallitsevan materialismin, yleisen epäoikeudenmukaisuuden ja yhteiskuntaluokkien epätasa-arvon Vietnamin sotaa käyvässä maassa.

Myös Antiikin filosofeilla oli aikaa ja varaa pohdiskeluihinsa, orjat kun hoitivat likaiset hommat, ne, jotka meillä mainitaan ”paskaduuneina”. Nykytodellisuudessa taas on jo kauan puhuttu luovasta luokasta, jonka ajatushautomoissa ja think tankeissa syntyvien innovaatioiden varaan uuden uljaan Suomen pitäisi lähteä nousukiitoon. Myös kirjasto mainitaan luovan luokan olohuoneena. Hyvä näin, viehkosta elitismistä huolimatta.

Mahdollisimman monella pitäisi olla mahdollisuus ajattelun ylellisyyteen. Meidän pitää ottaa itsekkäästi siihen aikaa. Vaikkapa vain lyhyitä, post-it lapun kokoisia hetkiä kerrallaan.

Kirjoittaja:

Leena Nordman
kirjastosihteeri
Hankinta-metadata -palvelut
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuvat

Henri de Toulouse-Lautrec
La blanchisseuse (Pesijätär), 1889
Leena Nordman

Pääsiäinen ja strateginen suunnittelu

Tipujen, pajunkissojen, saksien napsunnan ja kreppipaperimoskan keskellä havaitsin lapsistossa itävän strategisen suunnittelun versojen…

Kolmen vanhana virpoja oli vielä virpomistapahtumasta niin innoissaan, että virpomisreissulle lähdettäessä jo pari vinoa pisamaa naamaan takasi pään tärisevän kuin aggregaatti. Mutta vanhuus tuo viisautta; joku kyynikko varmaan sanoisi “välineellisyyttä tai laskelmointia”, mutta minusta pois se.

Keväällä vuonna 2011 huomasin ainakin seuraavanlaista pitkälle kehittynyttä prosessinhallinta-ajattelua:

  1. Pääsiäisen kulttuurihistoriasta kertoneen opettavaisen luennon jälkeen virpojat totesivat vain “kyllä on sekavaa!” ja jatkoivat pragmaattisempaa pohdintaa.
  2. Luontopääoman käyttöönottoon vaadittava ihmistyövoiman tuotantopanos oli onnistuneesti ulkoistettu vanhemmille. Ulkoistamiseen ei kulunut tuotantopääomaa, vaan se suoritettiin jakamalla symbolista tunnustusta vanhempien edellisvuosien sankarillisesta toiminnasta radanvarsien ojissa.
  3. Vitsastuotannossa otettiin huolella huomioon vitsojen saajien erilaiset esteettiset käsitykset, kuten minimalismi ja luonnonkauneus, postmoderni taide ja traditionalismi.
  4. Virpomispäivän tavoitteet oli määritelty selkeästi. Tästä johtuen palkkionkeräntään käytettävien korien määrään ja suuruuteen panostettiin. Visiona oli saada kasaan “Kallion suurin munavuori”.
  5. Markkinointisegmentoinnissa oli edetty edellisvuosista: kalliolaisen rappukäytävän ovenavausfrekvenssin riittämättömyys ajoi virpojakunnan suosimaan lapsiperhevoittoisempaa kaupunginosaa ja taloyhtiöitä. Lisäksi koko ovenavausfrekvenssiongelman ohittamista harkittiin keksimällä kokonaan uusia ansainta-tiloja, kuten julkiset kulkuneuvot tai puhelinvirvonta (nk. “vitsa sulle postissa, palkka mun tilille”). Onkohan ensi vuonna muksustolla jo mielessä virvontapalvelumuotoilu!

Mutta kun kahden viikon hektisestä suunnittelu-, juoninta- ja prosessointijaksosta oli päästy ja virpomispäivä tuli, oli mahtava nähdä kuinka elämänilo ei ollut hukkunut prosesseihin. Päivä oli aurinkoinen, köyhät virvottiin ilmaiseksi, spåra-kuskeja muistettiin hienoimmilla karahkoilla ja noidat säteilivät onnea ja iloa.

Toivottavasti juuri tätä elämäniloa ei koskaan unohdeta työpaikallakaan! Kaikille oikein hyvää pääsiäistä Verkkarin puolesta!

Kirjoittaja:

Jussi Omaheimo
Viestintäsuunnittelija

Hallinto- ja kehittämispalvelut
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuvat

Jussi Omaheimo