EAHIL Dublin 2009 Workshop – Working with Others: Explore, Engage, Extend! 2.-6.6.2009

Euroopan terveystieteiden ja lähialojen kirjastoammattilaiset kokoontuivat kesäkuussa Dublinissa, EAHILin (European Association for Health Information and Libraries) Workshopiin. Puitteet olivat hienot, workshop pidettiin 1200-luvulta peräisin olevassa Dublin Castlessa ja aurinkoinen sää suosi koko viikon.  Workshopin teema oli Working with Others: Explore, Engage, Extend!

Liffey-joki. Kuva: Katri Larmo

Workshop alkoi continuing education –kursseilla, joista valitsin Tomas Allenin (World Health Organization) Tips for the Trainer of Library Courses -kurssin. Monen käytännön opetusvinkin lisäksi kurssilla sai kuulla eurooppalaisten kollegojen näkökulmia opetukseen. Pienehkössä ryhmässä Tomas onnistui luomaan kurssille keskustelevan ilmapiirin.

Tieteellinen ohjelma tarjosi paljon mielenkiintoista. Virtual Learning sessiossa  Anette Munthe (Bibliotek for medisin og helsefag, Universitetsbiblioteket i Oslo) esitteli Norjassa kirjastojen tarpeisiin kehitetyn avoimen lähdekoodin SUBLIMA-ohjelmiston, joka on tarkoitettu aiheportaalien kehittämiseen ja ylläpitoon.  Mm. potilastietoportaali SMIL (Skandinavisk Medicinsk Information för Lekmän) – jonka tekemisessä Terkko on mukana – tulee siirtymään SUBLIMAan.

Pirjo Rajakiilin (Terkko) johtamassa Learning and Literacy sessiossa Laurie Scott (Bracken Health Sciences Library, Queen’s University ) esitteli E-teaching collaborative –hanketta, jossa kirjastoammattilaiset, pedagogiset asiantuntijat ja teknisen asiantuntijat työskentelevät yhdessä taatakseen tiedekunnan väelle parhaan mahdollisen tuen e-opetukseen ja -oppimiseen. Hankkeeseen osallistui henkilöstöä kolmesta eri yksiköstä: Bracken Health Sciences Librarysta,  Office of Health Sciences Educationista ja Medical Education Technology Unitista. Laurie Scott korosti mm. yksiköiden sekä yksittäisten työntekijöiden välisen luottamuksen merkitystä yhteistyön onnistumisessa.

Hieno esimerkki  hoitotyön opettajan ja kirjastoammattilaisen onnistuneesta yhteistyöstä tiedonhaun opetuksessa kuultiin Jill Murphyn (Department of Nursing and Midwifery, University of Limerick) ja Donna O’Doibhlinnin (Library and Information Services, University of Limerick) esityksessä Collaborative Teaching: the nurse and librarian bridging the theory/practice gap to deliver high quality care at the bedside.

Viime kesäisen Helsingin EAHIL 2008 –konferenssin kokemuksista ja käytännöistä oltiin kiinnostuneita EAHIL:laisten keskuudessa. Helsingin järjestäjien kokemuksia esiteltiin kahdessa posterissa sekä EAHILin general assemblyssä. Teemoina oli konferenssin markkinointityö sekä jatkokoulutuskurssien organisointi.

EAHILin toimielimet ja työryhmät kokoustivat ahkerasti workshopin aikana. Yksi monesti esiin noussut teema oli web 2.0 teknologiat, joiden entistäkin tehokkaampaa hyödyntämistä sekä järjestön sisäisessä että ulkoisessa viestinnässä pohditaan  EAHILissa aktiivisesti.

EAHILin special interest groupeista osallistuin Päivi Pekkarisen (Terkko) ja Susan Thomasin (Department for Public Health and Health Professions, Welsh Assembly Government) johtaman Public Health Information Groupin aktiviteetteihin. EAHILin perustetiin myös uusi special interest group, joka erikoistuu MeSH (Medical Subject Headings) –sanastoon ja sen käännöksiin.

Ensi kesänä EAHIL:laiset taapavat Lissabonissa EAHILin konferenssissa, ja siinä välissä toivottavasti monta kertaa virtuaalisesti esimerkiksi EAHILin Facebook –ryhmässä!

Posterit Helsingin konferenssista:

Online collaboration tools enabling efficient conference marketing and smooth teamworking

Katri Larmo (Terkko), Katja Hilska-Keinänen (Tampereen yliopisto), Jaana Isojärvi (THL), Tuulevi Ovaska (Kuopion yliopisto, KYS)

Organising continuing education courses – practical guidelines and best practices

Tuulevi Ovaska (Kuopion yliopisto, KYS), Tiina Heino (Terkko), Ann Liljegren (Sahlgrenska Universitetssjukhuset)

Teksti ja kuva:
Katri Larmo
Informaatikko
Terveystieteiden keskuskirjasto

Digital Libraries à la Carte 2009 – Tilburgin kesäkoulussa

Pauli Assinen, Arja Lappalainen, Marja Moisio ja Anne Uusitalo osallistuivat 27.7.-5.8.2009 Hollannissa, Tilburgin yliopistossa järjestettyyn 10 päiväiseen kansainväliseen kesäkouluun “Digital Libraries à la Carte 2009”.

Kesäkoulun järjestäjänä toimii yliopiston kirjaston ja IT palveluiden yhteyteen perustettu yritys Ticer (Tilburg Innovation Centre for Electronic Resources).

Ticerin kesäkoulu on järjestetty vuosittain ensimmäisen v.1996 pidetyn seminaarin jälkeen. Kesäkoulun ohjelman runkona on kaikkina vuosina ollut teknisen kehityksen ja digitaalisten aineistojen käyttöönoton erilaiset vaikutukset, haasteet ja ratkaisut kirjastoissa.

Saapumispäivänä maanantaina 27.7.2009 ohjelmassa oli illastaminen ja tutustuminen muihin paikalle saapuneisiin kurssilaisiin. Moni kurssilainen osallistui vain osaan kurssin tarjonnasta, mutta meille neljälle tarjoutui mahdollisuus osallistua kesäkoulun ohjelmaan kokonaisuudessaan. Kymmenen päivän aikana osallistujia oli yhteensä 88, joiden joukossa oli kirjastonjohtajia, kirjastonhoitajia, IT- ja tietoasiantuntijoita, julkaisualan edustajia sekä tutkijoita. Kaukaisimmat osallistujat olivat Australiasta ja Uudesta-Seelannista, valtaosa kuitenkin Hollannista ja muista Keski-Euroopan maista. Suomesta kurssilaisia oli lisäksemme Eduskunnan kirjastosta ja Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastosta.

Varsinainen kurssiohjelma ajoittui seitsemälle päivälle. Kurssipäivät alkoivat aamuisin klo 8.45. Päivän aikana kuultiin keskimäärin neljä tunnin mittaista esitystä, joiden jälkeen oli varattu puoli tuntia aikaa keskustelulle.  Lounas- ja kahvitaukojen aikaan oli mahdollista osallistua tiiviimpiin keskusteluryhmiin (Snacks à la Carte), joissa keskityttiin pohtimaan jotain yksittäistä kesäkoulun teemoihin sopivaa aihetta. Päivät päättyivät 17.45, jonka jälkeen vielä illastettiin ja keskusteltiin yhdessä muutaman tunnin ajan. Kullekin päivälle oli oma teemansa, joissa tarkasteltiin digitaalisen kirjaston haasteita ja mahdollisuuksia eri näkökulmista.

28.7.2009 Strategic Developments and Library Management

Päivän teemana olivat erilaiset ulkopuoliset muutokset, strateginen kehittäminen ja kirjaston johtaminen. Päivän avauspuheenvuorossa John Palfrey (Harvard Law School) totesi, että 1980-luvulla ja sen jälkeen syntynyttä sukupolvea voidaan pitää jo syntyperäisinä digitaalisen aikakauden kansalaisina. Uusin teknologia ja taidot ovat heidän hallussaan tavalla, joka haastaa kaikki korkeamman opetuksen oppimisyksiköt ja erityisesti tieteelliset kirjastot.

Annu Jauhiainen kertoi Kansalliskirjaston näkökulmasta suomalaisesta kirjastoyhteistyöstä, työnjaosta ja palvelujen ulkoistamisesta sekä siitä mitä erilaisissa ratkaisuissa pitää ottaa huomioon. Amos Lakos on tehnyt uraauurtavaa työtä kehittäessään mallia näyttöön perustuvaan kirjaston johtamiseen (evidence-based library management), jossa oleellista on tiedon kerääminen, analysointi ja käyttö päätöksenteon tukena.

Irmgard Bomers (National Library of the Netherlands) sai päättää päivän esityksellään tieteellisten kirjastojen markkinoinnista. Yllättävää kyllä hän puhui ”kirjasto”-brändin puolesta, koska kadunmieheltä kysyttäessä 9/10 ajattelee ”digitaalisen kirjaston” olevan yhtä kuin google. Puhuttaessa kirjastosta siihen liitetään vahvoja mielikuvia: maailmanlaajuinen tunnettuus ja maine, laatu ja luotettavuus.

Birte Christensen totesi yhteenvedossaan päivän teemoista esille nousseiksi yhteistyön, kokeilemisen tärkeyden, turvallisuusasiat internetissä, luottamuskysymykset yhteistyössä ja kysymyksen kirjastojen tarjoamasta lisäarvosta asiakkailleen.

29.-30.7.2009 Change – Making it Happen in Your Library ja Tomorrow’s Library Leaders

Ensimmäisenä päivänä tarkasteltiin muutosta yleisemmin. Mistä voidaan päätellä, onko muutos tarpeen ja onko se aina tarpeen? Millaisin keinoin mennään, johdetaan ja johdatetaan kohti muutosta?

Tomorrow’s Library Leaders –moduulissa johtaminen ja johtajuus olivat vielä tarkemman analysoinnin kohteena, kun mietittiin mitä ominaisuuksia, taitoja ja työkaluja johtajat tarvitsevat. Vaikka aiheita käsiteltiin yleisellä tasolla, päästiin todellisia työelämän tilanteita pohtimaan ryhmätöissä, joita tehtiin molempina päivinä. Molempina päivinä kuultiin myös tapausselostus (case) päivän aiheesta 1) Deborah Shorley/ The University of Sussex Library: A suitable case for treatment 2) Birte Christensen-Dalsgaard/ My journey from specialist to leader.

31.7.2009 Integrated Search Solutions Towards Catalogue 2.0

Integroituja hakuratkaisuja kehitetään ja parannellaan niin, että ne voisivat toimia entistä paremmin osana digitaalista ympäristöä. Kirjastojärjestelmä pyritään integroimaan muihin tarjolla oleviin digitaalisiin sisältöihin ja palveluihin. Päivän esityksissä esiteltiin yleisemmin tällaisten ratkaisujen tausta-arkkitehtuuria sekä näihin haasteisiin jo vastanneita hakujärjestelmiä.

Tuote-esittelyssä mukana olivat eXtensible catalog, Primo, Summa ja VUfind.

3.8.2009 Institutional Repositories – Preservation and Advocacy

Open Access (OA) on muodostunut pysyväksi, vakiintuneeksi osaksi tutkijoiden kommunikointia. Tätä on edistänyt useiden tutkimusrahoittajien ja yliopistojen vaatimus, että niiden rahoittamasta tutkimuksesta kirjoitetuttujen artikkelien täytyy olla avoimesti saatavilla digitaalisen arkiston kautta. On myös tähdennetty, että tutkimuksen ja tieteellisten tulosten tehokas ja laaja levittäminen on välttämätöntä kaikelle korkeimmalle opetukselle ja sivistykselle. OA ei ole enää vaihtoehtoinen julkaisutapa vaan kilpailutekijä.

Marcel Ras ja Marijke Dewaerheijt (National Library of the Netherlands) pohtivat erilaisia säilytysmalleja, niiden etuja ja haittoja sekä instituutioiden roolia ja niiden vastuuta digitaalisten kokoelmien pitkäaikaissäilytyksessä. Miten pitäisi hoitaa varastointi, metadata ja tiedon uusintaminen? Hollannissa 14 yliopistoa on perustanut DARe-konsortion (Digital Academic Repositories). Tämän konsortion tavoitteena on ratkaista juuri näitä kysymyksiä.

Luennoilla käsiteltiin myös OA :n vaikutusta viittauslukuihin ja esiteltiin aihetta käsitteleviä tutkimuksia. Niiden mukaan OA-artikkelit saavat merkittävästi enemmän viittauksia. Kuitenkin viittaustutkimuksissa on vaikea tutkia syy-, seuraus- ja vaikutussuhteita. Keskustelu asiasta jatkuu edelleen.

Alma Swan (Key Perspectives Ltd, Truru, UK) esitti yleiskatsauksen OA :n esilletuontiin ja vakiinnuttamiseen sekä kertoi esimerkkien avulla, mitkä menetelmät ovat osoittautuneet hyviksi lisäämään OA :n kannatusta. Hän tarkasteli myös OA :n ongelmia ja esitti hyödyllisen listan asioista, joihin tieteellisten kirjastojen kannattaa kiinnittää huomiota tässä yhteydessä.

4.8.2009 Libraries and Research Data – Embracing New Content

Kun tutkimusdata on sähköisessä muodossa ja avoimesti saatavilla, sen uudelleenkäyttö lisääntyy. Tutkimusdatan tallentamista arkistoihin pidetään uutena aiheena kirjastoille. Tärkeää on datan elinkaaren käsittely, tiedon siirrettävyys, käsiteltävyys eri järjestelmissä ja tiedon muoto. Kirjastojen rooli on perinteisten kirjastotaitojen käyttäminen uusilla alueilla eli tiedon oikeellisuudesta huolehtiminen, metadatan suojeleminen, tiedon löytäminen ja esille tuominen, tietoyhteydet, linkit, poikkitieteellisyyden edistäminen sekä tiedon “hoitaminen” (curation).

Ken Millerin (University of Essex, UK Data Archive) luento käsitteli tutkimusdatan säilyttämisen ja arkistoinnin kysymyksiä sekä julkaisijoiden, tutkimusrahoittajien ja yliopistojen aloitteellisuutta (millaisia projekteja yliopistojen pitäisi käynnistää) ja roolikysymyksiä näissä asioissa. Digitaalisen säilyttämisen päämäärä on oikeellistetun, autentikoidun datan tarkka tuottaminen ja toisintaminen. Luennoilla esiteltiin monenlaisia ja teknisiin yksityiskohtiin meneviä kaavioita, joissa hahmoteltiin erilaisia datan sähköiseen siirtämiseen ja käsittelyyn liittyviä tekniikoita ja toimijoita. Eräs mielenkiintoinen ja haasteellinen ongelma on “dataan viittaaminen”. Erotukseksi tavanomaisesta hyperlinkistä tässä tarkoitetaan pysyvää linkkiä johonkin tiettyyn tietoon.

Stephen Pinfield (University of Nottingham) korosti työnkulkujen tukemista aineistojen elinkaaren hallinnassa ja piti keskeisinä haasteina prosessin toimijoiden vastuiden selkeyttämistä, IPR-kysymyksiä ja metadatan hallintaa. Hän esitti myös kustannusten vertailun vaikeuden aineistojen hallinnan yhteistyössä, kun nykyisiä kustannuksia ei ole, niin vertailu tapahtuu eri vaihtoehtojen (oma järjestelmä / yhteinen järjestelmä) oletettujen tulevien kustannusten pohjalta. Tällöin voida esittää valittavalla järjestelmällä saavutettavaa kustannusssäästöä. Micah Altman (Harvard University) tarkasteli OA-tietojen hyödyntämisen merkitystä kahdesta näkökulmasta: 1) Tieto on avain demokratiaan ja 2) Tiedon saatavuus on avain tieteeseen, tieteellisen yhteistyön ydin.

5.8.2009 Libraries and Collaborative Research Communities

Kirjastot ovat jo vuosien ajan vakiinnuttaneet asemaansa osana virtuaalisia oppimisympäristöjä. Virtuaaliset tutkimusympäristöt (VRE, Virtual reaseach environments) tarjoavat uusia tehtäviä ja mahdollisuuksia kirjastoille. Virtuaaliyhteisöille on ominaista yhteistyö ja se, että ne yhteistyössään käyttävät Internet-pohjaisia työkaluja kuten blogeja, wikejä, skypeä ja lukuisia muita web-sivustoja ja –palveluita.

Yhteistyön suunnitelmallisuus on tärkeää, sillä se selkiyttää eri osapuolten vastuut, roolit ja työnkulut. Yhteistyön kuvaamisessa voidaan käyttää sosio-teknistä käsitemallia, joka huomio eri toimijat (tutkijat, kirjastonhoitajat, tiedonhallinnan asiantuntijat) ja tekniset työvälineet.

EthicShare (https://www.ethicshare.org/) ja HarvestChoice (http://www.harvestchoice.org/) ovat esimerkkejä tutkimuksen ja tutkijoiden virtuaaliyhteisöistä. Minnesotan yliopiston kirjasto on ollut mukana näissä hankkeissa vaikuttaen mm. aineistojen käytettävyyteen. Virtuaaliset tutkimusympäristöt tarjoavat myös uusia yhteistyömahdollisuuksia kirjastoille,/ kirjastonhoitajille / tietoasiantuntijoille ja tutkimusryhmille. Kirjasto ei ole ainoastaan tutkimustyön lopputuotteen, julkaisun sijoituspaikka vaan kirjastolla pitäisi olla aktiivinen rooli tutkimuksen eri vaiheissa. Uudet tehtävät vaativat uusia taitoja. Miten pitää ammattitaitoa yllä? Kirjastot voivat olla monilla tavoin mukana VRE:n kehittämisessä (esim. Web 2.0, käytettävyys) ja harjaannuttaa eri osapuolia sen käyttöön.

Aldo de Moor (CommunitySense) kehotti keskittymään enemmän käyttötilanteisiin kuin työvälineisiin, koska kirjastonhoitajat ovat asiantuntijoita sosio-teknisten systeemien hallinnassa. Palveluja tulisi rakentaa tämän osaamisen pohjalta.

1.8.2009 Vapaapäivä

Vapaan viikonlopun lauantaiksi järjestimme omaa ohjelmaa. Viikin kolmikko kävi tutustumassa 1,5 tunnin junamatkan päässä olevan Amsterdamin nähtävyyksiin, mm. uuteen yleiseen kirjastoon. Tutustumisen arvoinen uusi kirjasto sijaitsee rautatieaseman läheisyydessä ja on avoinna kaikkina viikonpäivinä kello 10-22. Pauli nautti upeista pyöräilyreiteistä ja kävi kääntymässä Poppelin kylässä Belgian puolella. Sunnuntaina vieraanvaraiset isäntämme veivät meidät kiertoajelulle, jonka aikana tutustuimme mm. Kröller-Müllerin taidemuseoon http://www.kmm.nl/ sekä Apeldoornin kaupungissa sijaitsevaan Het Loo kuninkaalliseen palatsiin.Het Loo -kuninkaallinen palatsi, Kuva: Marja Moisio

Kirjoittajat
Pauli Assinen
Tietojärjestelmäpäällikkö
Kirjastopalvelujen koordinointiyksikkö
Arja Lappalainen
Tietoasiantuntija
Viikin tiedekirjasto
Marja Moisio
Apulaiskirjastonjohtaja
Viikin tiedekirjasto
Anne Uusitalo
Tietoasiantuntija
Viikin tiedekirjasto
Kuva
Marja Moisio
Apulaiskirjastonjohtaja
Viikin tiedekirjasto

Eläköön pohjoismainen oikeuskirjastoyhteistyö!

Täältä Helkan ja Lindan helmoista ei yleensä liiaksi kurkistella akateemisen maailman ulkopuolelle, vaikka keskustelu samoja aineistoja reaalimaailmassa käyttävien kollegojen kanssa voi olla hyvinkin virkistävää. Mainio tilaisuus ajatusten vaihtoon tarjoutui viime kesäkuun alussa  Helsingissä pidetyssä Pohjoismaiden oikeuskirjastojen kokouksessa.

Oikeuskirjastojen moninaisuus

Oikeuskirjastojen paletti on varsin laaja: juridiikkaa löytyy alan oppilaitosten kirjastojen lisäksi lukuisista tuomioistuinlaitoksen eriasteisista yksiköistä ympäri maata sekä suurimmista asianajotoimistoista. Lisäksi lainsäädäntötyöhön osallistuvat hallintoelimet käyttävät ja myös tuottavat oikeudellista materiaalia ja niillä on omat tietopalvelunsa ja kirjastonsa. Lainsäätäjien, -käyttäjien ja oikeustieteentutkijoiden tiedontarpeiden täyttäminen on yhteiskunnan ja kansalaisten oikeusvarmuuden perusta. Tätä tärkeää tehtävää varten oikeuskirjastojen on pidettävä yhteyttä, verkostoiduttava.

VIII NJB: ”Pohjoismainen yhteinen oikeudellinen perintömme”

Pohjoismaiset oikeuskirjastot ovat kokoontuneet vuodesta 1988 alkaen joka kolmas vuosi yhteiseen tapaamiseen (Nordiskt juridiskt biblioteksmöte, NJB). Viime kesänä pidetty kokous oli siis jo kahdeksas ja me suomalaiset olimme toista kertaa kokouksen järjestäjävuorossa.  Eduskunnan kirjaston johdolla työskennelleeseen kymmenhenkiseen kokouksen suunnitteluryhmään saatiin mukaan tietämystä monenlaisista oikeuskirjastoista mikä takasi mielenkiintoista ohjelmaa kokouksen osallistujille.

Kuva: xxx
Satapäinen osallistujakunta yhteispotretissa Chydenian portailla. Kuva: Heikki Rajala

Tänä vuonna on muistettu monin tavoin 200 vuotta sitten alkanutta autonomian aikaa, jolloin Suomi irrotettiin Ruotsin alaisuudesta ja liitettiin Venäjän valtakuntaan. Kuten kaikki tiedämme, kuninkaan vaihtuminen keisariin ei kuitenkaan merkinnyt maamme oikeusjärjestykselle kovin suurta muutosta, vaan entiset lait jäivät voimaan. Merkkivuoden kunniaksi NJB kokouksen teemaksi olikin valittu Pohjoismainen yhteinen oikeudellinen perintömme.

Perintö eilen – tänään – huomenna

Kolmipäiväinen kokous aloitettiin ajankohtaisilla teemoilla joista siirryttiin toisena päivänä historiaan ja vähän tulevaisuuteenkin. Viimeinen päivä oli varattu vierailuihin erilaisiin kirjastoihin.

Viiden osallistujamaan esitykset ajankohtaisista aiheista käsittelivät mm. oikeudellisen kirjastotyön viime vuosien muutoksia, haasteita ja elektronisia oikeudellisia lähteitä. Erilaiset uudet työtehtävät vaativat uusia taitoja, substanssiosaamista unohtamatta.

Erityisesti jäi mieleen ruotsalaisten alustus, joka käsitteli oikeustieteellisten kirjastojen toiminnan viime vuosien kehitystä. Lundin yliopiston kirjastossa tehty kyselytutkimus paljasti että tiedonhankinnan koulutus lisääntyy ja monipuolistuu kaikkialla ja että kirjastoilta odotetaan yhä enemmän tukea tutkimustyöhön ja sen näkyvyyden lisäämiseen.

Historiallista perspektiiviä pohjoismaiseen oikeudelliseen perintöön etsittiin ensimmäisten valtiopäivien ympäristöstä Porvoosta, jonne me kokouksen osanottajat siirryimme päivän päätteeksi retkelle.

Toinen kokouspäivä täyttyi kuudesta luennosta, joiden aiheet vaihtelivat oikeushistoriasta lainsäädäntöyhteistyön kautta digitaaliseen kirjastoon. Paneelikeskusteluun päättynyt tiivis kokouspäivä huipentui juhlaillalliseen Yrjönkadun salissa.

Kuva: xxx
Tenori-tarjoilija Juhani Suninen yllätti illallisvieraat. Kuva: Heikki Rajala

Helsinki näytti vierailijoille aurinkoisimmat kasvonsa sopivasti viimeisenä päivänä joka oli varattu kirjastovierailuille. Kansalliskirjastoon ja Eduskunnan, korkeimman oikeuden, oikeusministeriön ja kahden asianajotoimiston kirjastoihin riitti kävijöitä.

Noviisin tunnustukset

Kun oman alan kansainvälinen kokous saatiin kotinurkille, meitä oikislaisiakin pääsi mukaan kokonaista neljä henkilöä, joista suunnittelija Miia Koljonen osallistui myös kokouksen järjestelyihin.

Suomenkieliselle keskustelun ja alustusten seuraaminen oli ajoittain työlästä, mutta kummasti aina jokin tuttuus – varmaan nämä yhteiset juuret – auttoivat ummikonkin kartalle.

Ensikertalaiselle kokous oli oivallinen oppimistapahtuma: tuli kerratuksi alan pohjoismaista sanastoa, sai paljon päivitettyä kirjastotietoa ja tutustui (ainakin muutamaan) uuteen kollegaan, vaikka niin ujostutti!  Mutta ehkä sitten seuraavalla kerralla on taas vähän rohkeampi.

Lisätietoa Eduskunnan kirjaston sivuilta ja linkit alustuksiin

Kirjoittaja:
Leena Huovinen
OIkeustieteellisen tiedekunnan kirjasto
Kuva:
Heikki Rajala
Eduskunnan kirjasto

Taide saapui Kumpulan tiedekirjastoon


Yksi luku Kumpulan tiedekirjaston tilojen kehittämisessä sai kauniin päätöksen, kun Alina Sinivaaran maalaus Hyppy viime keväänä kohosi (kelkkanosturilla) paikalleen ja alkoi säteillä värienergiaansa kirjastosaliin. Muuan kokija vertasi teosta uuteen ikkunaan, joka kirjastosta nyt avautuu.  Maalaus on valmistunut 2006,  ja sen materiaaleina ovat akryyli- ja öljyväri, hiili ja muste kankaalle.

Taiteilija Alina Sinivaara on kuvannut  teoksiaan seuraavasti: ”Maalaan kuvia lentämisestä ja sen synnyttämistä oudoista perspektiiveistä, näkymistä kaleidoskoopin pirstomaan maailmaan ja madonreikiin. Maalaukset ovat muistoja lennossa nähdyistä kuvista ja unista, vilahduksia ohikiitävästä suihkukoneesta.” (Ote lehdistötiedotteesta, Galleria Jangva 31.1 – 18.2.2007.)

Maalaus vetää kävijän katseen puoleensa heti  kirjaston sisäänkäynnin tuntumassa. Kooltaan ja valaistukseltaan sopiva seinäpinta oli edellytyksenä taideteoksen kirjastoon sijoittamiselle, joka oli valtion taideteostoimikunnan käsissä. Muita tärkeitä  myötävaikuttajia  taidetta kirjastoon  -hankkeessamme olivat Kumpulan kiinteistöpalveluosasto ja arkkitehti Pirjo Ranta,  joka esitti Hyppy-maalausta kirjastoon sijoitettavaksi.

Seuraava luku kirjaston elävöittämisessä  saattaa olla nyt hyllyissä piilevän kirjankansi ja –kuvitustaiteen pienimuotoinen esittely vitriininäyttelyin – tai ehkä jotain vielä innovatiivisempaa?

Kirjoittaja:
Lea Kujala
Kumpulan tiedekirjasto

Syksyn aurinko

On syyskuinen sunnuntai. Aurinko herättää aamuun ja saa mielen heti iloiseksi. Koivun lehdet kellertävät, syyshortensia ryöppyää valtoimenaan mutta muut kukat valmistautuvat jo talveen. Metsässä rahkasammalmättäät ovat punaisenaan puolukoita. Niiden poimiminen tuo mieleen talven pimeät aamut ja illat, jolloin muisto tästä päivästä saa puolukat maistumaan auringolta. Lämmin kesä tuntuu vielä jäsenissä.

Juhannusyö, kuva: Kaisa Sinikara

Viikot ovat nyt täynnä työtä. Fabianinkadulla on hauskaa nähdä opiskelijoiden kulkevan kirjastoon. Aamuisin oven takana on jo kymmenkunta odottajaa. Kaikilla kampuksilla uusien opiskelijoiden perehdytys on käynnissä.

Kirjaston elojuhla Viikissä ja yhteistoimintakokous pienessä juhlasalissa kokosivat meitä kirjastoissa toimivia yhteen: 31.8. juhlimaan lukuvuoden alkua ja 15.9. keskustelemaan seuraavien kolmen vuoden tavoitteista.

Rehtorin asettaman ryhmän tehtävänä on ollut valmistella ensimmäistä Helsingin yliopiston kirjaston tavoiteohjelmaa ja budjettiesitystä rehtorin neuvotteluun. Me työhön osallistuneet olemme kokeneet työmme haastavana, sillä uuden yliopiston ohjeistus, tavoiteohjelman ja uudenlaisen budjetin mallit ovat valmistuneet vasta työn kuluessa. Tämä kierros on ollut harjoittelua meille kaikille. Samalla se on kuitenkin oleellisen tärkeätä kirjaston rahoituksen saamiseksi. Kiitos kaikille teille, jotka kampuksilla tai keskitetyissä palveluissa olette osallistuneet eri tavoin tähän työhön!

Keskitettyjen palvelujen valmistelu on käynnissä päälliköiden, eli Annelin, Matin ja Paulin johdolla. Suunnittelua ja keskustelua tarvitaan syksyn aikana, jotta ensi vuoden alussa ollaan valmiita toimimaan uudessa organisaatiossa. Verkkosivujen uudistus on samoin käynnissä: Päivi Lammi ja Jussi Omaheimo ovat päätoimisesti syksyn ajan tässä projektissa mukana, samoin kampusten kirjastoissa useat asiantuntijat.

TUHAT-hankkeen aikatauluissa riittää jännitystä. Kun TUHAT kytkeytyy sekä vuosittaiseen julkaisurekisterityöhön että vuonna 2010 voimaan tulevaan tutkimusartikkelien kokotekstien rinnakkaistallennusvelvoitteeseen, aikataulut vaikuttavat kirjastolaisten työhön monin tavoin.

Lämpimän syyssunnuntain aurinko on laskemassa ja taivaanranta punertuu jo. Pilvetön taivas enteilee viileätä yötä. Aurinkoisen viikonlopun jälkeen on hyvä aloittaa huomenna uuden viikon työtä.

Hyvää syyskauden alkua kaikille Verkkarin lukijoille!

Teksti:
Kaisa Sinikara
Ylikirjastonhoitaja

Elon juhlaa

Kuva: xxxElämme suurten muutosten aikaa. Tähän muutosten sumppuun solahti jo perinteeksi muotoutunut Topelian pihan kesäjuhla, jota metamorfoosin jälkeen vietettiin Viikin kampuksella elojuhlan nimellä. Opiskelijakirjaston Matin mielestä nimeksi olisi sopinut myös erojuhla, koska hän oli jättänyt eroanomuksensa hetkeä ennen juhlaa. Dramaattista? Ei sentään – vaan  entisestä on erottava että voi uuden ja paremman ottaa vastaan, niinhän se menee monessa asiassa.

Juhla oli tällä kertaa liikuttava siinä mielessä että kovasti oli liikuttava ennen kuin löysi viimeiselle rastille jossa odotti notkuva sadonkorjuu-
pöytä.
Aluksi vierailtiin oman mieltymyksen mukaan Viikin erikoisuuksissa joko eläinsairaalassa tai Gardeniassa. Tässä kohtaa oli suurin riski joutua juttusille muiden kirjastojen työntekijöiden kanssa. Flooraan mielistyneenä valitsin Gardenian, jonka pihalla näkyikin monenlaista kukkijaa. Sieltä siirryimme paikallisoppaan johdolla lehmien katseluretkelle mutta ämmyleitten sijasta näimme vain yhden hyvinvoivan rotan – oli ilmeisesti vasta kotiutettu eläinsairaalasta. Toinen rasti oli sijoitettu info-taloon jossa yhytettiin faunan valinneet kirjastolaiset ja kuunneltiin puheita ja vähän musiikkiakin.

Ruoka oli hyvää – mutta ne laulut, ne murheelliset laulut…

Puheiden jälkeen juhlaväki suuntasi kulkunsa Viikin kartanoon, jonka ovensuussa repäistiin vielä arpalipuke jännitystä lisäämään – ja sitten vain pöytiin odottamaan onnenpotkaisua. Ruokaa ja onnetarta odotellessa viriteltiin yhteislaulua tuttuun lammaslaulun säveleen:

TYKY, TYKY harteitani,
TYKY, TYKY niskojani
TYKY, TYKY pää-pää parkaani
TYKY, TYKY niskojani.

TYKY, TYKY Meikku ja Viikki,
TYKY, TYKY Kumpulan kampus,
TYKY, TYKY Keskustan kirjastot
kaikki ne yhteen pannaan.

Toinen uudelleensanoitettu (Jaakko-kulta) yhteislaulu kuvasi työpäivää:

Helka, Nelli, Helka, Nelli
toimi jo, toimi jo,
miksi kone kaatui, miksi kone kaatui
Herää jo, herää jo.

Nämä Tykyryhmän riimittelemät aloituslaulut kajahtivat iloisesti, mutta muuten tilaisuuden yhteislaululista melankolahti turhan haikeasti. Meikäläinen lauluperinne on mollivoittoinen, mutta lienee niitä muutama vähän iloisempikin olemassa. Tässä kohtaa vetoan kaikkiin lukijoihin: antakaa esimerkkejä reippaista, hilpeistä ja jopa rehvakkaista yhteislauluista!

Kuva: xxxTarjoilusta nautittiin komeasti pöytien ääressä, mikä helpotti ateriointia huomattavasti, ja olisikohan jopa lisännyt nautitun ruuan määrää. Salissa meitä viihdytti viulu & haitari duo, jonka musisointi sai hurjimmat jopa tanssimaan.

Syönnin edetessä ison joukon ehtivimmät kokoontuivat pihalle jossa tikat ja mölkyt lentelivät iltahämärään asti.

Arpajaisten voitot menivät onnekkaimmille, mutta ihanaa vadelmakakkua saivat ihan kaikki.

Kirjoittaja:
Leena Huovinen
Oikeustieteellisen tiedekunnan kirjasto
Kuvat:
Tiina Äärilä

Groups – uusi ryhmätyökalu lääketieteen opiskelijoille ja tutkijoille

Groups on Terkossa kehitetty, verkkopohjainen ryhmätyökalu lääketieteen opiskelijoille ja tutkijoille. Se soveltuu ryhmien sisäiseen viestintään sekä dokumenttien säilyttämiseen ja muokkaamiseen. Lisäksi Groupsissa on kalenteri, jonka avulla ryhmän jäsenet pysyvät ajan tasalla oman ryhmänsä tulevista tapahtumista.

Lääketieteen opiskelijoille on luotu valmiiksi vuosikursseittain omat ryhmätyöalueet, joita voidaan käyttää Digitaalisen kurssikirjaston rinnalla luentomuistiinpanojen ja ryhmätöiden tekemiseen. Ryhmätyökalun ominaisuuksia tullaan jatkossa kehittämään ja laajentamaan opiskelijoiden käyttötarpeita ajatellen.

Tutkijoille Groups soveltuu esimerkiksi yhteisartikkelin tai projektisuunnitelman työstämiseen. Se sopii hyvin kansainvälisten tutkijaryhmien käyttöön; jokaisella ryhmän jäsenellä on pääsy ryhmätyöalueelle mistä tahansa verkkoyhteyden avulla. Ryhmän kaikki tekstit ja dokumentit ovat koottuna yhteen paikkaan, eikä niitä ole tarvetta lähetellä sähköpostilla ryhmän jäseneltä toiselle.

Uusia ryhmätyöalueita voi luoda kirjautumalla Groupsiin yliopiston pääkäyttötunnuksella (eli ns. lyhyttunnuksella). Helsingin yliopiston ulkopuoliset jäsenet saavat rekisteröitymällä käyttöönsä tunnukset.

Näkymä Terkon henkilökunnan lukupiirin ryhmätyöalueesta.
Kuvassa Terkon henkilökunnan lukupiirin ryhmätyöalue.

Keskustelufoorumi, kalenteri ja muita ominaisuuksia

Groups soveltuu ryhmien keskustelufoorumiksi, kalenteriksi ja yhteisöllisen työskentelyn välineeksi. Verkkopohjaisen ryhmätyövälineen käyttöliittymä on selkeä ja helppokäyttöinen, eikä käyttäjältä tai ryhmän perustajalta vaadita mitään erityistaitoja. Jokaisella ryhmän jäsenellä on oikeus lähettää viestejä, muokata dokumentteja ja lisätä tapahtumia kalenteriin ryhmätyöalueella.

Groupsissa on tavallista tekstinkäsittelyohjelmaa muistuttava editori. Ryhmätyöalueelle lisättyjen viestien ja dokumenttien vanhatkin versiot tallentuvat, joten muutoksia on helppo jäljittää. Aiemmat versiot voi tarvittaessa palauttaa, samaan tapaan kuin Wikissä. Viestien yhteyteen voi liittää liitetiedostoja ja niitä on mahdollista kommentoida.

Viestiin voi halutessaan lisätä ajankohdan, jolloin merkintä päivittyy myös kalenteriin.  Jokaisella ryhmällä on käytössään oma kalenteri, josta saa halutessaan näkyviin päivä-, viikko-, kuukausi- tai vuosinäkymän.

Groups sisältää lisäksi kysely- ja hakutoiminnot. Kyselytoiminnon avulla ryhmän jäsenet voivat esimerkiksi äänestää seuraavasta kokousajasta. Ryhmätyöalueen sisällöistä voi hakea yksinkertaisella sanahaulla. Hakuikkunan alasvetovalikosta haku on mahdollista kohdistaa myös Terkon muihin verkkopalveluihin (Medic, FeedNavigator, Digitaalinen kurssikirjasto jne.) tai yliopiston sivuihin.

Rss-kuvakeUusimpia ryhmän viestejä ja kalenteritapahtumia voi seurata verkkosyötteen avulla. Oranssinvärisestä rss-kuvakkeesta saa verkkosyötteen esiin ja tilattua omaan selaimeen.

Groups on tehty avoimen lähdekoodin Drupal-sisällönhallintajärjestelmällä ja siihen voi lisätä uusia ominaisuuksia ns. moduuleilla. Ryhmätyökalua  kehitetään edelleen käyttäjien toivomusten pohjalta.  Kehitystoiveita  ja -ideoita  otetaan mielellään vastaan.

Groups
http://www.terkko.helsinki.fi/groups

Groups Development
https://otto.terkko.helsinki.fi/groups/development

Kirjoittaja:
Anna-Mari Koivula
Terveystieteiden keskuskirjasto

Terkon web 2.0-palveluja, -sovelluksia ja yhteistyötä

Terkossa on menneen kesän ja kevään kuluessa otettu käyttöön useita sosiaalisen median palveluja, kehitetty omia web 2.0 -sovelluksia ja viritelty yhteistyötä aiheen tiimoilta mm. EAHIL:n piirissä.

Tutkimusjulkaisuille näkyvyyttä jaettujen kirjanmerkkien avulla ja muita yhteisöpalvelujen käyttötapoja

Social bookmarking -palveluilla tarkoitetaan ns. yhteisöllisiä kirjanmerkkejä. Näihin palveluihin voi lisätä kiinnostavia linkkejä ja jakaa niitä muiden käyttäjien kanssa. Terkko lisää käyttämiinsä tieteellisiin social bookmarking -palveluihin (CiteULike, Connotea, 2collab) Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa ja HUSissa tuotettujen julkaisujen viitetietoja ja linkit. Näin julkaisut saavat lisää kansainvälistä näkyvyyttä ja ovat osa tutkijoiden verkkoyhteisöä.

Verkkosyötteet tarjoavat helpon ja aikaa säästävän tavan jakaa sisältöjä useammallekin foorumille. Terkon uutisia voi seurata nyt  esimerkiksi myös Twitterin tai Facebookin kautta. Näihin yhteisöpalveluihin uutiset päivittyvät verkkosyötteen avulla.
Terkon Slideshare-sivuilta löytyy kirjaston palveluihin liittyviä konferenssiesitelmiä ja muita esityksia.  Flickrissä voi puolestaan selailla kirjaston julkista kuva-albumia. Nämä ja muita Terkon käyttämiä web 2.0-palveluja on koottu sivulle: http://www.terkko.helsinki.fi/web2.0.htm

Hakusovelluksia ja personoitavuutta

Terkossa on kehitetty NetVibesin, iGooglen ja Facebookin käyttäjiä varten hakusovellukset,  jotka tarjoavat hakumahdollisuuden Terkon tärkeimpiin verkkopalveluihin. NetVibes ja iGoogle ovat personoitavia aloitussivuja, joille voi lisätä ja järjestää sisältöä, mm. verkkosyötteitä ja erilaisia sovelluksia oman valintansa mukaan. Lisäämällä Terkon hakusovelluksen (Netvibes widget,  iGoogle gadget) omille NetVibes tai iGoogle-sivuilleen käyttäjä saa suoran hakumahdollisuuden Terkon www-sivuihin, Medic-tietokantaan, FeedNavigator-uutuusseurantapalveluun, Digitaaliseen kurssikirjastoon, PubMediin ja Terkon avoimeen julkaisuarkistoon (TDS) sekä yliopiston sivuihin ja Helka-tietokantaan. Facebookia varten on kehitetty vastaava sovellus, jonka käyttäjä voi lisätä omille Facebook-sivulleen.

Terkon etusivua on nyt mahdollista personoida lisäämällä sivulle omia linkkejä kirjanmerkkien tapaan. Omat linkit tulevat näkyviin ylimpänä oikeassa yläreunassa kohdassa Pikalinkit. Lisätyt linkit tallentuvat myös FeedNavigatoriin “Pikalinkit” -syötteeksi. Terkon sivulta kohdasta ”Kaikkien linkit” voi katsoa mitä linkkejä muut ovat lisänneet. Ominaisuus on toistaiseksi käytössä ainoastaan Helsingin yliopiston ja HYKS:n verkossa.

Uutuusseurantaa verkkosyötteiden avulla

Uutuusseuranta verkkosyötteiden avulla ei ole enää aivan uusi asia. Nykyään useimmat lääketieteelliset lehdet tarjoavat mahdollisuuden seurata uutuusartikkeleita verkkosyötteen avulla.  FeedNavigator – Terkon rss-syötteitä hyödyntävä, terveysalan uutuusseurantapalvelu avattiin noin neljä vuotta sitten. Vuosien kuluessa siihen on valikoitunut yhä kattavampi valikoima terveysalan tiedonlähteitä ja palvelu on kerännyt kansainvälistäkin tunnustusta. Péter Jacsó arvioi FeedNavigatorin Online-lehden (July/August 2009) kolumnissaan ja piti palvelun valtteina nopeutta ja lähteiden laatua. Uutuusseurantapalvelun avulla voi seurata terveysalan uusimpia artikkeleita, blogeja, uutisia ja Helsingin yliopiston lääketieteellisiä julkaisuja.

Kirjastoammattilaisia kiinnostanee, että terveysalan lisäksi FeedNavigatoriin on kerätty myös kirjastoalan tiedonlähteitä. Lehtien aihevalikoimasta löytyy ”Library and Information Sciences” -kategoria ja blogivalikoimasta myös kirjastoalan blogeja.

Uutuusseurantapalvelun käyttäjä voi räätälöidä itselleen oman sivun valitsemalla itseään kiinnostavat tiedonlähteet tai tehdä jatkuvasti päivittyvän haun haluamillaan hakusanoilla. Palvelun bookmark-toiminnon avulla kiinnostavimpia linkkejä voi siirtää useisiin social bookmarking -palveluihin ja jakaa muiden kanssa. Uutuusseurantapalvelu on kaikille avoin ja maksuton, eikä siihen tarvitse rekisteröityä.

Yhteistyötä EAHIL:n ja lääketieteellisen tiedekunnan kanssa

Terveystieteellisten kirjastojen v. 2008 Helsingissä järjestetyn EAHIL-konferenssin järjestelyissä web 2.0-välineet olivat aktiivisessa käytössä ja aihe vahvasti esillä myös konferenssin tieteellisessä ohjelmassa. Sama suuntaus jatkui tänä vuonna, kun EAHIL perusti oman erityistyöryhmän pohtimaan Web 2.0 -työkalujen hyödyntämistä. EAHIL Web 2.0 Taskforce piti järjestäytymiskokouksensa kesäkuussa 2009 Dublinin EAHIL-Workshopin yhteydessä. Dublinin Workshopista voi lukea lisää Katri Larmon konferenssiraportista.

Muita yhteistyöhankkeita on lääketieteellisten tiedekuntien Second life -pilotti, jossa päämääränä on luoda virtuaalimaailma Second Lifeen suomalaisten lääketieteellisten tiedekuntien yhteinen alue. Suomalaisten oppilaitosten saaristo SecondLifessa on nimeltään EduFinland. Siellä sijaitsee myös Helsingin lääketieteellisen tiedekunnan virtuaalitontti, jossa Terkko on mukana. Lääketieteellisten tiedekuntien Second life -avajaisia vietettiin tänä syksynä samanaikaisesti yliopiston avajaisten kanssa.

Web 2.0 työkaluja, niiden merkitystä ja sosiaalisen verkon mahdollisuuksia tullaan käsittelemään myös syksyllä alkavassa Helsingin yliopiston kirjaston koulutuksessa ”Changing Spaces”.

Linkit:

Kirjoittaja
Anna-Mari Koivula
Terveystieteiden keskuskirjasto

Taiteiden yö Kansalliskirjastossa

Tieteelliset kirjastot ovat perinteisesti toimineet ensi kädessä kirjallisuutta ja lehtiä lainaavina ja yleiset kirjastot myös äänilevyjä, sittemmin myös taidetta lainaavina instituutioina. Kirjastojen näyttelytoiminta on ollut pienimuotoista puuttuvien tilojen vuoksi, mutta tähänkin on saatu parannusta. 2000 luvulla on alettu myös yhä enemmän houkuttelemaan asiakkaita kirjastoon kuuntelemaan esitelmiä, paneelikeskusteluja, runoiltoja ja konsertteja. Kun paikka on tullut tutuksi, on kirjastoon helpompi tulla myös perinteisiä kirjastopalveluita käyttämään.

Kirjastopalveluista yhä suurempi osa on tarjolla tietoverkossa, on luetteloita, on digitoituja aineistoja, on verkkonäyttelyitä. Valtaosa aineistosta on kuitenkin vielä pitkään vain painetussa muodossa. Kansalliskirjasto onkin esitellyt painettuja kokoelmiaan ja käsikirjoituksia varsin suuritöisissä teemanäyttelyissä, joista osa on jatkanut elämäänsä kiertonäyttelyinä kotimaassa tai Euroopassa. Tieteiden ja Taiteiden yöhön Kansalliskirjasto on myös osallistunut jo monet vuodet ja väkeä on ollut usein niin paljon kuin paloturvallisuus sallii sisään yhdellä kertaa päästää.

Taiteiden yö on eräs Helsingin juhlaviikkojen kohokohdista ja illan kuluessa kaupungilla vaeltaa kymmeniä tuhansia ihmisiä eri taidetapahtumiin osallistuen. Taiteiden yö oli tänä vuonna perjantaina 21. elokuuta. Kansalliskirjaston pääovesta kulki uteliaita ihmisiä sisään jatkuvana virtana. Osa viipyi vain hetken, osa suuntasi kulkunsa pohjakerroksen “Kotimaana musiikki. Fredrik Pacius 200 vuotta” -näyttelyyn tai kirjaston kahvilaan “Satakuntalaisia kirjailijoita ja merkkihenkilöitä” -näyttelyyn. Itse kahvila oli auki 21:een ja kahvi, voileivät ja leivonnaiset houkuttivat sinne ihmisiä.

Alkuilta oli pyhitetty säveltäjä Fredrik Paciuksen elämäntyölle. Kupolisalin kauniissa interiöörissä kuultiin Länsi-Helsingin Musiikkiopiston laulajia ja soittajia sekä esitelmiä Paciuksesta. Professori Eero Tarasti, tutkijat Seija Lappalainen, Petri Tuominen, Jani Kyllönen ja Mikko Nisula valottivat kukin osaltaan Paciuksen elämää, sävellystuotantoa ja merkitystä.

Professori Eero Tarasti elävöitti Pacius-esitelmäänsä pianon ääressä., Kuva: Kari Timonen
Professori Eero Tarasti elävöitti Pacius-esitelmäänsä pianon ääressä, Kuva: Kari Timonen (kuva täysikokoisena).

Kansalliskaraoke

Hieman ilta kahdeksan jälkeen kupolisalin mikrofonien taakse asettui Ajopuut-yhtye, joka jo vuodesta 2004 on Taiteiden yössä säestänyt Kansalliskirjastossa yhteislauluja, jotka kaikki löytyvät kirjaston musiikkikokoelmista. Parina ensimmäisenä kesänä oltiin kirjaston pihalla, jossa oli oma tunnelmansa ja laulu kaikui lähitienoille houkutellen kulkijoita pihaan.

20-vuotiaan Ajopuut-yhtyeen ikähaitari on 16 ja 66 välillä! Musiikki ja laulaminen ei ikää kysy, vaan innostusta. Sali oli täynnä viimeistä paikkaa myöten. Kuva Kari Timonen.
20-vuotiaan Ajopuut-yhtyeen ikähaitari on 16 ja 66 välillä! Musiikki ja laulaminen ei ikää kysy, vaan innostusta. Sali oli täynnä viimeistä paikkaa myöten. Kuva Kari Timonen
(kuva täysikokoisena).

Kirjaston kupolisali on kooltaan ja koreudeltaan elämys itsessään ja Taiteiden yön yhteislauluillat ovatkin siirtyneet sinne. Onhan paikka myös sateelta suojassa. Ainoana rajoituksena on paloturvallisuus, joka sallii vain 100 laulajan olevan kerrallaan salissa. Laulujen sanat heijastetaan powerpointtina seinälle ja eteisestäkin näkee laulaa. Powerpoint mahdollistaa myös laulun aiheeseen liittyviä kuvaesimerkkejä kirjaston kokoelmista. Laulujen lomassa on “tietoiskuja” Kansalliskirjaston Musiikkikirjastosta, Raita-musiikkitietokannasta ja musiikkikäsikirjoituksista.

Illan mittaan laulettiin noin 30 kansanlaulua, laulelmaa ja ikivihreätä iskelmää aloituslauluna Alfred Tannerin “Laulu se on ollut minun iltojeni ilo”. Ääneneavauslauluna oli “Isontalon Antti ja Rannanjärvi”, Juha Vainion “Kotkan poikii” on tuttu suomalaisen tunteen tulkki ja “Venezuela” taas on Reino Helismaan hienon suomalaisen tekstin ja kauniin sävelmän ansiosta ollut useana vuonna ohjelmistossa. Rauli Somerjoen “Laivat” laulettiin myös ja aivan uusista lauluista ruotsiksi alun perin islantilaiseen legendaan perustuva “Ridom, ridom”. Hilpeä skottilaissävelmä “Huopahattu” (Big Kilmarnock Bonnet) laulettiin uusin sanoin, jotka toivat mieleen Eugen Malmstenin bravuurinumeron “Kohtalokas Samba”. Vanha tuttu “Aaveratsastajat” oli laululistalla nyt uutena alkuperäisen laulun mukaisena suomennoksena. Powerpointilla heijastettiin cowboymaalauksia Amerikka-kirjaston taidekirjoista.

On kasvot riutuneet, ja paidat karjapaimenten
on läpimärät hiestä, ja ajo vimmainen
vain jatkuu taivaan laitumilla, kiitää hevoset …
ja tulta pärskyy sieraimet ja huutaa aavehet!
Jippiaieeei … jippiaiooou! huutaa aavehet.

Ja taivaan ratsastajat cowboyn ohi nelistää,
hän kuulee oman nimensä ja huudon: Tänne jää
vain mieletön, tää karjalauma paholaisen on!
Pois käänny! Työ on ikuinen ja taivas loputon …
Jippiaieeei … jippiaiooou! taivas loputon.

Yhdeksän aikaan astui saliin nuorisoa ihmetellen “mikä juttu?”, mutta kun meneillään oli Malmstenin tarttuva “Stadin kundi”, niin ei kun porukkaan vain laulamaan. Tahdin takasi Pekka Ristola pianossa, Antti Riikonen rummuissa, Tuomas Tyyri bassossa, Elina Leskelä soitti harmonikkaa, Rosa Parada alttoviulua, Liisa Eskola, Aino ja Antero Launis ja Esko Rahikainen, joka myös juonsi lauluillan, kaikki lauloivat kaksi tuntia “putkeen”. Pekka, Liisa ja Antero soittivat myös kitaraa.

Eturivissä istunut Kalevi Toosi Helsingin laulelman ystävät HELYstä oli ajatellut mennä katsomaan myös Senaatintorin ilmapalloshowta, mutta ei malttanut lähteä vaan lauloi viimeiseen nuottiin asti! Tunnelma oli kerta kaikkiaan mukava ja ihmiset todella tuntuivat laulavan ilokseen. Jonoa oli parhaimmillaan kadulle asti. Tämä eräänlainen “kansalliskaraoke” Kansalliskirjastossa on osoittautunut suosituksi vuodesta toiseen ja samalla tuonut kirjastolle uusia ystäviä ja asiakkaita.

Kirjoittaja:
Esko Rahikainen
Kansalliskirjasto
Kuva:
Kari Timonen
Kansalliskirjasto
Kansalliskirjaston kokoelmat

Kuulumisia Open Repositories 2009 -konferenssista

Järjestyksessään neljäs Open Repositories (OR) järjestettiin Atlantassa toukokuussa. OR kokoaa yhteen avoimella lähdekoodilla toimivien julkaisuarkistojen käyttäjiä esittelemään ja kuulemaan alan viimeisimpiä kuulumisia. Suomesta paikalla olivat tällä kertaa Karo Salminen ja Samu Viita Kansalliskirjastosta, Timo Aalto kirjastopalvelujen koordinointiyksiköstä ja Anna-Kaisa Sjölund ammattikorkeakoulujen Open Access -hankkeesta.

Kansalliskirjastolaisten Digitaalinen kirjasto -blogissa on julkaistu yhdeksän OR2009-konferenssin teemoja käsittelevää merkintää. Vakiintuneeseen tapaan tilaisuudet koostuivat sekä kolmen käyttäjäryhmän (DSpace, E-Prints ja Fedora) erillisistä että yhteisistä tilaisuuksista. Yhteisten tilaisuuksien aiheina olivat mm. pitkäaikaissäilytys, tekijänoikeudet, avoin tutkimusdata ja oppimisympäristöt sekä niiden suhde julkaisuarkistoihin. Yhteisten tilaisuuksien lisäksi osallistuimme DSpace-käyttäjäryhmän omiin tilaisuuksiin, minkä vuoksi blogi-merkinnöissä keskitytään näiden kolmen julkaisuarkisto-ohjelmiston esityksistä DSpacea käsitteleviin esityksiin:

Kaikki konferenssissa pidetyt esitykset löytyvät tapahtumaa Atlantassa isännöineen Georgia Techin julkaisuarkistosta. Ohjelma taas tapahtuman kotisivulta.

Kirjoittajat:
Karo Salminen
Tietotekniikkasuunnittelija
Kansalliskirjasto
Samu Viita
Atk-suunnittelija
Kansalliskirjasto

Riga Stradins yliopiston kirjastonhoitajat opintoviikolla Terkossa

Viime toukokuussa Terkko sai vieraita Latviasta. Kuusi kirjastonhoitajaa Riga Stradins yliopiston kirjastosta tutustui opintoviikon aikana Terkon palveluihin ja työtapoihin sekä tietysti myös työntekijöihin. Opintoviikon rahoitus järjestyi Erasmus-apurahan avulla.

Vieraat saivat etukäteen opintoviikon ohjelman, jonka Terkon informaatikko Tiina Heino oli valmistellut vieraiden omien toivomusten pohjalta. Ohjelma sisälsi tutustumista Terkon verkkopalveluihin, kokoelmiin, luettelointiin, hankintaan, asiakaspalveluun ja informaatiopalveluun. Latvialaisia kiinnosti erityisesti mm. Terkon tuottama Medic-tietokanta. Latviassa ei vastaavaa kansallista terveysalan tietokantaa ole.

Viikon aikana vieraat tutustuivat myös Eduskunnan kirjastoon ja vapaa-aikanaan Helsingin nähtävyyksiin. Osalle latvialaisista vierailu oli ensimmäinen Suomessa.

Terkon informaatikot vaihtavat kokemuksia latvialaisten kollegojensa kanssa. Kuva: Jussi Männistö
Terkon informaatikot vaihtavat kokemuksia latvialaisten kollegojensa kanssa. Kuvassa vasemmalta Ilze Siliņa-Čukure, Linda Rudzīte, Katri Larmo ja Tiina Heino.

Latvialaiset esittelivät terkkolaisille myös omaa kirjastoaan. Riga Stradins yliopistossa koulutetaan lääketieteen ja terveydenhuollon ammattilaisia. Yliopiston kirjasto on avoin yliopiston opiskelijoille ja tutkijoille. Se on maansa WHO:n tietopalvelukeskus, kuten Terkko on Suomessa. Latvian WHO:n tietopalvelukeskuksella on runsaasti oheistoimintaa; WHO:n teemapäivien yhteydessä kirjastossa järjestetään aiheisiin liittyviä näyttelyitä ja luentosarjoja. WHO:n julkaisujen tiivistelmiä myös käännetään kirjastossa latviaksi ja tietopalvelukeskus pitää yllä omaa blogia.

Päivi Pekkarinen esittelee WHO.n tietopalvelukeskuksen toimintaa. Kuva: Jussi Männistö
Päivi Pekkarinen esittelee WHO.n tietopalvelukeskuksen toimintaa Terkossa Ilona Kaucelle ja Ingrida Holmalle.

Muutaman viime vuoden aikana Terkossa on ollut vastaavalla opintoviikkovierailulla kirjastonhoitajia Venäjältä, Tsekin tasavallasta ja Liettuasta. Vierailut ovat olleet onnistuneita sekä vieraiden että isäntien mielestä. Viikon aikana ehtii tutustua kollegoihin, vertailla työtapoja ja jakaa kokemuksia. Oppivana osapuolena ovat myös vastaanottavan kirjaston työntekijät, eivät ainoastaan vierailijat.

Terkon työntekijät ja latvialaiset kollegat yhteiskuvassa. Kuva: Jussi Männistö
Terkon työntekijöitä ja latvialaisia kollegoja yhteiskuvassa.

Jäähyväistunnelmia vierailun viimeisenä päivänä. Kuva: Jussi Männistö
Jäähyväistunnelmia vierailun viimeisenä päivänä.

Kirjoittaja
Anna-Mari Koivula
Terveystieteiden keskuskirjasto
Kuvat
Jussi Männistö
Terveystieteiden keskuskirjasto

Innovation through Collaboration LIBER 38 TH ANNUAL GENERAL CONFERENCE 30.6.-3.7.09 Toulouse

, Kuva: Tiina Äärilä

Euroopan tieteellisten kirjastojen verkoston, Liberin, yleiskonferenssi järjestettiin tänä vuonna Etelä-Ranskassa Toulousessa kesä-heinäkuun vaihteessa. Osallistujamäärältään konferenssi oli ennätyksellisen laaja: yli 300 osallistujaa – kaukaisimmat Australiasta ja Singaporesta. Koko viikko oli Toulousessa helteinen lämpötilan hipoessa + 36 C astetta, mikä kysyi konferenssivierailta kestävyyttä  ilmastoimattomassa 70-luvun luentosalissa.

Liber-konferenssin rakennetta ja toteutustapaa oli uudistettu aikaisemmasta. Konferenssi aloitettiin kolmella vaihtoehtoisessa Parallel Sessiolla. Osallistuimme yliopiston strategisen kehittämisen osioon (Libraries  at  the strategic heart of university) , joka toteutettiin hyvin keskustelevalla tavalla.  Osallistujien tuli mm. arvioida oman kirjastonsa asemaa kehysorganisaation strategisessa suunnittelussa. Olimme yhdessä mm. Leidenin, Delftin ja Tampereen yliopistojen kanssa varsin lähellä yliopistojemme strategisia tavoitteita ja kirjastomme ovat vahvasti mukana yliopistotason suunnittelussa.

Marie-Dominique Heusse ja Liber execute boardin jäseniä, Kuva: Tiina Äärilä

Konferenssin käytännön järjestelyistä vastas Toulousen yliopiston kirjastoverkoston johtaja Marie-Dominique Heusse (kuvassa keskellä). Pöydän ääressä Liber execute boardin jäseniä: president Hans Geleijnse, vice-president Paul Ayris, general secretary Ann Mathenson, board member Ulf Göranson ja Liberin uusi executive director (toiminnanjohtaja) Wouter Schallier.

Uutta Liberin strategiaa vuosille 2009–2012 käytiin läpi parin päivän aikana ryhmissä keskustellen. Kahdeksan ryhmän tulokset esiteltiin konferenssin osallistujille ja Liberin hallitus päätti tarkistaa strategiaa palautteen pohjalta. Uusi strategia hyväksyttäneen lokakuussa.

Strategiaesitys sisältää viisi keskeistä aluetta:

  • tieteellinen julkaiseminen (Open Access ja e-science)
  • digitointi ja tietoaineistojen saatavuus (digitisation, Europeana)
  • kokoelmat ja säilyttäminen
  • organisaatio ja henkilöstö
  • Liberin palvelut (arkkitehtuuri, turvallisuus, eurooppalainen kirjastokortti, laatu).

Konferenssin aikana pidetyssä kokouksessa valittiin Kansalliskirjaston Kirjastoverkkopalveluiden johtaja Kristiina Hormia-Poutanen LIBERin Digitization and Resource Discovery -jaoston (Steering Committee) puheenjohtajaksi seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Samalla hänestä tulee LIBERin hallituksen jäsen.

Konferenssin alustuksissa käsiteltiin strategian teemoja. Alustuksia toimintaympäristömuutoksen vaikutuksia osaamiseen ja koulutustarpeisiin oli Englannista, Ranskasta ja Hollannista. Ranskalainen Frédéric Saby (University of Grenoble) kertoi yliopistolain muutoksesta ja sen vaikutuksesta kirjastonjohtajien koulutustarpeeseen.

Wendy White
(University of Southampton ) ja  Chris Middleton (University of Nottingham) käsittelivät kirjastonhoitajan roolia tutkijan tukena ja tarvittavaa  osaamismatriisia.
He pohtivat kirjastonhoitajan mahdollisuuksia tuottaa palveluja tutkijoille käyttäen hyödyksi kaikkia uusia sosiaalisen median välineitä, ja  he halusivat vahvistaa mielikuvaa kirjastosta tiedon puutarhana. Heidän alustuksellaan on mielestämme annettavaa myös Helsingin yliopiston kirjastoissa tehtävälle valmistelulle.

yliopiston puutarha, Kuva: Tiina Äärilä

Luentojen välillä oli mahdollisuus “virkistäytyä” paahteissa ulkoilmassa yliopiston puutarhassa.

Dick Langbroek, Hollannin kansalliskirjaston henkilöstöasian päällikkö, kertoi kirjaston henkilöstösuunnitellusta ja koulutuksesta. Kirjaston ikärakenne on hyvin samankaltainen kuin meillä (keski-ikä vuonna 2007 oli 45 v.) ja koulutettuja nuoria halutaan lisää.

Kunglika Bibliotekissa käynnissä oleva koulutusohjelma muodostuu kahdesta eri ryhmästä:

  • Nuoret, alle 3 vuotta  KB:ssä työskennelleet akateemiset, jotka ovat kiinnostuneita asiantuntija- tai esimiestehtäviin.
  • Esimiestehtävistä kiinnostuneet, joilla on vähintään 5 vuoden työkokemus.

Nuorten koulutusryhmään kuului yhdeksän ja johtajien ryhmään viisi henkilöä. Nuorten ryhmän koulutus koostui neljästä teemasta (personal effectiviness, communication, project leadership, personel leadership), jotka kukin sisälsivät neljä puolen päivän koulutusta. Johtajille oli koulutusta viikoittain puolipäivää (communication, project leadership, personel leadership).

Keväällä 2009  Kunglika Bibliotek:iin on perustettu myös oma Career Service Centre , jonka tavoitteena on auttaa niitä henkilöstöryhmiä, joiden työtehtävät tulevat muuttumaan oleellisesti.

Langbroek korosti, että kyse on ennen kaikkea kulttuurillisesta muutoksesta. Johtajien on oltava suunnan näyttäjiä ja innovatiivisia ja samalla jokainen on vastuussa omasta kehittämisestä.

Helsingin yliopiston kirjastoissa on vuosien ajan järjestetty henkilöstökoulutusta ja tänä vuonna on laadittu omaa osaamisen kehittämisohjelmaa. Alustukset saivat ajattelemaan, että tulisiko meillä koulutusta profiloida vielä nykyistä enemmän asiantuntijoille ja esimiehille. Millainen koulutuspanostus on oikea ja tarvittava? Tulisiko henkilöstöasioiden hoitoon kiinnittää nykyistä  enemmän huomiota: vrt. Hollannin Career Service Centre?

vastaanotto kaupungintalolla, Kuva: Tiina Äärilä

Kaupungin vastaanotolla oli arvokkaat ja historialliset puitteet.

Tieteellinen julkaiseminen

Tutkijoiden sosiaalisen median käyttöä käsitteli mm. Guus van den Brekel (EAHIL). Hän patisti kirjastolaisia menemään sinne missä tutkijat ovat: ” Get into the workflow. And get to the people”. Kirjaston on integroituva tukijoiden työprosesseihin siten, että kirjasto helpottaa tutkijan työtä prosessin eri vaiheissa. Van den Brekelin esittelemiin avoimiin ja kaupallisiin sosiaalisen median välineisiin kannattaa tutustua:

Tutkijayhteistyön tärkeyttä korosti esityksessään myös Sheila Anderson, joka on  Lontoon Kings Collegen e-tutkimuskeskuksen johtaja ja Englannin humanististen tieteiden e-science tukikeskuksen apulaisjohtaja (AHeSSC). Hän kertoi kokemuksista virtuaalisen tutkimusympärsitön rakentamisesta (VRE) Lontoon Kings Collegessa.

Liberin ensimmäinen posterinäyttely

Toulousessa oli ensimmäinen Liberin posterinäyttely. Siihen osallistui yhteensä  22 kirjastoa/organisaatiota. Olimme mukana posterilla  Innovation Through Collaboration at the University of Helsinki : “From 150 to 1 on four campuses”. Meidän lisäksi Suomesta näyttelyyn osallistui Vaasan Tritoniakirjasto. Näyttely herätti suurta kiinnostusta ja sille haluttiin jatkossa enemmän aikaa. Näyttelyssä palkittiin Utrechtin yliopiston kirjaston posteri .

Posterinäyttely, Kuva: Tiina Äärilä

Kaisa Sinikara esittelee posteriaan Toulousen yliopiston kirjastoverkoston johtajalle Marie-Dominique Heusselle.

Iltatilaisuuden osallistujia, Kuva: Tiina Äärilä

Iltatilaisuus Hotel d´Assezatissa, joka toimii museona ja taidenäyttelynä. Kuvassa vasemmalta Tiina Äärilä, Jayshree Mamtora Australiasta (Library & Information Access Charles Darwin University), Maija Ikonen Tampereen yliopiston kirjastosta ja Vuokko Palonen Vaasan yliopiston Tritonia-kirjastosta. Kuva:Pirjo Vatanen

Järjestelyjen puolesta konferenssi oli onnistunut. Toulousen vaaleanpunainen kaupunki oli ympäristönä viehättävä ja tietenkin ranskalainen ruoka ja vieraanvaraisuus olivat vertaansa vailla. Tanskan Aarhusilla on haastetta ensi vuodelle.

Kirjoittajat
Tiina Äärilä
suunnittelija
Kirjastopalvelujen koordinointiyksikkö
Helsingin yliopisto
tiina.aarila[at]helsinki.fi

Kaisa Sinikara
ylikirjastonhoitaja
Kirjastopalvelujen koordinointiyksikkö
Helsingin yliopisto
kaisa.sinikara[at]helsinki.fi

Kirjastopalvelujen koordinointiyksiköstä hallintovirastosta eriytetty erillinen projekti

Kirjastopalvelujen koordinointiyksiköstä on rehtorin päätöksellä (118/2009) muodostettu hallintovirastosta eriytetty erillinen projekti, joka valmistelee Helsingin yliopiston kirjasto -erillislaitosta. Projektin kesto on 15.6.-31.12.2009. Projektin ohjausryhmänä toimii projektin merkittävyyden vuoksi yliopiston johtoryhmä. Projektia johtaa ylikirjastonhoitaja Kaisa Sinikara, joka on nimitetty virkaan 15.6.2009.

Rehtorin päätökset:

Helsingin yliopiston kirjaston nimimuodot

Konsistori päätti kokouksessaan 3.6.2009 yliopiston uuden, 1.1.2010 toimintansa aloittavan, Helsingin yliopiston kirjaston nimimuodot.

Kirjaston nimi ruotsiksi on Helsingfors universitets bibliotek ja englanniksi Helsinki University Library.
Kirjaston kampusyksiköiden nimet ovat:

Keskustakampuksen kirjasto
Campusbiblioteket i centrum
City Centre Campus Library

Kumpulan kampuskirjasto
Campusbiblioteket i Gumtäkt
Kumpula Campus Library

Meilahden kampuskirjasto Terkko
Campusbiblioteket Terkko i Mejlans
Meilahti Campus Library Terkko

Viikin kampuskirjasto
Campusbiblioteket i Vik
Viikki Campus Library

Lisätietoja:

Nimityksiä

Hallintopäällikkö

Kirjastopalvelujen koordinointiyksikössä haettavana olevaan hallintopäällikön tehtävään on nimitetty Opiskelijakirjaston nykyinen kirjastonjohtaja Matti Hjerppe. Hän aloitti tehtävässä 1.9.09.

Syksyn ajan hallintopäällikkö valmistelee erityisesti uuden kirjaston hallintotehtävien ja henkilöstöhallinnon organisointia. Vuoden 2010 alusta lähtien hallintopäällikön tehtävänä on

  • vastata kirjaston hallinnon järjestämisestä ja kehittämisestä sekä kirjaston talous- ja henkilöstöhallinnosta
  • toimia strategisen johtamisen tukena ja hallintoyksikön esimiehenä
  • hoitaa johtokunnan ja ylikirjastonhoitajan päätöksenteon valmisteluun, esittelyyn ja toimeenpanoon liittyviä tehtäviä.

Hallintopäällikön vastuisiin kuuluvat toiminnanohjaukseen liittyvä valmistelu ja seuranta samoin kuin yleis- ja henkilöstöhallintoon liittyvät asiat sekä tila-asiat.

Taloussuunnittelija

Kirjastopalvelujen koordinointiyksikössä haettavana olevaan taloussuunnittelijan tehtävään on nimitetty Pirkko Tokat. Pirkko on aiemmin toiminut koordinointiyksikössä projektisihteerinä. Pirkko on aloittanut uudessa tehtävässään 15.9.09.

Erikoissuunnittelija

Kirjastopalvelujen koordinointiyksikössä haettavana olevaan erikoisuunnittelijan tehtävään on nimitetty Veera Ristikartano 1.7.2009 alkaen. Veera siirtyy tehtävään keskustakampuksen tieteellisten aineistojen verkkopalveluhankkeen projektipäällikön tehtävästä.

Erikoissuunnittelija vastaa kirjaston elektronisen julkaisemisen ja tutkimuksen tukipalvelujen suunnittelusta ja organisoinnista sekä palvelujen edellyttämien järjestelmien suunnittelusta, valinnasta, testaamisesta ja ylläpidosta yliopiston toimintaympäristössä. Hän osallistuu kirjaston verkkopalvelujen strategiseen suunnitteluun ja yliopiston tutkimusinfrastruktuurin kehittämiseen.

EAHIL Dublin 2009 Workshop – Eläinlääketieteelliset kirjastot Euroopasta ja vähän muualtakin koolla

Kesäkuun alkupäivinä kokoontui aurinkoiseen Dubliniin eläinlääketieteeseen ja eläinten terveyteen erikoistuneita eurooppalaisia kirjastonhoitajia. Yksi päivä vietettiin Belfieldissä, jossa sijaitsevat Dublinin eläinlääketieteellinen tiedekunta opetussairaaloineen sekä yliopiston kirjaston eläinlääketieteen osasto.  Englantilaiset ja irlantilaiset kollegamme järjestivät vuosikokouksensa yhteydessä seminaarin, jossa puitiin ajankohtaisia yhteisiä asioita.

Ohjelman aloitti eläinlääketieteellisen tiedekunnan dekaani, professori Grace Mulcahy, joka toivotti kansainvälisen vierasjoukon lämpimästi tervetulleeksi kehuen ylipistonsa ja tiedekuntansa hyvin toimivaa kirjastojärjestelmää.

Seminaarin esityksissä kuulimme Niamh Brennanin esityksen kansallisesta tietoaineistojen pitkäaikaissäilytyksestä ja kuinka tämä edesauttaa tutkimusta.  Moira Bent esitelmöi informaatiolukutaidosta ja tutkimuksen tuesta. Sinead Keane, Irish Veterinary Journalin toimittaja tiedotti lehden uusista kehitysvaiheista ja Nick Short WikiVet ‘stä. Lopuksi nähtiin tietokantatuottajien OVID ja BioMed Central tietoiskut.

Parasta oli tietenkin se, että sai tavata kaltaisiaan ja vaihtaa kokemuksia. Kirjasto oli toimivasti sijoitettu ja palveli tiedekuntaa hyvin.  Muutaman sadan metrin päässä sijaitsi lääketieteellinen kirjasto, joka tietenkin on suurempi, mutta kätevästi lähellä, jos opiskelijoilla ja tutkijoilla olisi tarvetta yleislääketieteellisempään tietoon.

Workshop, johon seuraavina päivinä osallistuin, kuului Euroopan lääketieteellisten kirjastojen joka toinen vuosi järjestettäviin pienempiin tapahtumiin, mutta tämä työpaja oli kasvanut lähes konferenssin mittoihin sisältäen rinnakkaissessioita. Alussa pidettiin erikoisryhmien kokoukset, ja tällä kertaa myös Brittein saarilta osallistuttiin Euroopan eläinlääketieteellisten kirjastojen kokoukseen. Oli antoisaa saada keskustella yhdessä britti- ja irlantilaiskollegoiden kanssa, muista maista paikalla olivat Saksa (Hannover), Ranska (OIE), Norja (NVH) sekä muutama yhdysvaltalainen (Missouri, Texas) kirjastonhoitaja.

Verkostot toimivat hyvin näin kapealle sektorille erikoistuneiden kirjastoammattilaisten välillä, mikä edesauttaa jokapäiväisissä tehtävissä. Ei ole kirjaa, lehteä, artikkelia, jota ei voisi vetlib-sähköpostilistan välityksellä kysyä, kun linjan toisessa päässä on tuttu ihminen. Koska useassa maassa (tai osavaltiossa) on yleensä vain yksi eläinlääketieteen koulutusyksikkö, niin alan kirjastojakin on harvassa. Monitieteisenä tutkimusalana eläinlääketiede on hyvin kansainvälistä toimintaa niin tutkijoiden yhteistyössä kuin julkaisutoiminnassa, mikä heijastuu kirjastoissa asiakkaiden erikoistuneisiin tiedontarpeisiin. Hyvät neuvot naapurimaan kollegalta ovat usein tarpeen.

EAHIL Workshopissa pidin esitelmän, jonka olimme yhdessä Viikin tiedekirjastossa valmistelleet. Kerroin kirjaston muutosvaiheista alun korkeakoulukirjastosta ensi vuoden alussa aloittavan suuren yliopistokirjaston yhdeksi kampuskirjaston osa-alueeksi. Ns. vanhoista eläinlääketieteellisistä kouluista ja niiden omista kirjastoista taitaa olla vain Hannover (säätiöyliopisto), joka nauttii autonomiasta. Helsingin tapainen kehitys pienestä erikoisyksiköstä suuren keskitetyn kokonaisuuden osaksi on hyvin yleistä muulla Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Norjalla on edessään muutto 40 km päähän Oslosta Maatalousyliopiston yhteyteen.

Muut EAHIL Workshopin eläinlääketieteellisen session esitelmät käsittelivät digitointia ja harmaan julkaisemisen tunnetuksi tekemistä. Kaikilla on sama huoli eläinlääketieteellisen kirjallisen aineiston saatavuudesta tulevaisuudessa.

Kirjastokokouksiin kuuluu vierailu:  osallistuin  Royal College of Surgeons Ireland’n kirjaston kokoelmiin, erityisesti historialliseen arkistoon. Kaikkea ei voi digitoida, joskus on hyvä tuntea Grayn anatomian nahkakannet sormissaan, 1600-luvulta …..

Kiitän lämpimästi Suomen Tiedetoimittajien liittoa, jonka myöntämä kokousapuraha teki mahdolliseksi tämän ammatillista osaamista paljon kehittäneen matkan Dubliniin.

Raisa Iivonen pitämässä esitelmää, Kuva:

Raisa Iivonen pitämässä esitelmää .

Lisätietoa:

Eläinlääketieteeseen ja eläinten terveyteen erikoistuneiden kirjastonhoitajien verkostoon kuuluvien organisaatioiden lyhenteet:

  • UCD : University College of Dublin
  • AHIS  UK & Ireland :  Animal Health Information Specialists UK & Ireland
  • EAHIL: European Association for Health Information and Libraries
  • EVLG: European Veterinary Libraries Group, Special Interest Group of EAHIL
  • OIE : World Organization  of Animal Health
  • NVH : Norges veterinaerhögskole

Esitelmöitsijät :

  • Niamh Brennan, Trinity College Dublin
  • Moira Bent, Faculty Liaison Librarian, National Teaching Fellow Robinson Library, Newcastle University
  • Sinead Keane, Irish Veterinary Journal
  • Nick Short, Head of Electronic Media Unit Royal Veterinary College

Esitelmät verkossa:

Kirjoittaja ja kuva:

Raisa Iivonen
Tietoasiantuntija
eläinlääketieteen toimialavastaava
Viikin tiedekirjasto

Tiedeviestinnän taitoa opiskelemassa

Opiskelijakirjaston ja koordinointiyksikön verkkotoimittaja Jussi Omaheimo osallistui tiedeviestinnän opintokokonaisuuteen lukuvuonna 2008-2009.

Tiedeviestinnän essee ruudulla, Kuva: Jussi Omaheimo

Viestinnän laitos järjestää vuosittain tiedeviestinnän 22 opintopisteen opintokokonaisuuden. Lukuvuonna 2008-2009 opintokokonaisuutta suorittamaan valittiin 15 opiskelijaa. Suurin osa valituista oli Helsingin yliopiston jatko-opiskelijoita, mutta mukana oli myös muiden korkeakoulujen tutkijoita sekä kaltaisiani viestintää työkseen tekeviä henkilöitä.

Opintokokonaisuutta suorittamaan valitaan tarkoituksella hyvin erilaiset taustat omaavia henkilöitä. Pelkästään Helsingin yliopistosta osallistujia oli lähes kaikista tiedekunnista. Oppijoiden oman tutkimusaiheen ja tieteenalan tieteellisyyden vaatimusten ollessa erilaiset, nousee esiin hyvin erilaisia tiedeviestinnän ongelmia.

Matemaattiseen fysiikkaan perustuvan kovan tieteen lisäksi tieteelliseksi ajatteluksi kurssilla laskettiin myös ainakin osa humanistis-yhteiskuntatieteellisistä aloista. Kursseilla ei myöskään unohdettu tieteen filosofisia näkökulmia: tiedon luonne, tieteen julkisuus ja sen ymmärrettävyyden vaatimukset nousivat keskusteluissa usein esille.

Tiedeviestinnän essee ruudulla, Kuva: Jussi Omaheimo

Luentokursseilla sivuttiin kirjastojakin. Usein ajatellaan kirjastojen ja tieteen yhteisen intressin kietoutuvan tiedon vapaan saatavuuden kriteerin ympärille. Yhteiskunnallisena instituutiona tieteelle merkityksellisiä asioita ovat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tai tiedetulosten tunnettuuden kaltaiset seikat. Kirjastot nähtiin tärkeäksi tiedeinstituutioksi demokratian ja kansalaisen itsekehittämisen toteutumiseksi.

Opintokokonaisuuden luento-opetuksesta vastasivat kurssin johtaja professori Esa Väliverronen ja koordinaattori VTT Tuomo Mörä. Luentokursseilla oli myös runsaasti vierailijoita: tiedettä aktiivisesti popularisoineita tiedemiehiä sekä tiedemedian edustajia. Luennotkin painottuivat tieteen ja viestinnän instituutioiden toiminnan ymmärtämiseen. Opintokokonaisuuden keskeisin painotus oli vahva käytäntölähtöisyys.

Suurin osa opinnoista oli tiedeviestinnän käytännön harjoittelua. Helsingin Sanomien toimituksessa osallistuttiin lehden tiede-osuuden tekemiseen. Yleisradiossa seurattiin television tiedeohjelman viikkorytmiä ja osallistuttiin radion tiedeohjelman tekemiseen. Tiedekeskus Heurekassa osallistuttiin tulevan näyttelytoiminnan suunnitteluun.

Heurekan näyttelytoimintaa suunniteltaessa satuin saamaan niin kiinnostavan aiheen, että huomasin vääntäväni yötä myöten taustaprujuja pelien käytön mahdollisuuksista tulevaisuus-aiheisessa näyttelytoiminnassa. Myös Ylessä suoritettu radio-osuus toimi erittäin mielenkiintoisena pikakurssina äänihaastattelun tekemiseen. Oli piinaavan opettavaa olla itse haastateltavana sekä haastattelijana. Tuskin mikään antaa parempaa oppituntia siitä kuinka haastatteluissa ei kannata itseään ilmaista, kuin oman sönkötyksensä editoimisen seuraaminen vierestä.

Opintokokonaisuus yhdisti vaivattomasti tiedeviestinnän puhdistettua teoriaa ja likaantunutta käytäntöä. Toivottavasti viestinnän laitos pystyy jatkossakin tarjoamaan opiskelijoille näin hienoja mahdollisuuksia oppia.

Kirjoittaja
Jussi Omaheimo
Verkkotoimittaja
Kirjastopalvelujen koordinointiyksikkö
jussi.omaheimo[at]helsinki.fi
puh. 09- 191 24040
Kuvat

Tiedeviestinnän luentokurssimateriaali

Andrew Nestingenin haastattelu

Andrew Nestingen haastattelun alla, Kuva: Jussi Omaheimo
Andrew Nestingen toimii apulaisprofessorina University of Washingtonin Scandinavian Studies -laitoksella. Hän oli viime vuoden virkavapaalla ja kirjoitti Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa kirjaa Aki Kaurismäen elokuvista. Verkkari kävi haastattelemassa Andrew Nestingenia elokuvista, suomalaisuudesta ja yliopistojen kirjastopalveluista.

Kuuntele haastattelu
(mp3, kesto 10 minuuttia)

Haastattelu ja kuva:
Jussi Omaheimo
Verkkotoimittaja
Kirjastopalvelujen koordinointiyksikkö
jussi.omaheimo[at]helsinki.fi
puh. 09- 191 24040