Digitaalisuus kirjastoissa: tekniikka ratkaisee, vaiko sittenkin sisältö?

Kumpulan kampuskirjastoon suunnitellaan tilauudistusta, jonka tarkoituksena on tehdä kirjastosta toimivampi oppimisympäristö. Tähän liittyvät myös digitaaliset palvelut; kokonaisuudesta on tässä yhteydessä käytetty nimeä digitaalinen oppimisympäristö. Kyseinen sanapari onkin tänä vuonna esiintynyt hyvin taajaan Kumpulan kampuskirjastossa käydyissä keskusteluissa. Mitä se käytännössä tarkoittaa, onkin sitten toinen juttu. Tätä pyrimme kevään mittaan hahmottamaan, ja kuin tilauksesta pääsimme mukaan Helsingin kaupunginkirjaston ja Kirjastot.fi-palvelun järjestämään seminaariin  ”Digitaalisuus tilassa”,  joka järjestettiin Helsingin Park Hotel Käpylässä 23.–24.5.2013.

Tieteellisissä kirjastoissa e-aineistot ovat olleet arkea jo vuosikymmeniä. Suomen yleisten kirjastojen kokoelmissa e-aineistot ovat sen sijaan suhteellisen tuore tapaus. Tieteellisissä kirjastoissa elektronisten aineistojen käyttö perustuu muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta käyttäjän tunnistamiseen IP-osoitteiden perusteella. Yleisissä kirjastoissa e-aineistojen käyttö pohjautuu aineiston lainaamiseen painetun kirjan tavoin. Erilaisiin e-kirjaformaatteihin, myynti- ja lisensointimalleihin perehtyminen sekä e-aineistojen suojauksen (DRM) mukanaan tuomat rajoitteet ovat kaikkia kirjastosektoreita koskeva monimutkainen viidakko. Myös e-aineistojen käytön opastus ja neuvonta sekä elektronisten aineistojen näkyväksi tekeminen ja markkinointi ovat kirjastosektoriin katsomatta yhteinen, ja ajankohtainen, haaste.

HelMet-kirjastojen infonäyttöprojekti on loistava esimerkki e-aineistojen näkyvyyden lisäämisestä ja kirjaston ajankohtaisten tapahtumien markkinoinnista kirjastotilojen ulkopuolella. Jussi Vehviläinen, Helsingin kaupunginkirjaston tietohallintopäällikkö kertoi, kuinka kampanjassa käytettiin eri puolille Helsingin kantakaupunkia sijoitettuja infonäyttöjä. Käyttäjät pystyivät infonäytön kosketusnäytöltä selaamaan kirjaston e-kirjoja sekä lataamaan niitä omalle kannettavalle laitteelleen QR-koodin avulla. Lisäksi infonäytöillä oli mahdollista äänestää omaa suosikkiaan uudeksi Keskustakirjastoksi.

Luvian kunnankirjastossa puolestaan toteutettiin yhdessä Satakunnan ammattikorkeakoulun, Prizztech Oy:n sekä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa Opetusministeriön rahoittama Älyhyllyhanke. Digitaalisuus tilassa -seminaarissa älyhyllystä esitelmöi Samkin tutkija Harri Ketamo. Älyhyllyn idea on hakea asiakkaan valitsemasta teoksesta lisätietoa netin kautta. Älyhylly tunnistaa sille asetetun kirjan ja tuo käyttäjän näkyville tietoa mm. kirja-arvosteluista ja kirjoittajan taustatiedoista sekä etsii lisätietoa käyttäjän valitseman kirjan aihealueesta. Älyhylly perustuu hyllyn sisään sijoitettuun RFID-lukijaan, joka tunnistaa kirjan ja tarjoaa lisäinformaatiota kosketusnäytön välityksellä. Älyhyllyn ideaa on ehditty kehitellä myös asiakkaiden omia laitteita hyödyntävään suuntaan. Tässä tapauksessa hyödynnetään NFC eli Near Field Communication -tekniikkaa, jonka avulla asiakas voi samalla tavoin saada kirjasta lisätietoja omaan puhelimeensa. Puhelimen täytyy tietysti tukea NFC-tekniikkaa, jotta tämä onnistuisi. Erittäin mielenkiintoinen idea, jonka toimivuutta kannattaisi miettiä Helsingin yliopiston kirjaston kontekstissa. Kirjastot.fi sivustolta löytyy lisätietoa Älyhyllyn poikimasta jatkohankkeesta NFC kirjastoissa.

Digitaalisuus nähdään luonnollisesti hyvin vahvasti erilaisten koneiden ja sovellusten kautta, mutta ne eivät kuitenkaan ole digitaalisuuden koko kuva. Laitekeskeisyydestä olisi päästävä irti ja keskityttävä sisältöihin ja palveluihin, joita asiakkaat käyttävät. Tai jättävät käyttämättä, jolleivät ne vastaa heidän tarpeitaan.  ”Digitaalisuus tilassa” -seminaarin organisaattori Päivi Litmanen-Peitsala kysyi, että mitä jos havainnoisimmekin sitä, miten asiakkaat hyödyntävät digitaalisuutta omassa arkielämässään ja peilaisimme digitaalisuutta kirjastossa sitä vasten. Ei ole mitenkään sanottua, että asiakaskuntamme pitäisi mielekkäänä esimerkiksi käyttää kirjaston laitteita, jos mukana kulkee älypuhelin tai muu kannettava laite.

Seminaarin osallistujat olivat pääosin yleisten kirjastojen edustajia, mikä luonnollisesti näkyi keskustelujen teemoissa, mutta se ei suinkaan tahtia haitannut. Seminaarin puhujavalinnat kuvastivat rajoja ylittävän yhteistyön tärkeyttä, sillä mukana oli myös esitys YLEn avoimista rajapinnoista. Haastattelu esityksen teemoista löytyy Kirjastokaistalta.  Mukana oli myös Terkosta kokoelmapäällikkö Terhi Sandgren kertomassa digitaalisuuden haasteista Terkossa. Totesimme, että yhteistyötä pitäisi olla paljon enemmän. Kaikkia ideoita ei toki voi suoraan ottaa käyttöön, mutta aina voi miettiä, että voisiko ajatusta kuitenkin soveltaa meidän ympäristöömme.

Teksti

Anna-Kaisa Hyrkkänen
kirjastonhoitaja
Kumpulan kampuskirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Kati Tuunanen
kirjastonhoitaja
Kumpulan kampuskirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuva

Dlorg-eu