”E edellä” kirjahankinnassa – menossa ollaan!

Montako e-kirjaa on kokoelmissamme? Vielä parisen kuukautta sitten verkkosivuillamme taidettiin kertoa, että kokoelmissamme olisi yli 150 000 e-kirjaa, välillä luku taisi olla yli 200 000, tällä hetkellä yli 500 000.

Ihan näin huimalla vauhdilla emme ole e-kirjoja tänä syksynä hankkineet. Kyse on siitä, että lukuun päätettiin ottaa mukaan myös vanhojen kirjojen kokoelmat, ECCO ja EEBO (yhteensä yli 300 000 e-kirjaa), joihin sisältyviä kirjoja käytetään enimmäkseen lähinnä tutkimusaineistoina ja joita ei ole luetteloitu HELKAan.

Yhtä kaikki, päättymässä oleva vuosi 2014 on ollut ennätyksellinen e-kirjavuosi. HELKAan luetteloitavat tai jo luetteloidut ja sitä kautta myös BookNavigatorissa tarjolla olevat e-kirjakokokoelmamme ovat vuoden aikana monikertaistuneet, kiitos kahden suuren e-kirjapaketin , Ebrary eBooks ja EBSCOn Academic Collection, hankinnan, jotka ovat tuoneet kokoelmiimme vajaat parisataa tuhatta uutta e-kirjanimekettä tai runsaat 200 000 e-kirjapääsyä. E-kirjojemme lukumäärä voidaan siis laskea joko pääsyissä, jotka voi ehkä rinnastaa niteisiin, tai nimekkeissä/HELKA-tietueissa. Lukujen ero on kymmeniätuhansia, koska esimerkiksi mainituissa jättipaketeissa on paljon päällekkäisiä nimekkeitä.

”E edellä” on siis tänä vuonna kirjahankinnoissa kirkkaasti menty ja se tulee näkymään tilastoissa, varmaankin myös KITT-tilastoissa, joiden mukaan vielä viime vuonna painettuja kirjoja hankittiin parisen tuhatta nimekettä enemmän kuin e-kirjoja.

Vähän jokainen kirjastossa työskentelevä alkaa olla e-kirjastotyöläinen

Vielä viitisen vuotta sitten e-aineistojen kanssa työskentelevät muodostivat oman suhteellisen harvalukuisen porukkansa, jolle ohjautuivat asiakkaiden e-kirjastokysymykset ja palautteet. Näitä ”e-kirjastopalveluista tietäviä” oli paitsi keskitetyissä palveluissa muutamia myös eri kampuskirjastoissa.

Kirjaston eri kampustoimipisteissä paikallispalvelua pyörittävät virkailijat ovat joutuneet jo muutaman vuoden ajan ainakin jossain jo määrin tekemisiin e-kirjakysymysten kanssa, kun yhä useampi kurssikirja on alkanut olla tarjolla myös e-versiona. Jo 3-4 vuotta sitten aktualisoitui tarve laatia ohjeita paitsi asiakkaille myös työntekijöille Ellibs- ja Dawsonera-alustalla olevien e-kurssikirjojen käytöstä. Aivan viime vuosina, kun kurssi- ja muuta paljon käytettyä kirjallisuutta on varsin monilla e-kirja-alustoilla ja kun asiakkaillamme on myös erilaisia mobiililaitteita, asiakaspalveluhenkilöstömme osaamisen kasvattamisen tarve on käynyt yhä polttavammaksi. Viime keväänä järjestettiin parisenkymmentä e-kirjatyöpajaa, joiden oheistuotteena syntyi e-kirjaopas. Työpajatoimintaa on jatkettu tänä syksynä.

Valinta-hankinta-prosessit hahmotellaan uusiksi

Siitä, miten e-kirjahankinnan lisääntyminen on vaikuttanut eri alojen kokoelmien valintaa valmistelevien kirjastoammattilaisten työhön, on vaikeaa muodostaa yleiskuvaa, koska sisäiset työnjaot kirjaston eri kampustoimipisteissä ovat olleet osin erilaiset.

E-kirjapakettien valintapäätöksiä valmistelevat ovat olleet ainakin osin eri porukkaa kuin yksittäisten monografioiden valintapäätöksiä valmistelevat. Myös viimeksi mainitut ovat jo jonkin aikaa joutuneet e-kirjojen myötä kohtaamaan uudenlaisia kysymyksiä: esim. minkä välittäjän alustan kautta yksittäisiä kirjoja olisi hyvä hankkia, kuinka monen yhtäaikaisen käyttäjän lisenssi tai kuinka monta vuotuista käyttökertaa on syytä ostaa tai onko hankittavaksi kaavailluissa e-kirjapaketeissa mahdollisesti kirjoja, joita on ehdotettu yksittäin hankittavaksi. E-kirjapakettien ja yksittäisten kirjojen valintaa valmistelevien kirjastoammattilaisten on siis syytä olla ainakin tietoisia  toistensa tekemisistä, mikä voi ennen pitkää vaikuttaa myös työnjakokuvioihin.

Uudenlaisten asioiden kanssa tekemisiin e-kirjojen valintaa valmistelevat kirjastoammattilaiset ovat joutuneet myös asiakaslähtöisten hankintamallien (Lisätietoa) käyttöönoton myötä. On ollut tarpeen pohtia, minkälaisia kirjoja asiakkaille saatetaan tarjolle, eli ”lähtökokoelmaa”, ja sitten käyttötilastojen perusteella sitä, mitkä kokoelman kirjoista hankitaan pysyvästi.

Sisällönkuvailullinen työ moninaistuu

Myös sisällönkuvailun puolella on jouduttu kohtaamaan uusia haasteita. Yksittäin tilattujen e-kirjojen osalta on vielä ollut mahdollista noudattaa pitkälti samaa käytäntöä kuin painettujen kirjojen eli sisällönkuvailla kirjoja yksittäin. Tämä ei kuitenkaan ole ollut mahdollista suuriin paketteihin sisältyvien kymmenien tuhansien e-kirjojen kohdalla. Niiden HELKA-tietueissa on vain kustantajalta/välittäjältä saaduissa MARCeissa valmiiksi olleita kongressin kirjaston LCC-luokituksia ja englanninkielisiä –asiasanoja tai NLM-luokituksia ja Mesh-termejä, joskus Dewey-luokituksiakin.

BookNavigatorin yhteydessä tehty kehittämistyö, asiakkaille avautuvan aiheselauksen rakentaminen tietueissa olevien luokitusten varaan sekä HELKA-tietueiden massatutkailu ja rikastaminen edustavat uudenlaista sisällönkuvailullista työtä. Tällaisen työn osaajille riittänee kysyntää jatkossakin. Yhtä kaikki, mikäli e-kirjojemme määrä jatkaa kasvuaan ja painettujen hankinta vähenee ja mikäli enemmistö e-kirjoista hankitaan laajahkoina paketteina, paine uudenlaiseen orientaatioon ja uudenlaisten käytäntöjen etsimiseen ja opetteluun sisällönkuvailun alueella kasvaa.

Tämä ei jää tähän…

Kirjatiedot tulevat BookNavigatoriin vasta kun niiden HELKA-tietueet on saatu ladattua HELKAan. Lokakuun lopulla hankittuun EBSCOn kirjapakettiin sisältyvät kirjat ovat vasta – tai pitäisi kai oikeastaan sanoa ovat jo –matkalla HELKAan. Vaikka e-kirjatietueiden saattaminen hakupalveluihimme tapahtuu edelleenkin tietyllä viiveellä, prosessi on nopeutunut, kiitos paitsi kehittyneempien menetelmien ja työtapojen myös työhön harjaannutettujen ”lisäkäsiparien”. Viimeksi mainittuja tarvitaankin kipeästi, sillä marras-joulukuun aikana on hankittu lisää vähän suurempia e-kirjaeriä.

Yhtä ja toista muutakin edistystä e-kirjarintamalla on tapahtunut sitten vuoden 2013 helmikuun, jolloin edellisen laajan e-kirjajuttuni kirjoitin. BookNavigatorin kampuskohtainen kattavuus on parantunut ja kategoriavalikoima laajentunut. Myös henkilöstön e-kirjaosaaminen on kohentunut noista ajoista, kiitos edellä mainittujen työpajojen.

En kuvittele olevani tietäjä tai ennustaja, aika vakuuttunut olen kuitenkin siitä, että elämä e-kirjojen kanssa muuttaa toiminta- ja ajattelutapojamme sekä työkuvioitamme tulevina vuosinakin.

Teksti:

Eeva Peltonen
(e-)kirjastonhoitaja

Kuva:

goodereader.com

 

Leave a Reply

Your email address will not be published.