ECIL 2013 – Informaatiolukutaidon konferenssi Istanbulissa

Informaatiolukutaidosta on vuosien varrella järjestetty monia konferensseja, kuten pohjoismainen Creating Knowledge ja Iso-Britannian LILAC.
Ensimmäinen iso eurooppalainen informaatiolukutaidon konferenssi The European Conference on Information Literacy (ECIL) järjestettiin 22 -24.10.2013. Bosporinsalmen halkaisema Istanbul tarjosi upeat puitteet kansainväliselle kirjastoalan konferenssille. 

Konferenssiin osallistui n. 60 maasta n. 400 informaatiolukutaidosta kiinnostunutta kirjastolaista ja tutkijaa. Osallistujia oli myös Euroopan ulkopuolelta, kuten Bangladeshista, Australiasta, Kiinasta ja Yhdysvalloista.  Konferenssissa oli pääpuhujien lisäksi tilaa työpajoille, rinnakkaissessioille ja posteriesityksille. Oma esityksemme oli kirjastojen toimintaa esittelevässä Best Practices –osiossa. Konferenssi tullaan järjestämään vuosittain ja ensi vuoden konferenssipaikaksi on valittu  Kroatian Dubrovnik..

IFLA & UNESCO media- ja informaatiolukutaidon asialla

IFLA ja Unescon olivat tukeneet ECIL konferenssin toteutumista. Avajaistilaisuudessa kuultiin IFLA:n presidentin Sinikka Sipilän tervehdys konferenssin järjestäjille ja osallistujille. Unescon Indrajit Banerjee kertoi  Information For All –ohjelmasta. Hänen mukaansa olisi tärkeää laajentaa keskustelu informaatiolukutaidosta koskemaan media- ja informaatiolukutaitoa .  Uudet lukutaidot olivat keskustelussa koko konferenssin ajan ja monien esiintyjien saamat kysymykset koskivat sitä, minne he sijoittavat itsensä ”lukutaitojen” kartalla. Lukutaidon käsitettä käytetään nykyään monissa eri yhteyksissä medialukutaidosta digitaaliseen lukutaitoon. Ovatko nämä lukutaidot rinnakkaisia informaatiolukutaidon kanssa, vai tulisiko joku niistä, kuten MIL (media- ja informaatiolukutaito) ottaa sateenvarjomaiseksi kattokäsitteeksi?  Myös hollantilainen Albert K. Boekhorst käsitteli asiaa puheenvuorossaan.

Historian lehtien havinaa ja uusia tuulia

Konferenssin pääpuhujina olivat Paul G. Zurkowski Yhdysvalloista ja Christine Bruce Australiasta.

Paul G. Zurkowskia pidetään information literacy käsitteen ”isänä”.  Hän lanseerasi käsitteen Yhdysvalloissa 1970-luvulla ja määritteli käsitettä työn kontekstissa. Istanbulissa hän oli varmasti konferenssin odotetuimpia puhujia. Zurkowskin mukaan information literacy on edelleen elävä ja voimakas käsite. Kirjastoalan ammattilaisista itsestään riippuu kuinka käsitettä viedään eteenpäin. Hän korosti esityksessään erityisesti kaikkien ihmisten perusoikeuksia ja demokraattista pääsyä tiedon lähteille.

Uudempaa IL näkökulmaa edusti  Christine Bruce Queenslandin tekniikan yliopistosta. Hän korosti esityksessään ihmisten omaa kokemusta informaatiolukutaidosta. Hän on halunnut siirtyä tekstimuotoisen tiedon hakemisen tutkimisesta tutkimaan kokemusta informaatiosta ja vuorovaikutusta sen kanssa.  Informaatiolukutaidon sijasta voidaan puhua tietoisesta oppimisesta ”informed learning”:

” Informed learning is using information, creatively and reflectively, in order to learn.”

jossa oppiminen näyttäytyy suhteena informaatioon ja informaation omaehtoisena käyttämisenä.

Bruce otti kantaa ajankohtaisiin asioihin ja näytti esityksensä viimeisenä kuvana kuvan Turkin demokratialiikkeen hiljaisista mielenosoittajista Istanbulin Taksim-aukiolla.

Rinnakkaissessioiden antia

Joost Driesens (University of Groningen Library) suositteli  esityksessään “From Snoring to Scoring”: Creating a Motivating Classroom Experience in Practice huomion herättämiseksi opettajalle avoimia kysymyksiä IL-opetuksen alussa: esim.“mitä haluatte että opetan”. Hän korosti, että opiskelijoiden motivaatio lisääntyy, jos tiedonhakutaidot asetetaan tutkinnon kontekstiin ja niiden tarpeellisuus perustellaan hyvin.  Opiskelijoiden tehtävien tulee myös olla riittävän haasteellisia, jotta he pysyisivät hereillä! Hän suositteli kokeilemaan rohkeasti uusia opetusmenetelmiä ja korosti, että hyvin erilaiset opettajapersoonat voivat onnistua luokkatilanteessa.

Jessica Long (Miami University Middletown) kertoi esityksessään If They Build it, They will Use it: Using Google Sites to Improve Student Research Skills kuinka oli toteuttanut informaatiolukutaidon opetusta verkossa.  Opettajan sijasta opiskelijat tekivät itse tiedonhankinnan verkko-oppaita. Ohjelmana oli Goolge Sites ja mallipohjana oli opettajan tekemä sivusto. Tarkoituksena oli, että opiskelijoiden tiedonhankintamateriaalit ovat heillä itsellään tallessa myös kun he lähtevät yliopistosta, eikä niihin palaaminen ole kiinni yliopiston tai kirjaston muuttuvista järjestelmistä. Tiedon rakentaminen itse vahvistaa sen omaksumista.

Carol A. Leibiger ja Alan W. Aldrich (University of South Dakota, Library) pohtivat esityksessään “I will not be a Tourist in the Land of Images”: Adding the Visual to Information Literacy Instruction visuaalisen lukutaidon tärkeyttä. Aiheesta löytyy lisää informaatiota verkosta Information Literacy As Metaliteracy  (LibGuides)sivustolta.

Esiintymistä voi harjoitella

Esityksemme Exploring Possibilities in Bachelor Level Information Literacy Teaching oli Best Practices sessiossa konferenssin viimeisenä päivänä. Tarkastelimme esityksessä opintopisteellistä ja pakollista informaatiolukutaidon opetusta kandivaiheessa humanistisen ja oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijoille. Kerroimme, miten olemme ratkaisseet opiskelijamäärän ja kirjastojen rajallisten opetusresurssien luoman paineen yhdistämällä lähiopetusta ja verkkotehtäviä.

Valmistauduimme konferenssiin työstämällä sessiota eri vaiheissa abstraktin lähettämisestä varsinaisen esitykseen. Teimme esitystä varten taustatyötä tutustumalla alan tutkimukseen.  Keväällä osallistuimme Kielikeskuksen järjestämälle Conference Presentation  kurssille. Koulutusta voi suositella lämpimästi kaikille kollegoille. Kurssin aikana saimme palautetta esiintymistaidoistamme ja konkreettisia ideoita hyvään esitykseen. Kurssilla opiskelimme yhdessä yliopiston tutkijoiden kanssa, jotka valmistautuivat konferensseihin.

Esityksen valmisteluprosessi oli todella opettavainen.  Kävimme läpi asioita, joista kaikki eivät näkyneet konkreettisesti esityksen kalvoissa, mutta jäävät taustalle vaikuttamaan oman työn kehittämiseen. Konferenssipaikalla saimme juuri ennen esitystä kirjastonjohtaja Jarmo Saartilta hyvän neuvon ”ensiksi muistakaa hengittää ja toiseksi muistakaa puhua englantia”. Tämän ohjeen turvin pääsimme yli pahimmasta esiintymisjännityksestä ja itse esitys oli positiivinen kokemus.

Best Practices- tilaisuuden jälkeen oli mielenkiintoista vaihtaa ajatuksia IL-opetuksen arjen haasteista samassa sessiossa esiintyneiden brittiläisten kollegojen kanssa ( Jane Secker ja Maria Bell). Kansainvälisten konferenssien yksi tärkein anti onkin juuri kollegoiden tapaaminen ja verkostoituminen.

Konferenssin toteutuksesta vastasivat Department of Information Management of Hacettepe University ja  Department of Information and Communication Sciences of Zagreb University  ja se järjestettiin Harbiye Military Museum and Cultural Centre. –museossa.


Paikallisen kirjakaupan katossa roikkui kirjoja

 

Kirjoittajat

Kati Syvälahti
Informaatikko
Helsingin yliopiston kirjasto

Maija Paavolainen
Informaatikko
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuvat

Kati Syvälahti

Leave a Reply

Your email address will not be published.