Ejournals in memoriam – Jäähyväiset E-lehdet -tietokannalle

Mikään yksittäinen vuodenvaihteen verkkosivu-uudistukseen liittyvä asia ei liene aiheuttanut niin paljon reaktioita kuin E-lehdet -tietokanta, jonka lopettamista koskevat jahkailut uudistus tuli kypsyttäneeksi päätökseksi vajaassa viikossa. Tästä(kin) sivu-uudistuksen pääarkkitehdit ansaitsevat kiitosta. Näin sukkelaa päätöksentekoa on totuttu meillä näkemään harvoin.

Asiakaspalautteita alkoi tulla heti kohta sen jälkeen, kun uudet sivut oli läväytetty esiin. Me e-kirjastohommissa toimivat emme olleet huomanneet E-lehdet -tietokantalinkin pois jättämistä uudelta pääsivulta. Uudistajat olivat tulkinneet tietokannan palveluksi, jota ei enää päivitetä ja joka jouti mennä, kun se oli vielä päällekkäinenkin palvelu NELLIn lehtivalinnan kanssa. Ehdin jo ymmärtää väärin pari e-kirjastopalautetta, joissa ihmeteltiin, miksei e-lehtiin pääse. Veikkailin vastauksissani näihin palautteisiin, että kyse on todennäköisesti vuodenvaihteen ongelmista, joita aina esiintyy kun lehtipalveluissa päivitetään tilaajatietoja, tai sitten siitä, että parhaillaan oli menossa SFX-kuukausipäivitys, mikä sekin saattaa välillä aiheuttaa tilapäisiä häiriöitä lehtiin pääsyssä.

Tilanteen valjettua käynnistin kirjastolaisten NELLI-foorumin postilistalla keskustelun siitä, voidaanko e-journals, E-lehdet, Journal Navigator, JN – millä nimellä nyt kukakin tätä rakasta lasta kutsuu – lopettaa. Tulleet kannanotot olivat lopettamista puoltavia. Yksi keskusteluun osallistujista oli kuitenkin sitä mieltä, että lopettamista voitaisiin lykätä, kunnes asiakkaat ovat tottuneet aika radikaalisti muuttuneisiin verkkosivuihin.

Asiakkaiden palautteet otettiin tietenkin vaarin: E-lehdet -linkki palautettiin kirjaston pääsivulle, mutta se ohjattiin NELLIn lehtivalintaan. Jonkin ajan kuluttua nekin, joilla oli E-lehdet linkkinä bookmarkeissaan ohjattiin NELLIn lehtivalintaan. Asiasta myös tiedotettiin E-kirjastouutisblogissa. Tämänkin jälkeekin on tippunut palautteita sekä asiakkailta suoraan että kampuskirjastojen työntekijöiden välityksellä.

Seuraavat mietteet liittyen siihen, miksi tutkijat kaipaavat E-lehdet-tietokantaa, pohjautuvat mainittuihin palautteisiin. Niiden jälkeen tilitän lyhyesti omaa suhdettani E-lehdet-tietokantaan. Erityisesti sen synnyttämisprosessiin liittyy yhtä ja toista sellaista, jota en voi olla kaipaamatta.

Miksi tutkijat kaipaavat E-lehdet-tietokantaa?

Useammissakin palautteissa viitattiin siihen, kuinka “selkeä” E-lehdet-tietokanta oli NELLIn lehtivalintaan verrattuna. Jokunen jopa väitti, että “ei löydä NELLIstä mitään”.  Yksi valitti, että ennen saattoi päästä haluamiinsa lehtiin muutamalla napin painalluksella mutta että nyt joutuuu kirjoittamaan lehden nimen kokonaan.

Uusiin käyttöliittymiin on aina vaikeaa aluksi tottua – sen tiedämme kaikki omasta kokemuksestakin. Kirjoittelin muutamalle palautteen antajalle vähän pidempiäkin ohjeita NELLIn lehtivalinnasta ja sen tarjoamista selausmahdollisuuksista helpottaakseni alkuvaikeuksia. Tähän liittyvän kirjeenvaihdon kautta kävi ilmi, että e-lehtiä hyvinkin aktiivisesti käyttävät tutkijat eivät ole välttämättä tutustuneet NELLIin juuri nimeksikään, mitä nyt joskus etsineet linkin johonkin tietokantaan tai e-hakuteokseen. Tässä ei  sinänsä ole mitään ihmettelemistä: kyseessä ei ole maailman helpoimmin avautuva, eikä varsinkaan “selkeä”, käyttöliittymä. Ilman kurssitusta ei tunnu olevan helppoa päästä jyvälle mitä eri toiminnoilla ja näpyköillä voi saada aikaan. Ikonivalikoimakin on melkoinen. Sitä paitsi NELLImme näytöissä, jopa itse sorvaamassamme vasemman laidan valikossa, saattaa olla liikaa ‘tavaraa’.

Ohjeita palautetta antaneille tutkijoille kirjoitellessani tulin taas kertaalleen miettineeksi NELLI-terminologiaa, joka saattaa sekin vaikuttaa vieraannuttavasti. Selostaessani Lehtivalinta-toiminnon monia saloja tulin miettineeksi, oliko sittenkään niin onnistunut ratkaisu kääntää Find e-Journal -toiminto noin. Etsi lehti voisi kertoa havainnollisemmin, mitä kysisen toimintonäppäimen taakse voisi mennä tekemään.

Palaute, jossa valitettiin, että tie lehtiin on nyt mutkikkaampi, kun joutuu kirjoittamaan lehden nimenkin, vaati vähän miettimistä. Kysyä en voinut, kun palaute oli nimetön.  Päättelin lopulta, että kyseinen tutkija oli saattanut lähestyä lehtiä E-lehdet-tietokannan aiheenmukaisten asiasanojen kautta ja tottunut hakemaan haluamansa lehden jonkun tietyn asiasanan takaa avautuvalta listalta. Silloin lehden nimeä ei tosiaankaan ole tarvinnut kirjoittaa. NELLIn lehtivalinnan aihekategoriaselauksesta en päässyt tälle tutkijalle X kertomaan. Vaikka olisin päässytkin, en olisi osannut sitä täydestä sydämestäni kehua, kun kahden pudotusvalikon kautta eteneminen on kieltämättä vähän jäykkää ja kun ExLibriksen tarjoamat kategoriat ja kategorisoinnitkin ovat vähän mitä ovat. Muuttamaanhan me emme niitä tekemillämme nykyratkaisuilla  hevillä pääse. Toiveita siitä, että muuttaisimme kategorisointeja tiettyjen lehtien osalta,  on jo tullut muutamaltakin tutkijalta,  mikä kertonee siitä, että suosikkilehtiä on taidettu vähän yleisemminkin etsiä aiheenmukaisista listauksista.

En ehdota, että meidän pitäisi panna pystyyn tehokampanja ja tuputtaa tutkijoille NELLIä.  Sitäkään en välttämättä suosita, että  meidän pitäisi hetipaikalla ryhtyä etsimään keinoja nykyisen liittymän perusteelliseksi rukkammiseksi. Joitain pienempiä parannuksia voisi kyllä harkita, esimerkiksi pientä lisäoopastusta  Lehtivalinta-näyttöön tai  selkeyttävää karsintaa vasemman laidan valikossa. NELLIhän saattaa olla vuoden, parin sisällä historiaa. Käyttöliittymäkehittelyyn olisi sitä paitsi tarjolla muitakin mahdollisuuksia. Olen eritellyt E-lehdet -tietokannan lopettamiseen liittyviä palautteita lähinnä siksi, että mielestäni ne sisältävät näkökohtia, joita on hyvä pitää mielessä, kun suuntaudumme, mahdollisten välivaiheiden kautta, kohti uutta HY:n digitaalista kirjastoa.

Miksi ainakin jokunen kirjastoammattilainen saattaa kaivata E-lehdet-tietokantaa?

Käynnistäessäni keskustelun E-lehdet -tietokannan lopettamisesta vältin ottamasta itse kantaa asiaan. Koin olevani vähän jäävi, olinhan eräänlainen lähiomainen. Satuin nimittäin olemaan paikalla siinä palaverissa, jonka tuloksena E-lehdet-tietokantaa lähdettiin perustamaan syksyllä 2001. Siihen asti kirjastot olivat tarjoilleet e-lehtiä webbisivujensa linkkilistojen kautta. Nuo listat olivat kuitenkin paisuneet siksi suuriksi ja niiden ylläpito muodostunut siksi hankalaksi, että useammassakin HY:n kirjastoista oli ryhdytty kaavailemaan ja osin jo toteuttamaan tietokantapohjaista ratkaisua e-lehtien esiin saattamiseksi.  Mainitussa palaverissa päädyttiin siihen, että yhdistetään voimat ja lähdetään kehittämään yhteistä e-lehtitietokantaa.

Kyseessä oli muutaman kirjastoammattilaisen liikkeelle panema, spontaani hanke, josta ei ollut mitään virallisia ylemmän tason päätöksiä. Tuolloin HY:n kirjastoissa elettiin aika yleisesti siinä käsityksessä, että FinELibin lupailema uusi käyttöliittymä saattaisi tulla vuoden parin sisällä, minkä takia osittain emmittiin tehdä mitään ratkaisuja e-aineistojen käyttöön saattamisen osalta.  Sitä paitsi oltiin aika yleisesti sitä mieltä, että e-lehdet olisi luetteloitava myös HELKAan, olihan niissä paljon sellaisia, joiden vanhemmat vuosikerrat löytyivät painettuina kirjastojen kokoelmista ja jotka siis oli luetteloitu HELKAan.

Tietystä epävirallisesta luonteestaan huolimatta, tai ehkä juuri sen vuoksi, hanke eteni varsin nopeasti.  Jo kevään 2002 kuluessa yhden jos toisenkin HY:n kirjaston webbisivuille tuli linkkilistojen sijaan linkki E-lehdet -tietokantaan. Varsinkin tutkija-asiakkailta alkoi tulla kiittävää palautetta.

Huomattavimman työpanoksen hankkeeseen satsasi Kumpulan tiedekirjasto, jossa (tuolloin) työskentelevä Teemu Nuutinen oli tietokannan pääarkkitehti. Mutta kyllä me muutkin hankkeeseen sitoutuneet kirjastoammattilaiset yhtä ja toista teimme. Minun ehkä huomattavin panokseni liittyy pieneen myötävaikutukseeni  E-lehdet -tietokannan virallistamisessa. Esittelin tietokannan aivan epävirallisessa yhteydessä hiljattain työnsä aloittaneelle kirjasto- ja tietopalvelujohtajalle, Kaisa Sinikaralle, joka oivalsi välittömästi, kuinka tärkeästä palvelusta oli kyse. Olin myös mukana kirjoittamassa kirjastotoimikunnalle perusteluja, jotta se myöntäisi varoja tietokannan ylläpitoon ja kehittämiseen tarvittavan työn korvaamiseen Kumpulan tiedekirjastolle.

16.9. 2002 järjestettiin kirjastojen Sähköisku-päivä, jolloin  E-lehdet-tietokanta virallisesti  julkistettiin.  Tietokanta ehti toimia ainoana väylänä HY:n kirjastojen e-lehtiin runsaat kaksi vuotta (tai oikeastaan miltei kolme) , ennen kuin e-lehtiä alettiin tarjoilla myös NELLI-portaalin lehtivalinnan kautta.

E-lehdet-tietokantaa ehdittiin siis tarjoilla miltei viisi vuotta päällekkäisenä palveluna NELLIn lehtivalinnan kanssa. Resurssien hukkaamiseen tässä ei ole juuri syyllistytty, sillä ylläpito on tapahtunut automatisoidusti SFX:stä. Kirjastojen organisaatiouudistuksen myötä tietyt tietokantaan liittyvät taustatieto- ja ohjesivut olisivat kaivanneet pientä päivitystä, koska niissä oli myös kirjastoja koskevia tietoja. Olisin tainnut olla valmis tuon päivitystyön tekemään, jos olisi päädytty toisenlaiseen ratkaisuun.

E-lehdet-tietokanta siirtyköön rauhassa historiaan. Sellaisen tekemisen meiningin ja talkoohengen, jolla tietokantaa synnytettiin,  soisi kuitenkin elävän ja voivan hyvin jatkossakin.

Kirjoittaja:
Eeva Peltonen
Kirjastonhoitaja
Hankinta- ja metadatapalvelut
Helsingin yliopiston kirjasto

One thought on “Ejournals in memoriam – Jäähyväiset E-lehdet -tietokannalle

  1. Luin tuon ylläolevan selityksen sille miksi E-lehdet piti tappaa, se oli minulle koko olemassa olonsa ajan tieteenteon tärkein apuri.
    Ruohonjuuritason tutkijasta tuntuu siltä että byrokratia on muuttunut itsetarkoitukseksi. Meikälisten pitäisi tehdä aikaa viedä tiedonaku silloinkin kun tarvitsen vain tietyn jutun tietystä lehdestä. Kun tarvitsen asiahakua, käytän sitä, muitta se on aina paljon aikaa vievämpää kuin tietyn asian hakeminen jonka tiedän jo (esim. aiemmpien hakujen perusteella) missä se on.Samoin tieteellisiä artikkeleja lukiessa: tulee usein tarve etsiä käsiin se julkaisu , johon kirjoittaja ref luettelossa viittaa, ja silloinkin E-lehdet oli se nopein tie.

    Surullinen tietopalvelujen käyttäjä

    Mirja Salkinoja-Slonen

Comments are closed.