Eläköön pohjoismainen oikeuskirjastoyhteistyö!

Täältä Helkan ja Lindan helmoista ei yleensä liiaksi kurkistella akateemisen maailman ulkopuolelle, vaikka keskustelu samoja aineistoja reaalimaailmassa käyttävien kollegojen kanssa voi olla hyvinkin virkistävää. Mainio tilaisuus ajatusten vaihtoon tarjoutui viime kesäkuun alussa  Helsingissä pidetyssä Pohjoismaiden oikeuskirjastojen kokouksessa.

Oikeuskirjastojen moninaisuus

Oikeuskirjastojen paletti on varsin laaja: juridiikkaa löytyy alan oppilaitosten kirjastojen lisäksi lukuisista tuomioistuinlaitoksen eriasteisista yksiköistä ympäri maata sekä suurimmista asianajotoimistoista. Lisäksi lainsäädäntötyöhön osallistuvat hallintoelimet käyttävät ja myös tuottavat oikeudellista materiaalia ja niillä on omat tietopalvelunsa ja kirjastonsa. Lainsäätäjien, -käyttäjien ja oikeustieteentutkijoiden tiedontarpeiden täyttäminen on yhteiskunnan ja kansalaisten oikeusvarmuuden perusta. Tätä tärkeää tehtävää varten oikeuskirjastojen on pidettävä yhteyttä, verkostoiduttava.

VIII NJB: ”Pohjoismainen yhteinen oikeudellinen perintömme”

Pohjoismaiset oikeuskirjastot ovat kokoontuneet vuodesta 1988 alkaen joka kolmas vuosi yhteiseen tapaamiseen (Nordiskt juridiskt biblioteksmöte, NJB). Viime kesänä pidetty kokous oli siis jo kahdeksas ja me suomalaiset olimme toista kertaa kokouksen järjestäjävuorossa.  Eduskunnan kirjaston johdolla työskennelleeseen kymmenhenkiseen kokouksen suunnitteluryhmään saatiin mukaan tietämystä monenlaisista oikeuskirjastoista mikä takasi mielenkiintoista ohjelmaa kokouksen osallistujille.

Kuva: xxx
Satapäinen osallistujakunta yhteispotretissa Chydenian portailla. Kuva: Heikki Rajala

Tänä vuonna on muistettu monin tavoin 200 vuotta sitten alkanutta autonomian aikaa, jolloin Suomi irrotettiin Ruotsin alaisuudesta ja liitettiin Venäjän valtakuntaan. Kuten kaikki tiedämme, kuninkaan vaihtuminen keisariin ei kuitenkaan merkinnyt maamme oikeusjärjestykselle kovin suurta muutosta, vaan entiset lait jäivät voimaan. Merkkivuoden kunniaksi NJB kokouksen teemaksi olikin valittu Pohjoismainen yhteinen oikeudellinen perintömme.

Perintö eilen – tänään – huomenna

Kolmipäiväinen kokous aloitettiin ajankohtaisilla teemoilla joista siirryttiin toisena päivänä historiaan ja vähän tulevaisuuteenkin. Viimeinen päivä oli varattu vierailuihin erilaisiin kirjastoihin.

Viiden osallistujamaan esitykset ajankohtaisista aiheista käsittelivät mm. oikeudellisen kirjastotyön viime vuosien muutoksia, haasteita ja elektronisia oikeudellisia lähteitä. Erilaiset uudet työtehtävät vaativat uusia taitoja, substanssiosaamista unohtamatta.

Erityisesti jäi mieleen ruotsalaisten alustus, joka käsitteli oikeustieteellisten kirjastojen toiminnan viime vuosien kehitystä. Lundin yliopiston kirjastossa tehty kyselytutkimus paljasti että tiedonhankinnan koulutus lisääntyy ja monipuolistuu kaikkialla ja että kirjastoilta odotetaan yhä enemmän tukea tutkimustyöhön ja sen näkyvyyden lisäämiseen.

Historiallista perspektiiviä pohjoismaiseen oikeudelliseen perintöön etsittiin ensimmäisten valtiopäivien ympäristöstä Porvoosta, jonne me kokouksen osanottajat siirryimme päivän päätteeksi retkelle.

Toinen kokouspäivä täyttyi kuudesta luennosta, joiden aiheet vaihtelivat oikeushistoriasta lainsäädäntöyhteistyön kautta digitaaliseen kirjastoon. Paneelikeskusteluun päättynyt tiivis kokouspäivä huipentui juhlaillalliseen Yrjönkadun salissa.

Kuva: xxx
Tenori-tarjoilija Juhani Suninen yllätti illallisvieraat. Kuva: Heikki Rajala

Helsinki näytti vierailijoille aurinkoisimmat kasvonsa sopivasti viimeisenä päivänä joka oli varattu kirjastovierailuille. Kansalliskirjastoon ja Eduskunnan, korkeimman oikeuden, oikeusministeriön ja kahden asianajotoimiston kirjastoihin riitti kävijöitä.

Noviisin tunnustukset

Kun oman alan kansainvälinen kokous saatiin kotinurkille, meitä oikislaisiakin pääsi mukaan kokonaista neljä henkilöä, joista suunnittelija Miia Koljonen osallistui myös kokouksen järjestelyihin.

Suomenkieliselle keskustelun ja alustusten seuraaminen oli ajoittain työlästä, mutta kummasti aina jokin tuttuus – varmaan nämä yhteiset juuret – auttoivat ummikonkin kartalle.

Ensikertalaiselle kokous oli oivallinen oppimistapahtuma: tuli kerratuksi alan pohjoismaista sanastoa, sai paljon päivitettyä kirjastotietoa ja tutustui (ainakin muutamaan) uuteen kollegaan, vaikka niin ujostutti!  Mutta ehkä sitten seuraavalla kerralla on taas vähän rohkeampi.

Lisätietoa Eduskunnan kirjaston sivuilta ja linkit alustuksiin

Kirjoittaja:
Leena Huovinen
OIkeustieteellisen tiedekunnan kirjasto
Kuva:
Heikki Rajala
Eduskunnan kirjasto