Elämässä e-kirjojen kanssa riittää erikoistapauksia – ja kehittämishaasteita

E-kirjoja meillä on ollut kokoelmissamme jo jonkin aikaa, vaikka käytetyimmän kirjallisuuden osalta voimakkain kasvukausi onkin ajoittunut viime vuosiin. HELKAan luetteloitujen e-kirjojen määrä on jo kymmeniä tuhansia. E-kirjojakokoelmiemme nimekemäärä lasketaan kuitenkin jo sadoissa tuhansissa, mikäli otetaan huomioon ne e-kirjatietokannat ja portaalit, hankitut (1) ja vapaat, jotka ovat tarjolla tietokantavalikoimassamme mutta joihin sisältyviä teoksia ei ole luetteloitu HELKAan.

Kaikesta edellä sanotusta huolimatta voi väittää, että e-kirjat eivät ole vielä tulleet luontevaksi osaksi kirjastoarkeamme. Tämä ilmenee muun muassa siinä, että puhuessamme e-kirjoista kollegojen kesken keskitymme usein ongelmatapauksiin tai päivittelemme, miten paljon huolta, työtä ja vaivaa niiden kanssa elämiseen liittyy ja miten hankalia käyttää ne ovat myös asiakkaillemme.

E-kirjojen kanssa elämiseen liittyviä ongelmallisuuksia esiteltiin aika monipuolisesti myös 10.12.2012 järjestetyn Tiedä enemmän aineistohausta ja e-kirjoista -tilaisuudessa (2). Pidetyissä puheenvuoroissa keskityttiin lähinnä e-kirjojen hankintaan, valintaan ja kuvailuun liittyviin prosesseihin.

Seuraavassa lähestyn e-kirjoihin liittyviä kysymyksiä ja ongelmia vähän asiakaspalvelulähtöisemmästä näkökulmasta kuin mitä mainitun tilaisuuden esityksissä.  E-kirjastopalautevastaajana olen myös asiakaspalveluvirkailija, joka  joutuu aika paljon tekemisiin e-kirjojen käytettävyyttä  ja löytyvyyttä koskevien kysymysten kanssa. Näitä tulee sitten miettineeksi vähän yleisemminkin.

Hankalimmat e-kirjatapaukset vaativat ohjeistuksia ja opastusta

Hankkimiemme e-kirjojen käyttö ei ole aina asiakkaillemme ihan ongelmatonta. Tiettyjä sisältöjä on valitettavasti  joskus tarjolla vain tietyn, ehkä vähemmän käyttäjäystävällisen palvelun kautta. Ylivoimaisesti eniten kysymyksiä niin asiakaspalautteissa kuin suoraan asiakaspalveluvirkailijoillekin tulee ellibs– ja Dawsonera-palvelujen kautta hankituista e-kirjoista. Tämä selittyy osaksi sillä, että näissä on runsaasti paljon käytettyjä kurssikirjoja.

ellibs-kirjat, toisin kuin muut e-kirjamme, lainataan HELKA-kortilla eli niitä on rajattu määrä kappaleita, mitä asiakkaidemme on joskus vaikeaa ymmärtää (”Miten e-kirja voi loppua?”). ellibs-kurssikirjan onnistunut lataaminen edellyttää, että kyseisellä koneella on valmiiksi asennettuna Adobe Digital Editions –ohjelma. Ohjelman lataamisessa on omat kommervenkkinsa, ei vähiten silloin, kun ladattava kone on kirjaston tai Aleksandrian asiakaskone. Erilalisia ellibs-kirjojen käyttöä koskevia ohjeita löytyy niin kirjaston (perusohjeUKK-ohje) kuin ellibsinkin sivuilta. Mutta jaksavatko asiakkaat niitä lukea, ainakaan etukäteen? Ja löytyvätkö ohjeet juuri silloin, kun hätä on suurin?

Dawsonera-kirjojen käyttöongelmat liittyvät nekin usein kirjojen lataamiseen omalle tietokoneelle (1-3 päiväksi) tai paremminkin siihen, miten lataamansa kirjan saa esiin. Ohjeistusta on tarjolla mm. kirjaston sivuilla olevassa e-kirjaohjeessa. Mainittakoon tässä yhteydessä , että Dawsonera-kirjojen lataaminen kirjaston asiakaskoneille ei onnistu ainakaan keskustakampuksen kirjastoissa, mutta online-lukeminen sujuu kyllä.

Enemmistö kirjaston hankkimista e-kirjoista on sellaisia, että niiden lukeminen sujuu parhaiten online. Aika moni asiakkaistamme tuntuisi kuitenkin haluavan ladata e-kirjoja omalle  iPadille tai muulle pikku lemmikkilaitteelleen, mikä joissain tapauksissa onnistuukin. Latausmahdollisuuksista kuulemma kysytään palvelupisteissä ja ohjeita kaivattaisiin. E-kirjaohjeessamme kerrotaan ellibs-kirjojen latausmahdollisuuksista eri laitteille,  mutta muiden pakettien kirjoista ei.

Muiden yliopistokirjastojen sivuilta löytyy taulukkomuotoisia  ohjeita e-kirjojen käytettävyydestä eri laitteilla (Tampereen yliopiston ohje; Jyväskylän yliopiston kirjaston ohje). Kirjastossamme on kyllä jonkin verran testailtu hankkimiemme e-kirjojen käytettävyyttä muutamilla laitteilla, mutta tietoa testauksen tuloksista  taida olla  kootusti missään. E-kirjoja on meille hankittu parinkymmenen eri palvelun kautta, joten meillä riittäisi urakkaa  ohjeistusten aikaansaamisessan ja ajan tasalla pitämisessä, monet palveluista kun ovat  myös tässä suhteessa kovasti muuttuvaisia.  Selkeiden ohjeiden aikaansaamista vaikeuttaa myös se, että tietyssä palvelussa sekä DRM-suojattuja että suojaamattomia e-kirjoja.  Mainitut hankaluudet eivät kuitenkaan saa estää meitä yrittämästä koota eri kampuskirjastojen e-kirjakokemuksia  ja mahdollisia -ohjeistuksia jonnekin. Kukahan tai mikähän taho tähän ryhtyisi?

Kokonaisten kirjojen tulostamiselle ja lataamiselle on usein asetettu rajoituksia käyttöehdoissa, jotka on määritelty kirjaston kyseisten kustantajien tai välittäjän kanssa tekemissä lisenssisopimuksissa. Kirjastossa laaditussa yleisohjeessa e-kirjojen käyttöehdoista todetaan, että kirjoista saa tulostaa ja tallentaa vain osia. Joissakin palveluissa e-kirjoja  voikin ladata vain luku kerrallaan. Toisaalta on e-kirjajapalveluja, joiden sivuilla on tarjottu mahdollisuuksia koko kirjan  lataamiseen, usein kuitenkin vain määräajaksi. Kokonaisten e-kirjojen (varsinkin useampien) lataamiseen omalle laitteelle  vaikkapa luku luvulta kustantajat ja välittäjät saattavat edelleenkin puuttua – siitä meillä on ihan viimeaikaistakin kokemusta. E-kirjojen käyttöehtoja koskevaan yleisohjeeseemme sisältyvä varoitus on siis syytä huomioida.

Yksi mahdollisuus kehittää erityisesti e-kurssikirjapalveluja voisi olla esimerkiksi tietyn kurssivaiheen e-kirjojen ostaminen asiakkaille lainattaville iPadeille. Terkossa on jo kokeiltu tällaista palvelua, TerkkoPadia. Suunnitelmia tämäntyyppisen toiminnan jatkamisesta ja laajentamisesta on kuulemma vireillä.

E-kirjojen löytyvyyden edistäminen on työllistävää mutta kehittävää

Käytetyimmät e-kirjamme on luetteloitu HELKAan, joten ne ovat löytyneet periaatteessa samalla tavoin kuin painetutkin kirjat. HELKAn asiakasliittymässä haun kohdistaminen nimenomaan e-kirjoihin on vaatinut yhdistelmähaun tekemistä, koska liittymässä periaatteessa tarjolla ollut rajausmahdollisuus e-aineistoihin ei toiminut.  Operaatio on sen verran monivaiheinen (katsokaa vaikka e-kirjaohjeestamme) , että verkkosivujen aineistohaku, jossa on tarjolla mahdollisuus suodataa hakutuloksista esiin vain verkosta löytyvät aineistot on varmaankin ollut e-kirjoista kiinnostuneille asiakkaille tervetullut uutuus.

E-kirjojen (painettuja kirjoja huonommasta?) löytyvyydestä on oltu kirjastossa huolissaan osaksi sen vuoksi, että tuhansien nimekkeiden pakettiostoina hankittuja e-kirjaeriä ei ole ollut mahdollista sisällönkuvailla yksittäin. Niisä MARC-tietueissa, joita yleensä saamme palvelujen tuottajilta  pakettihankintojemme yhteydessä, on kuitenkin varsin usein joitain sisällönkuvailuja, NLM-, LCC- tai Dewey-luokituksia ja englanninkielisiä asiasanoja (esim. LCSH- tai Mesh).  Verkkopalvelujaan innovatiivisesti kehittävä Meilahden kampuskirjasto Terkko on kehittänyt e-kirjoille aiheenmukaisen selausmahdollisuuden, BookNavigator-palvelun käyttämällä hyväksi e-kirjojatietueissa olevia luokituksia suhteuttaen niitä vakiintuneeseen lääketieteen (ala)jaotteluun.   Viikin ja Kumpulan kampuskirjastot ovat seuranneet esimerkkiä ja Keskustakampuksen kirjastossakin tutkitaan mahdollisuuksia lähteä tälle tielle.

E-kirjakokoelmiemme karttuessa muutamiinkin BookNavigator-palvelun alaluokkiin saattaa kertyä niin paljon e-kirjoja, etteivät asiakkaat jaksa niitä oikein selailla. Palvelussa on kuitenkin tarjolla myös hakumahdollisuus ja Terkko on vielä tuottanut hakijoille avuksi asiasanapilven, jossa näkyy saamiimme e-kirjatietueisiin sisältyviä asiasanoituksia, jotka ovat monien sisällönkuvailijoidemme mukaan ”niin kovin karkeita” mutta näyttäisivät toimivat pilvessä aika mukavasti.

BookNavigatorin rakentaminen ja ylläpitäminen on aika työllistävää, osa e-kirjapaketeistamme kun  täydentyviä.  Kenties jossain vaiheessa ylläpito saadaan sentään automaattiseksi ja.  Voi ennakoida Keskustakampuksen kirjastossa selauksessa toimivan jaottelun haeskelussa riittää tekemistä, kun aloja niin paljon ja niiden väliset rajat ja hierarkiat niin vaikeasti määriteltävissä.  Toivon mukaan tähän työhön löytyy kuitenkin henkilöresursseja. Tämänkaltainen luokitusten (ja ehkä asiasanoitustenkin) tutkailu ja  muokkaus osana aiheenmukaista tiedon-/lähteidenhakua tukevan palvelun rakentamista lienee omiaan kehittämään juuri sentyyppistä  sisällönkuvailullista orientaatiota, jollaisella olisi kysyntää.  Sitä paitsi kehitellyille  luokitteluille/kategorisoinneille saattaisi löytyä muutakin käyttöä (3).

E-kirjakokoelmiemme vs. painettujen kirjakokoelmiemme löytyvyys?

Mikäli BookNavigator- palvelu laajenee kattamaan kaikkien kampuskirjastojen tieteenalat, olemmeko itse asiassa ennen pitkää tilanteessa,  jossa e-kirjakokoelmamme  ovat asiakkaillemme paremmin hahmoteltavissa ja etsittävissä aiheenmukaisesti kuin erityisesti keskustakampuksella varsin mittavat painetut kokoelmamme, joita on asiasanoitettu useampiinkin erikoissanastoihin tukeutuen?  Miten hyvin tai huonosti asiakkaamme ovat osanneet arvailla sisällönkuvailujamme?   Asiasanastojen äärelle ei Google-hakuihin tottuneita asiakkaita välttämättä enää saa paimennettua.

Älykkäät tiedonhakupalvelut saattavat tarjota mahdollisuuksia helpottaa asiakkaiden aiheenmukaista tiedonhakua ja auttaa heitä saamaan enemmän hyötyä kirjastossa vuosien saatossa tehdystä sisällönkuvailutyöstä. Näiden mahdollisuuksien realisointia edistäisi se, että kyseiset sanastot olisi ontologisoitu (4).  Melkoinen osa HELKAssa käytetyistä asiasanastoista löytyy jo ONKI-palvelusta, mutta aivan kaikki eivät.

Miten erilaiset asiasanoitukset, painettuihin ja e-kirjoihin liitetyt,  toimivat  yhden yliopistokirjaston KDK-asiakasliittymässä, finnassa, tätä on nyt mahdollista tutkailla esimerkiksi käväisemällä Jyväskylän yliopiston kirjaston finnassa, joka on jo ihmeteltävänä beta-versiona. Rinnalle voi ehkä  ottaa perinteisen Jykdok -kokoelmatietokannan, jonka kautta voi tutkia  sisällönkuvailuja MARC-tietueista.   Omien alustavien havaintojeni mukaan e-kirjatietueiden” karkeat”  asiasanat ovat hyötykäytössä mm. kirjojen selauksessa (Selaa luetteloa -> Aihe->Aakkosjärjestyksessä).

Jos olemmekin nyt välillä helisemässä e-kirjojen kanssa, paljon hyvää ja ”siunauksellistakin” niiden kanssa elämisestä saattaa koitua. Paine pistää aiempia, painettujen kirjojen kanssa omaksuttuja toimintatapoja ja käytäntöjä uusiksi ei välttämättä ole pahitteeksi.  Painetut ja elektroniset kirjakokoelmamme ovat toisiaan täydentäviä.  Miten parantaa näiden hybridikokoelmiemme löytyvyyttä ja näkyvyyttä – tätä kokonaisuutta kai tässä pitäisi miettiä.


Lisätietoa

(1) Laajimmat hankitut kirjapaketit, joiden sisältämiä kirjoja ei ole luetteloitu HELKAan  ovat  ECCO – Eighteenth Century Collections  Online (noin 200 000 nimekettä) ja EEBO – Early English Books Online (125 000 dokumenttia).

(2) Tiedoksi Helsingin yliopiston kirjaston piirissä toimiville lukijoille: Tiedä lisää aineistohausta ja e-kirjoista –tilaisuuden aineistot löytyvät yhteiseltä verkkolevyltämme ( Group (P:) – h985 – yhteinen – Koulutus – Koulutus esityksiä).

(3) BookNavigatorin kategorsointi voisi sopia aiheenmukaiseksi jaotteluksi esimerkiksi RSS-syötepohjaiseen uutuusluetteloon, jollaisen tuottaminen olisi ollut teknisesti mahdollista jo vuosia. Voisi harkita, että uutuusluetteloon, jossa olisi aihejaottelu,  sisällytettäisiin sekä e-kirjat että painetut kirjat, mikä tietysti edellyttäisi, että myös painettujen kirjojen tietueisiin pitäisi lisätä luokitus. E-kirjat eivät sisälly nykyiseen HELKAn uutuusluetteloon, jossa kirjauutuuksia voi selailla kampuskirjastosijainnittain, koska niillä ei ole kirjastosijaintia ja koska niiden tietueita voi ryöpsähdellä HELKAan joskus muutama tuhatkin viikossa.

(4) Asiasanastojen ontologisoinnista löytyy kiinnostuneille  netistä useampiakin tekstejä ja esityksiä.

Teksti

Eeva Peltonen
(e-)kirjastonhoitaja
Hankinta- ja metadatapalvelut
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuva

Helena Hiltunen
Alkuperäinen kuva

 

Leave a Reply

Your email address will not be published.