Informaatiolukutaito elinikäiseksi taidoksi -seminaari Åbo Akademissa 10.–11.2.2010

Uutuudenkarhea ASA-huset Turussa sai toimia informaatiolukutaitoverkoston järjestämän kaksipäiväisen seminaarin puitteina. Teeman lupausten mukaisesti seminaaripäivien anti koostui informaatiolukutaidon (IL) merkityksistä elinkaaren eri vaiheissa. Toisin sanoen kirjastoalan eri toimijoiden erilaiset käyttäjäryhmät ja niille suunnatut erilaiset IL-palvelut muodostivat ohjelman rungon.

Sisällöllisen ohjelmiston aloittanut mediatutkija professori Tara Brabazon Brightonin yliopistosta tarjosi ugreille ja muille paikalla olleille pohjoismaalaisille varsinaisen kylmäkäynnistyksen seminaariin. Niin räiskyvää esitystä ja vahvaa ”lavapreesenssiä” harvoin näkee. Professori piti esiintymistaidoillaan koko salin täydellisesti otteessaan sanan kaikissa merkityksissä. Brabazonin sanoma oli varsin yksinkertainen: ei ole mitään erityistä Google-sukupolvea vaan kaikkien IL-taidot ovat huonontuneet,  ja siinä piilee kirjastoammattilaisten tilaisuus tuoda ainutlaatuista ammattitaitoaan esille.

Ensimmäisenä päivänä äänessä olivat myös Turun kaupunginkirjaston pedagoginen informaatikko Ella Mustamo, Turun AMK:n yliopettaja Leena Elomaa sekä tutkija Jaana Parviainen Tampereen yliopiston historiatieteen ja filosofian laitoksesta. Mustamo esitteli Turun lähes koko kulttuurisen toiminnan läpäisevää lapsille ja nuorille suunnattua kulttuuripolkua. Kiinnostavasta ja ammattiylpeyttä huokuvasta esityksestä erityisen arvokkaan teki sen aiheen sijoittuminen yleisten kirjastojen toimintaympäristöön, joka ei yliopistokirjastolaiselle ole kovinkaan tuttu. Elomaa taas sai raikuvat aplodit päätettyään esityksensä IL:sta terveysalan oppimisen haasteena ilmoittamalla sen olleen samalla hänen viimeinen julkinen esiintymisensä ennen eläkkeelle siirtymistä.

Viimeinen esitys tarjosi kuulijoille jälleen uudenlaisia haasteita. Jaana Parviaisen jopa aavistuksen epäkiitollinen tehtävä oli johdattaa yleisö tanssijan keholliseen tietoon ja työelämän uusiin haasteisiin. Puolen tunnin aika ei ehkä riittänyt siihen, että suurelle osalle hyvinkin tuntematon maailma olisi saanut hahmonsa ja yhteys päivän aiheisiin olisi auennut.  Oli kuitenkin varsin kiinnostavaa kuulla tarinaa siitä, mitä tanssijan ammatti nykypäivän Suomessa on ja minkälaisiin ilmaisutapoihin ammattimainen tanssija saa venyä.

Päivämme päätti Tampereen yliopiston kirjaston osastonjohtajan Anne Lehdon johtama paneelikeskustelu seminaarin pääaiheesta. Osallistujina olivat avauspäivän puhujat. Turun AMK:n esiintymisvastuun oli parrasvaloista siirtyneen yliopettajan sijasta ottanut Hannele Mikkola. Paneeli saavutti tutunkuuloisen konsensuksen kirjastoammattilaisen välttämättömyydestä nyky-yhteiskunnassa, jossa aika on kriittinen ja hupeneva resurssi. Vaan kunpa päättäjät, käyttäjät, tiedeyhteisö ja muut viiteryhmät olisivat kuulemassa sanomaamme.

Paneelin puheenjohtajan Anne Lehdon  vierellä istumassa Jaana Parviainen, Tara Brabazon, Ella Mustamo ja Hannele Mikkola.

Muun muassa edellä mainittuja teemoja pohdimme iltatilaisuudessa Aboa Vetus –museossa, jossa saimme nauttia hyvän ruuan, juoman ja seuran lisäksi Turun keskiaikaisesta tarinasta. Illan aikana analysoitiin ahkerasti professori Brabazonin lavasuoritusta sekä pohdittiin hänen käyttämiään pedagogisia voimakeinoja ja niiden mahdollisia implementointeja suomalaiseen opettamisen välineistöön.

Toisena päivänä ryhmäydyimme työpajoihin, joiden teemoihin meidät johdattivat Tampereen yliopiston Kai Halttusen lisäksi Åbo Akademin tutkija Kim Holmberg analysoimalla kirjasto 2.0 –ajattelua sekä Tukholman kaupunginkirjastossa työskentelevä projektipäällikkö Åke Nygren, joka tarkasteli sosiaalista mediaa kirjaston kehitysideoiden ja verkostoitumisen kasvualustana.

Kai Halttunen pyrki isännöimässään ”suomenkielisten” työpajassa ensin kartoittamaan osallistujien suhtautumista sosiaalisen median käyttöön osana opetusta. Edellisen illan keskustelujen terävöittämänä saattoi aistia, että penseähkö suhtautuminen sosiaaliseen mediaan oli hallitseva. Toisaalta ryhmäkeskustelujen ja fläppitaulujen muotoutumisen aikana saattoi havaita, että eri kirjastosektoreille 2.0 –maailma näyttäytyy erilaisena. Yliopistokirjastossa sosiaalinen media nähdään verkostoitumisen välineenä, josta on hyvä olla tietoinen ja jota on syytä arvioida kriittisesti. Esimerkiksi yleisten kirjastojen puolella sama asia nähdään mahdollisuutena vaikuttaa verkossa toimijoiden viestintä- ja tiedonhankintataitoihin.

Seminaarin päättänyt iltapäivä alkoi Turun AMK:n Olli Mäkisen johdatuksella informaatiolukutaidon etiikkaan, minkä jälkeen Åbo Akademin Ludvig Forsman tarjosi opiskelijanäkökulman samaan aiheeseen. Ennen päätössanoja kuulimme kotiyliopistomme elintarvike- ja ympäristötieteiden laitokselta käytännön kokemuksia etiikasta ja IL:sta mikrobiologian yliopisto-opetuksessa. Oli mieltä ylentävää päättää seminaari esimerkkiin varsin pitkälle yliopisto-opetukseen sulautuneesta informaatiolukutaitoajattelusta. Ja kunniankin tästä yliopistonlehtori Kari Steffen osasi oman yksikkönsä ohella kohdentaa oikeaan osoitteeseen – Viikin kampuskirjaston IL-osaajille.

Materiaalia seminaarista: yliopiston IL- sivu

TJEU: Tara Brabazon i Meddelanden från Åbo Akademi

Kirjoittaja:
Antti Virrankoski
Kirjastonhoitaja
Kumpulan kampuskirjasto
Valokuva
Anne Kakkonen