Juhlavaa arvokkuutta ja iloa – Viikin tiedekirjasto täytti kymmenen vuotta

Lokakuun 27. päivänä järjestetty kutsuseminaari Viikin kampus tulevaisuuden suunnannäyttäjänä oli Viikin tiedekirjaston juhlavuoden 2009 päätapahtuma.

Lähes 150 kutsuvierasta osallistui Viikin tiedekirjaston järjestämään seminaariin Viikin kampus tulevaisuuden suunnannäyttäjänä. Seminaari-iltapäivänä Infokeskus Koronan tavallisesta arjesta poikkeava tunnelma oli pysähdyttävin juuri ennen ensimmäisten vieraiden saapumista. Valmistelut olivat takanapäin ja nyt oli aika antaa etusija vieraille, jotka itse asiassa tekevät juhlan.

Seminaarille ja cocktailtilaisuudelle varattuun viiteen tuntiin sisältyi monenlaista vuorovaikutusta, iloisia tervehdyksiä, onnitteluja, jälleennäkemisiä, keskittynyttä teemaosuuden kuuntelua, siihen osallistumista ja vapautunutta seurustelua seminaarin päätteeksi. Iltapäivän aluksi kuultiin kirjastonjohtaja Heli Myllyksen avaussanat ja professori Eero Puolanteen juhlapuhe. Seminaarin jälkimmäisenä osana oli paneelikeskustelu, johon myös yleisö aktiivisesti otti osaa.

Teemana Viikin kampuksen tieteenalayhteistyö ja kirjaston rooli

Seminaarin teeman ytimenä oli Viikin kampus ja sen toimijoiden yhteistyö matkalla kohti huippuja.  Viikin tiedekirjasto on Helsingin yliopiston kirjastotoimen organisaatiomuutoksen yhteydessä painottamassa toimintakonseptiaan entistä enemmän tarkennettujen tieteenalapalveluiden suuntaan.  Paneelin otsikkona olikin Yhteistyön verkot ja solmut – tutkimuksen tiedonhallinnan haasteet. Kirjasto haluaa olla mukana tukemassa kampuksen tutkijoita, opettajia ja opiskelijoita tiedon hankinnassa, käyttämisessä ja tuottamisessa monipuolisesti ja uusin keinoin.

Ympäristö, johon toiminta yhä enemmän keskittyy, on verkko. Tutkimuksen verkottumiseen liittyy käsite eScience. Tutkimuksen perusaineiston, verkkoon tallennetun tutkimusdatan, avoin saatavuus on juuri nyt kehittämiskohteena ja keskustelunaiheena. Tutkimuksen tarvitsemat lähdeaineistot ovat jo suuressa määrin verkossa. Sosiaalinen media tarjoaa väylän yhteisöllisyyteen ja vuorovaikutukseen.

Seminaarissa järjestetyn paneelin myötä kirjasto halusi kuulostella paikkaansa tieteenharjoittajien ja viime kädessä koko yhteiskunnan muuttuvassa ja jo muuttuneessa informaatioympäristössä. Lupaavan toimintamuodon tässä suhteessa tarjoaa esimerkiksi professori Yrjö Engeströmin (Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellinen tiedekunta, toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikkö) kehittämä solmutyöskentely.

Puheisiin ja asiaan keskittyen…

Paneelin alustuksina kuultiin tutkija, dosentti Marjut Salokanteleen (Tutkijakollegium) esitys Kirjaston tuki  tutkimusdatan ja –aineiston hallinnassa sekä Yrjö Engeströmin esitys Kirjasto tutkimusryhmien tukena. Paneelikeskustelijoiksi olivat lupautuneet professorit Visa Heinonen (Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta) ja Jari Yli-Kauhaluoma (Helsingin yliopiston farmasian tiedekunta), johtajat Mikael Hildén (Suomen ympäristökeskus), Kristiina Hormia-Poutanen (Kansalliskirjasto) ja Tomi Mäkelä (Biotekniikan instituutti). Paneelin puheenjohtajana toimi Viikin tiedekirjaston johtokunnan puheenjohtaja, professori Kielo Haahtela (Helsingin yliopiston biotieteellinen tiedekunta).

Eero Puolanne kertoi juhlapuheessaan Viikin tiedekirjaston syntyvaiheista. Heli Myllys kiteytti avaussanojensa päätteeksi seminaarin tavoitteen näin: ”Toivomme, että iltapäivän päätyttyä kirjastotoiminta on meidän kaikkien mielessä saanut uuden hahmon asiantuntijatyönä ja yhteistyöverkostojen tärkeänä säikeenä. Emme kuitenkaan saa unohtaa, että kirjastolla on myös oma sijainti. Se on paikka, johon voi tulla. Kymmenen vuotta sitten valmistuneet Viikin tiedekirjaston tilat täällä Infokeskus Koronassa kutsuvat edelleenkin vaikkapa henkilökohtaisiin kohtaamisiin ja innostavaan ja luovaan ajatustenvaihtoon – kuten tänään.”

…kuultua jälkeenpäin pohtien

Paneelin alkupuheenvuoroja, sen osanottajien keskustelua sekä yleisön heille esittämiä kysymyksiä ja kommentteja kuunnellessa sai tuntea, että kirjastomme valitsemat teemat ovat tiedemaailmassa erittäin ajankohtaisia ja että ne todella kiinnostivat osallistujia. Tutkimusaineistojen saatavuus herättää aina moninaisia kysymyksiä termien määrittelystä tietosuojaan ja resurssien riittävyyteen tietomäärän ja datan kasvaessa räjähdysmäisesti vuosi vuodelta. Millaisia aineistoja kannattaa säästää ja mitä aineistoja voi jakaa avoimesti verkossa?

Kirjaston palvelujen tuotteistaminen on tärkeää, jotta niukat resurssit saadaan tarkoituksenmukaisesti käyttöön. Tarkentavaa palveluympäristön analyysia ja tuotteistamista eri asiakasryhmille tulisi intensiivisesti jatkaa, myös opiskelijoiden tarpeita kuunnellen.  Viikin kampuksella sijaitsevat tutkimuslaitokset ovat olleet aina kirjaston yhteistyökumppaneita ja siten tärkeä asiakasryhmä. Yleisöltä tullut kysymys siitä, tekeekö kirjasto kuluttajatutkimuksia, oli mielenkiintoinen. Olemmeko koskaan ajatelleet säännöllisesti tehtyjä asiakaskyselyitä kuluttajatutkimuksina? Korvaavatko markkinointi, tuotteet ja kuluttajat käsitteinä kirjastojen tiedottamisen, palvelut ja palveluiden käyttäjät?

Kirjaston roolin ja tehtävien on pystyttävä vastaamaan nykyajan tiedonhallinnan ja tutkimuksen tuen haasteisiin. Uhkakuvana voidaan pitää Yhdysvaltojen kirjastojen ja tietopalvelujen alasajoa kaupallisten toimijoiden vallatessa tietomarkkinoita. Suomessa yhteistyö ja palvelujen parantaminen edistyy mm. Kansallisen digitaalisen kirjaston
valmistuttua.

…musiikin siivittämänä seurustellen ja viihtyen

Kuten edeltä ja pienistä keskusteluvälähdyksistä ilmenee, Viikin tiedekirjaston juhlaseminaarin esiintyjät olivat tilaisuuden järjestäjän pyynnöstä valmistelleet kiinnostavat ja keskustelua herättävät esitykset ja käyttäneet siihen aikaansa. Iso vierasjoukko oli noudattanut kutsua tulla juhlimaan kirjaston merkkivuotta yhdessä sen henkilökunnan kanssa. Erikseen on mainittava Viikin tiedekirjaston syntyvaiheisiin erityisesti vaikuttaneet yliopistolaiset, kuten professori Eero Puolanne ja nykyään eläkkeellä olevat yliopiston korkeat virkamiehet kansleri Risto Ihamuotila, vararehtori Mauno Kosonen, professori emeritus, Viikin tiedekirjaston johtokunnan ensimmäinen puheenjohtaja Martti Marvola ja rakennusneuvos Toivo Vainiotalo. Vieraina olivat myös heidän työtään omalta osaltaan jatkaneet yliopiston kirjastotoimen nykyiset uudistajat vararehtori Hannele Niemi ja ylikirjastonhoitaja Kaisa Sinikara.

Seminaarin kahvitauolla nautittiin Infokeskus Koronan muotoista ja väristä pyöreää, sinistä syntymäpäiväkakkua ja kuunneltiin Viikin normaalikoulun 10-vuotiaiden oppilaiden kuoron esityksiä musiikinopettaja Terhi Maskosen johdolla.  Paneelikeskustelun päätyttyä sen puheenjohtajalle ojennettiin kukkakimppu ja panelisteille Elintarviketeknologian laitoksen omalla kampuksella valmistamat salamimakkarat. Infokeskus Koronan ensimmäisen kerroksen aula näyttelyineen oli illan cocktailtilaisuuden juhlava tila, jossa Refugium musicum –jousikvartetin esittämä taustamusiikki  soi  klassisen viihdyttävästi.

Kielo Haahtelan paneelin johdantopuheenvuorossa lausumat sanat ”… ja pääasia on, että kaikilla on hauskaa” muistutti rentouden, huumorin ja ilon tärkeydestä kohdatessamme toisiamme juhlallisissa, jännittävissäkin tilaisuuksissa. Iloa ei saisi unohtaa työn ja kiireen keskelläkään.

Myös juhlavuoden tapahtumien järjestelyt hoitanut Viikin tiedekirjaston johto ja henkilökunta olisi voinut yhtyä Kielo Haahtelan kehotukseen Kanteletarta lainaten, hiukan helpotuksesta huokaisten näin:

Jo on mennyt mennyt vuosi,

Menköhön tämäki vuosi

Muien vuosien mukahan,

Muien päivien perästä!

Laulelkame, soitelkame,

Tehkäme iloinen ilta!


Malja kymmenvuotiaalle! Eero Puolanne ja Heli Myllys

Cocktailtilaisuus Viikin Infokeskus Koronan ensimmäisen kerroksen aulassa

Paneelikeskustelu alkaa. Vasemmalta Kielo Haahtela, Jari Yli-Kauhaluoma, Kristiina Hormia-Poutanen,  Visa Heinonen, Yrjö Engeström, Marjut Salokannel, Mikael Hildén, Tomi Mäkelä

Yleisöpuheenvuoroja. Puhumassa Toivo Vainiotalo, jonka vasemmalla puolella, kuvan etualalla Risto Ihamuotila, Vainiotalon oikealla puolella Mauno Kosonen ja takana Martti Marvola

Teksti:
Eeva-Liisa Viitala
Viikin tiedekirjasto
Liisa Siipilehto
Viikin tiedekirjasto
Kuvat:
Eero Roine

One thought on “Juhlavaa arvokkuutta ja iloa – Viikin tiedekirjasto täytti kymmenen vuotta

  1. Pingback: Datatuki juhlii – kymmenen kysymystä kymmenvuotiaalle tienraivaajalle – Think Open

Comments are closed.