Julkaisutoiminta murroksessa – STKS:n seminaari 15.9.2015

STKS:n tietoaineistotyöryhmän järjestämässä seminaarissa kuultiin julkaisutoiminnan murroksesta tutkijan, kirjastoammattilaisten, asiakkaiden, kustantajien ja välittäjien näkökulmasta.

Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisen tiedekunnan professorin Sari Lindblom-Ylänteen mukaan tutkijan tiedonhankintaan ei vaikuta se, löytyvätkö tutkimukset yliopistoon tilatuista lehdistä vai vapaasti verkosta. Painetulla vai elektronisella julkaisulla ei ole merkitystä tutkijalle tiedonlähteenä eikä julkaisufoorumina. Kyse on enemmänkin henkilökohtaisista mieltymyksistä lukeeko julkaisuja printtiversiona tai suoraan näytöltä sekä omien lukutapojen muuttamisesta, joka vie aina oman aikansa.

Lindblom-Ylänteen mukaan open access eli avoin julkaiseminen on hieno ja kannatettava periaate, johon suomalaisia tutkijoita kannustetaan. Seuraaviin kysymyksiin ei ole kuitenkaan tyhjentäviä vastauksia. Kuka maksaa OA-lehdissä julkaisemisen? Nuorilla tutkijoilla ei ole varaa maksaa satoja euroja saadakseen tieteelliset artikkelinsa julkaistua. Ja kuka valvoo OA-lehtien laatua? Suurin haaste on hyvien lehtien erottaminen OA-tarjonnasta. Miten varmistetaan, että käsikirjoitus on todella käynyt läpi luonnollisen vertaisarvioinnin? Arviointi voi olla pinnallista tai puutteellista kokonaan. Arviointiprosessin nopeus voi houkuttaa, koska väitöskirja halutaan saada nopeasti valmiiksi. Tohtorikoulutuksessa on alettu laatia sääntöjä OA-julkaisemiseen. Ohjaajan vastuu on kasvanut, vaikka viime kädessä vastuu on tutkijalla. Väitöskirjan tarkastajan tulee kyetä arvioimaan OA-lehden laatua.

Julkaisufoorumi eli JUFO-luokitus on alkanut ohjata julkaisemista. Kilpailu parhaissa lehdissä julkaisemisesta kovenee entisestään. Tavoitteena on kotimaisten päälehtien, kuten Kasvatus-lehden nostaminen 2-tasolle. 1-tason perustasolla tarkoitetaan hyvätasoista lehteä, mutta näitä on alettu välttää julkaisukanavina. Tällöin 1-tason lehtien sisältö kapenee. Kehitys menee siihen, että konferenssimatkoille saa rahoitusta vain jos julkaisee 3-tasolle luokitelluissa lehdissä.

Rinnakkaistallentaminen ja tieteelliset julkaisut

Marjo Vallittu Jyväskylän yliopiston kirjastosta kertoi rinnakkaistallentamisesta ja tieteellisistä julkaisuista. Vihreään Open Accessiin kuuluvalla rinnakkaistallentamisella tarkoitetaan sitä, että tutkijat tallentavat tieteellisissä julkaisuissa julkaistut artikkelinsa tieteenalakohtaiseen tai organisaation julkaisuarkistoon. Tämä on tutkijoille maksutonta ja julkaisu on verkossa kaikkien saatavilla. 70% kustantajista sallii avoimen tallentamisen. Organisaation avoimien julkaisuarkistojen lisäetuja ovat seuraavat: antaa julkaisulle pysyvän verkko-osoitteen, mahdollistaa aineiston rikastamisen, artikkelit löytyvät helpommin omaankin käyttöön sekä vapauttaa sekä tutkijan että laitokset ylläpitämästä omia julkaisuarkistoja. Keskitetyssä rinnakkaistallentamisessa integroidaan tutkimusjulkaisujen raportointi- ja rinnakkaistallentamisen prosessit toisiinsa. Tämän prosessin voi keskittää esimerkiksi kirjaston vastuulle. Tällöin tavoitteena on tutkijoiden minimaalinen työpanos, automatisoidut prosessit ja mahdollisimman suuri kattavuus. Avoimen julkaisemisen hyötyinä mainittiin sen lisäävän tutkimuksen näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Myös todennäköisyys tulla viitatuksi lisääntyy ja tutkimuksen laatu paranee. Avoimen julkaisemisen todetaan myös edistävän yritysten toimintamahdollisuuksia ja innovaatioita sekä humanitaarista ajattelua ja tasavertaisuutta.

Nykyaikainen kirjasto toimii aktiivisesti verkossa

Luonnonvarakeskuksen kirjasto-tietopalvelusta Sirpa Suonpää kertoi vuoden 2015 alusta alkaneen tutkimuslaitoksen ja sen tietopalvelun uudesta toimintaympäristöstä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) muodostavat neljä vuoden alusta fuusioitunutta MMM:n hallinnonalan laitosta: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Metsäntutkimuslaitos Metla, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL ja Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen Tiken tilastoyksikkö. Näkökulmana oli suuria rakenteellisia muutoksia läpikäyneen ja käytännössä verkkoon siirtyneet kirjastopalvelut. Asiakkaiden odotukset ovat muuttuneet. Mitä ei ole sähköisenä, sitä ei enää jakseta etsiä. Nykyään joutuu perustelemaan, miksi hankitaan painettua aineistoa. Kirjaston osuus on hämärtynyt asiakkaan mielessä. Omaa kirjastotyötä tuleekin tehdä näkyvämmäksi. Usein asiakas kohdataan ongelmatilanteissa, jolloin sujuvat, nopeat ja asiakasystävälliset ratkaisut ovat eduksi. Asiakkaalla on kynnys ottaa yhteyttä kirjastoon, sillä vallalla on itsepalvelun ja itsepärjäämisen kulttuuri.

Kirjasto-tietopalvelun perustehtävä Lukessa on tarjota tukea tutkimuksen eri vaiheisiin, kuten ideointiin ja tutkimuksen tekemiseen, kirjoittamiseen ja julkaisemiseen, tuotosten rekisteröimiseen ja näkyvyyteen sekä julkaisutoiminnan arviointiin. Tästä seuraa, että nousussa ovat seuraavat perustehtävät: metadata, sanasto- ja ontologiatyö, sisällönkuvailun osaamisen jakaminen sekä avoin tiede. Luken ja edeltäjälaitosten julkaisuja löytyy Luken julkaisurekisteristä ja avoimesta sähköisestä julkaisuarkistosta, Luken sarja Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus, josta verkkoversiot saa maksutta ja painetut print on demand –periaatteella. Tiken tilastot saa tilastoportaalista.

Tutkimustyön julkaisukanavat säilyvät ennallaan

Mari Katvala Oulun yliopiston kirjastosta esitteli kirjaston evoluutiobiologian ja ekologian tutkijoille kohdistetun kyselytutkimuksen tuloksia. Toimeksiantona oli selvittää, kuinka tutkijat löytävät aineistoja, kun julkaiseminen hajaantuu aitoon OA:han, rinnakkaistallennettuun ja perinteisiin maksullisiin lehtiin. Lisäksi kiinnostavaa on, säilyttääkö tieteellinen artikkeli asemansa tieteellisen viestinnän välineenä vai saako julkaiseminen uusia muotoja tutkijoiden vertaisyhteisöissä. Kyselyyn saatiin 16 vastausta, joista 11 analysoitiin. Tieteellisiä artikkeleita haetaan eniten Google Scholarin ja Web of Science:n kautta. Mikäli artikkelin pdf-muoto ei aukea, tutkijat ottavat ensisijaisesti yhteyttä artikkelin tekijään sähköpostitse ja vierailevat kirjoittajan kotisivulla. Artikkeleiden avoimempi saatavuus OA-lehdissä ja rinnakkaistallennetut versiot arkistoissa eivät ole olennaisesti muuttaneet tutkimustyötä. Tosin todettiin, että uusien artikkeleiden saanti on nopeutunut ja helpottunut.

Tiedonhankintatapoihin avoin saatavuus ei ole juurikaan vaikuttanut. Sillä ei myöskään ole merkitystä viitataanko rinnakkaisjulkaisuun, OA-artikkeliin vai maksetussa lehdessä julkaistuun artikkeliin. Käytännössä viittaukset kuitenkin painottuvat maksullisiin lehtiin, koska niitä on alalla enemmän ja ne ovat vakiintuneimpia ja arvovaltaisempia. Tutkijat olivat myös sitä mieltä, että tieteellinen artikkeli ja tieteelliset lehdet säilyttävät asemansa tulevaisuudessa tutkimustyön julkaisukanavana. Tieteellisen julkaisemisen ei todettu saavan uusia muotoja, koska tällä hetkellä esim. blogeilla ja omakustanteilla netissä ei ole tutkijan kannalta suurta merkitystä ja tuskin on tulevaisuudessakaan. Yksi tutkija kuitenkin ennusti, että saattaisiko yleistyä se, että eettiset tutkijat julkaisisivat omilla sivuillaan artikkeleitaan ilmaiseksi?

Media mukana julkaisutoiminnan murroksessa

Johanna Suhonen Alma Mediasta kertoi, että mobiilipalveluja kehitetään ja ne ovat kasvava kanava. Laatujournalismista tulee kuluttajan aina maksaa. Usein osan uutisista voi lukea maksutta, kuten Kauppalehden viisi artikkelia, ja muihin artikkeleihin pääsy maksaa. Suhosen mukaan media on hemmoteltujen kuluttajien palveluksessa. Digitalisointi on mahdollistanut globaalisuuden ja englanninkieliset lehdet onkin helposti saatavilla.  Tällöin lukijat toivovat kotimaisten lehtien käyttöliittymien toimivan yhtä hyvin kuin ulkomainen esikuva Financial Times -lehti. USA:ssa ollaan sitä mieltä, että sosiaalinen media (some) pystyy korvaamaan paikallislehdet. Sanomalehti on 24/7 auki oleva digitaalinen tuote, jolloin uutisvirta jatkuu ja jatkuu. Tällöin toimittajien työtavat tulee uudistaa. Kustantajat testaavat erilaisia otsikoita ja tekevät niistä nostoja ja selvittävät, mikä kiinnostaa lukijoita.

Media on menossa mobiiliin, josta seuraa uutisvirran pirstoutuminen eri kanaviin ja pienille ruuduille seurattavaksi. Tulevaisuudessa voi olla, että käytetään some:n tarjoamia valmiita alustoja, kuten Facebookia julkaisualustana. Palveluja räätälöidään lukijoille yksilötasolla. Lukija tulee kustantajan verkkoon, jossa hänen toimintaansa koko ajan segmentoidaan eli jaetaan eri asiakasryhmiin. Lukijalle tarjotaan sisältöjä hänen kiinnostuksensa mukaan. ”Voisit olla kiinnostunut myös näistä” -ehdotuksia, kun kuluttaja lukee jotain juttua. Toimittajan tulee kokeilla kaikkea uutta tarjolla olevaa, jotta oppii niitä käyttämään, kuten Snapchatiä eli silmänräpäyksiä uutisista, Instagramia ja Twitteriä. Säilyäkseen median tulee olla julkaisutoiminnan murroksessa mukana ja painottaa sitä, että laatujournalismista tulee maksaa myös tulevaisuudessa.

Teksti ja kuvat

Kristiina Lähdesmäki
kirjastonhoitaja

Kuvat ovat Kumpulan virkistyspäivästä 10.9.2015

Leave a Reply

Your email address will not be published.