Kaisa VERKKARIssa


VERKKARI synnytettiin ”lennossa” (8) keväällä 2000. Opiskelijakirjasto, josta oli muodostunut HY:n kirjastolaitoksen tiivistyvän yhteistyön keskuspaikka, otti vastatakseen lehden käytännön toimittamisesta, kirjastolla kun  oli 25 vuoden perinne oman henkilöstölehden, Rypströmin toimittamisesta. Opiskelijakirjaston johtajasta, Kaisasta, tuli lehden ensimmäinen päätoimittaja.

Kaisa on kirjoittanut  vuosien varrella VERKKARIin paljon muitakin juttuja kuin pääkirjoituksia, jotka nekin ovat olleet välillä laajahkoja katsauksia siitä, mitä paitsi Helsingin yliopiston ja sen kirjastolaitoksen piirissä myös yleisemmin yliopisto-  ja kirjastomaailmassa oli tapahtunut ja tapahtumassa. Seuraavassa luotaillaan kevyesti paitsi näiden kirjoitusten sisältöä myös VERKKARI-lehden sisältöä vähän yleisemminkin. Esitys on jaksoteltu kronologisesti vähän eripituisiin kausiin. Kirjoituksen lopussa lopussa on luettelo Kaisan VERKKARI-kirjoituksista, joihin viitataan tekstissä viitenumeroin.

2000-2001
”kirjastoissa, yliopistossa ja maailmassa tapahtuu paljon ja kiihtyvin aikatauluin”

Ensimmäisessä pääkirjoituksessaan  (1) päätoimittaja mainitsee ajatusta Helsingin yliopiston kirjastojen lehdestä kypsytellyn jo pidempään. Yleiseksi taustaksi lehden perustamistarpeelle hän toteaa sen, että ”kirjastoissa, yliopistossa ja maailmassa tapahtuu paljon ja kiihtyvin aikatauluin.” Juuri kyseiseen tilanteeseen liittyviksi ”laukaiseviksi tekijöiksi” hän nimeää tiedotuksen tarpeita, jotka liittyvät mm. kirjastojärjestelmän vaihdokseen (VTLS –>Voyager) ja kirjastojen arviointiin.  Jatkuvasti uutta kerrottavaa oli hänen mukaansa tuolloin myös digitaalisesta kirjastosta, kampusten kehittämisestä samoin kuin palveluista ja kokoelmista. Pääkirjoituksessa tuodaan esiin myös lehden merkitys kirjastoväen osaamisen jakamisen ja yhteisöllisyyden kehittymisen kannalta.

Vuoden 2000 numeroita, joita ilmestyi kokonaista 14,  sävyttivät paljolti päätoimittajan ensimmäisessä pääkirjoituksessaan mainitsemat teemat. Kaisan yhteydet yliopiston johtoon olivat tiiviit, olihan hän konsistorin jäsen. Hän huolehti 2000-luvun alun kirjoituksillaan siitä, että kirjastoväki pysyi selvillä siitä, mitä kehysorganisaatiossa tapahtui tuoden monin eri tavoin esiin, että kirjastojen kehittämistä on ajateltava yhteydessä yliopiston kehittämiseen (2).

Vuonna 2001 VERKKARIamme ilmestyi jo ennätykselliset 20 numeroa. Kirjastoarvioinnin jatkotoimet keskusteluttivat. Kaisa itse kirjoitti vuoden kolmosnumerossa (3) aiheesta laajahkon jutun, jossa käsiteltiin mm.  Kansalliskirjaston asemaa, HY:n kirjastojen tilakysymyksiä, kirjastolaitoksen koordinointia ja johtamista sekä kirjastohenkilöstön palkkausta ja koulutustarpeita.

Kirjoituksessaan Kaisa toteaa, että arviointipanelistien ”esitys kirjastolaitoksen koordinoinnista ja johtajasta näyttää olevan kysymyksiä ja tunteita herättävä asia”. Me, jotka tuolloin HY:n kirjastolaitoksen yksiköissä tuolloin vaikutimme, muistamme, että näin oli. Oli niitä, jotka katsoivat, että uutta johtajaa ei kirjastolaitoksessa tarvittaisi, vaan suunnittelija riittäisi.  Paitsi kirjastolaitoksen piirissä asiasta keskusteltiin myös konsistorissa, mikä keskustelu näkyi myös syksyllä 2001 VERKKARIssa. Yhtä kaikki, konsistori päätti syksyllä tietopalvelujen kehittämisjohtajan viran perustamisesta vuoden lopulla tietopalvelu paikka pantiin auki (ks. VERKKARI 12/2001 ja 13/2001).

Kaisan VERKKARIin sen olemassaolon kahtena ensimmäisenä vuonna kirjoittamien pääkirjoitusten ja juttujen perusteella voimme päätellä, että hän vietti myös varsin aktiivista konferenssi-, neuvottelupäivä- ja kokouselämää ja osallistui aktiivisesti myös Aleksandria-oppimiskeskuksen suunnitteluun opintomatkaillen näissä merkeissä Britanniaan (6).  Oppimiskeskusten kehittäminen liittyi kiinteästi pyrkimyksiin kehittää kirjastoja oppimis- ja opiskeluympäristöinä,  mikä puolestaan oli yhteydessä yliopiston opetuksen kehittämispyrkimyksiin. Näissä merkeissä HY järjesti seminaarin INNO2000-seminaarin, joka kirjasto-osuudesta Kaisa kirjoitti VERKKARIin (3)

Kaisa ja Hannu Niemi Aleksandria-oppimiskeskuksen avajaisissa 25.10.2003.

Virtuaaliyliopisto oli vuosituhannen taitteessa hoteinta hottia. Kaisa oli, totta kai, näissä kuvioissa mukana ja näissä merkeissä yhteyksissä myös yliopiston atk-johtajiin. ”Lumen valoa ja yhteisiä asioita” -otsikon alla Kaisa kertoo jo neljännestä yliopistojen ja atk- ja kirjastonjohtajien neljännestä yhteisestä kokouksesta Oulussa (2001) ja viittaa myös edellisvuotiseen Kuopiossa järjestettyyn vastaavaan tapahtumaan (7). Jutussa on vetävä loppu, jossa tehdään hieman vertaluja Kuopion ja Oulun tapahtumien välillä:

” Kun siellä savusaunan hämärässä istuimme rinnakkain atk-johtajien kanssa lakanoihin verhoutuneina, opimme ymmärtämään atk-väkeä aivan uudessa valossa. Oulusta puuttui tällä kertaa savusauna. Tekniikka toimi puolestaan hyvin. Hauskimmat illallispöydät löytyivät sieltä, missä atk- ja kirjastorajat ylittyivät. Valkoiseen lumeen heijastuva aurinko ihastutti.”

Jatkuivatko tapaamiset Oulun jälkeen? Jos jatkuivatkin, VERKKARIssa niistä ei enää ole kerrottu.

Vuoden 2001 viimeisessä VERKKARIssa Kaisa luo katsauksen kuluneeseen vuoteen pohtien myös sitä, miksi kirjastoa pitäisi muuttaa (11):

” Motivaatio tulee mielestäni kahdesta lähteestä. Koko työmme perusta on halu ja kyky edistää oman yliopiston päätavoitteita, opettajien, tutkijoiden ja opiskelijoiden  työtä… Toinen motivaatio tulee meidän kirjastoväen työedellytyksistä. Julkaisumuotojen ja työvälineiden muuttuessa ei voida enää toimia entisellä konseptilla. Se on kuin neliön tunkemista ympyräksi. Se sattuu ja uuvuttaa. On etsittävä ratkaisuja, joiden avulla parannamme käyttäjien palvelua mutta niin, että myös itse voimme hyvin ja voimme tuntea iloa työstämme yliopistolaisina.”

2002-2005
Avoimuutta rohkeutta ja yhteisyyttä

Kaisa valittiin odotetusti  HY:n tietopalvelujen kehittämisjohtajan virkaan alkuvuodesta 2002. Ensimmäisen juttunsa VERKKARIn kolmannen vuosikerran kakkosnumeroon hän kirjoitti vielä Opiskelijakirjaston johtajana. Kyseessä oli Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitajan, Esko Häklin haastattelu. Seuraavan numeron ilmestyessä Kaisa oli jo kehittämisjohtaja, jota haastatteli Aimo Virtanen (14).

“Avoimuutta, rohkeutta ja yhteisyyttä”  otsikoidussa haastattelussa Kaisa kertoo myös työurastaan Helsingin yliopistossa. Pääpaino on kuitenkin uuden viran tehtäväkuvan määrittelyssä ja HY:n kirjastolaitoksen tulevan kehityksen hahmottelussa. Lähikuukausien tehtävänsä hän listaa reippaasti: ” Tehtäväkuvaan kuuluvat heti tänä keväänä kirjasto- ja tietopalvelustrategian päivittäminen, yliopiston elektronisen kirjastopalvelun ja kirjastojen yhteisen tiedotuksen koordinointi sekä henkilöstökoulutusasiat.”

Kaisa painottaa haastattelussaanvahvasti myös sitä, että tehtävässä onnistuminen riippuu oleellisesti siitä, miten yhteistyö saadaan sujumaan mainiten tässä yhteydessä kirjastototoimikunnan, kirjastonjohtajien kokoukset ja erinäiset kirjaston sisällä toimivat työryhmät.

VERKKARIn toimitus saa kunnian olla mukana tässä tärkeiksi yhteistyöfoorumeiksi nimettyjen ryhmien joukossa. Me, jotka olimme VERKKARIn toimituksessa noina alkuvuosina, koimme toimituksen kokoukset paikkana, jossa paitsi pysyi selvillä siitä, mitä HY:n kirjastolaitoksessa sekä virallisesti että epävirallisesti tapahtui, myös pääsi ideoimaan kehittämisjohtajan kanssa kirjastolaitoksen tulevaisuutta. Lehden runsaat numerot tehtiin siinä sivussa.VERKKARIn toimituksessa näyttäisi syntyneen myös idea HY:n kirjastoväen yhteisyyttä vahvistavista kesänavaus –tapahtumista – tämä on dokumentoitu yhdessä Kaisan pääkirjoituksista (16).

<- Kaisa kesänavauksessa 2004

Yhteisyyttä ja yhteistyötä Kaisa käsitteli myös erinäisissä muissa laajempia kehityslinjoja hahmottelevissa pääkirjoituksissaan, eikä yhteistyötä  vain HY:n kirjastolaitoksen piirissä ja HY:n sisällä, vaan myös kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. 2000-luvun alkuvuosina kehittämisjohtaja raportoi erinäisistäkin kansallisista ja kansainvälisistä kokoontumisista, joihin oli osallistunut, mm. SYL:n kirjastopäivästä, Euroopan pääkaupunkiyliopistojen  UNICA-verkoston seminaarista ja  Yliopistokirjaston johtajien kokouksesta.

Laajempia kehityslinjoja kehittämisjohtaja hahmotteli myös vuonna 2003 lausuntokierroksella olevaa, päivitettyä  tietopalvelu- ja kirjastostrategiaa vuosiksi 2004-2006 käsittelevässä pääkirjoituksessaan (24). Tässäkin, kuten niin monessa muussakin kirjoituksessaan hän muistuttaa sähköisen julkaisemiseen yleistymiseen liittyvästä tietoympäristön muutoksesta, jolla on oleellisia vaikutuksia myös kirjastojen työhön.

” Toimintaympäristö muuttuu nopeasti ja osin ennakoimattomasti. Yliopiston tieto- ja kirjastopalvelut jäsennetään kahtena päälinjana, jotka perustuvat toisaalta luonnontieteiden ja toisaalta yhteiskunta- ja humanististen tieteiden luonteeseen. Sähköinen julkaiseminen yleistyy kaikilla tieteenaloilla mutta eri tahtiin. Tällä on oleellisia vaikutuksia tutkijoiden, opiskelijoiden ja kirjastojen työhön. Samaan aikaan kun tulee uusia tehtäviä ja osaamistarpeita, osa nykyisistä muuttuu ja osaksi vähenee.”

Kaikkiaan virtuaaliyliopistoon, e-julkaisemiseen ja e-kirjastopalveluihin liittyvät teemat vahvasti esillä Kaisan vuosien 2002-2005 kirjoituksissa. Alkuvuodesta 2002 hän kehoittaa  ”Ottakaa osaa virtuaaliyliopistohankkeeseen”.  2002 syksyn ensimmäisessä numeron pääkirjoituksen otsikkona ”Tietovarannot yliopistolaisten työpöydälle”. Siinä  todetaan, että tähän suuntaan pyritään ja kerrotaan mm. kirjastojen Sähköisku-kampanjapäivästä (16.9.), jolloin esittelyssä on mm. E-lehdet tietokanta sekä koko joukko muita eri kampuksilta .

VERKKARIn lokakuun 2002 numeron pääkirjoituksessa kehittämisjohtaja esittelee esikuntansa,  tuolloin Kirjastojen tietopalvelut-nimisen yksikön 3 asiantuntija-työntekijää (20), joiden vastuualueet ovat: e-kirjastoaisiat (Marja Hirn), kirjastojen yhteinen tiedotus (Tiina Äärilä) ja henkilökunnan koulutus (Sirkku Liukkonen). Seuraavana keväänä ”hiirenkorvien aikaan” kehittämisjohtaja saattaa sitten kertoa, että (25), että kirjastotoimikunnan käsittelyyn ovat vielä samana vuonna tulossa e-kirjasto- ja viestintäsuunnitelmat, joita luonnehditaan työryhmien työn tuotoksiksi, mutta joiden kokoon kirjoittamisessa edellä mainituilla asiantuntijoilla oli varmaankin keskeinen rooli.

Kaisa kirjastotoimikunnassa 2004->

NELLI tai oikeastaan sen perustana olevat järjestelmät (Metalib ja SFX) alkavat näkyä kehittämisjohtajan kirjoituksissa (ja VERKKARIssa yleisemminkin) vuonna 2003. Kirjastojen henkilöstöstrategian laatimiseen liittyvät kysymykset ovat nekin paljon esillä Kaisan vuoden 2003 pääkirjoituksissa (28), samoin 2004, jolloin ajankohtaiseksi tulee myös uusi palkkausjärjestelmä (35)  ja niinikään henkilöstöasioihin kuuluva mentorointi (28, 31).

VERKKARIn vuoden 2004 ykkösnumeron pääkirjoituksessa (29) Kaisa ja Tiina (Äärilä) kirjoittavat yhdessä hengästyttävän monista asioista ovat edenneet ja etenevä ja joista osasta oma kirjoituksensa kyseisessä VERKKARIn numerossa. Se, että kirjastossa on käynnistymässä ” koko kirjastolaitoksen väliarviointi, jonka tavoitteena on selvittää miten kirjastolaitoksemme on edennyt vuoden 2000 kokonaisarvioinnin tavoitteiden suuntaan”, tulee sekin mainituksi. Arvioinnista on sitten enemmänkin VERKKARIssa loppu vuoden numeroissa (7/2004) arviointiraportin ilmestyttyä.

2004 vuoden numeroissa myös informaatiolukutaito  on teema, johon viitataan useammassakin Kaisan jutussa. Siitä on kakkosnumeron pääkirjoituksessa, jossa kerrotaan kirjastotoimikunnan maaliskuussa järjestämästä kutsuseminaarista Kirjasto- ja tietopalvelujen merkitys tulevaisuuden yliopistossa  – kutsuseminaarissa, johon osallistui myös opetusministeriön edustaja (30). Teemaa Kaisa käsitteli myös jutussaan Kirjasto oppimisympäristönä uudessa tutkintorakenteessa –seminaarissa (32).

Vuoden 2004 viimeisessä numerossa päätoimittaja, tietopalvelujen kehittämisjohtaja kommentoi kuluneen vuoden tapahtumia ja aikaansaannoksia sekä arvioi keskeisten hankkeiden edistymistä (36) korostaen, väliarviointiraporttiin viitaten,  HY:n kirjastolaitoksen kehittämistä toiminnallisena kokonaisuutena .

Vuoden 2005 numeroissa Kaisa esiintyy pääkirjoittajana aika harvakseltaan aiempaan verrattuna. 2005 ensimmäisessä numerossa, jossa pääosa jutuista liittyy HY:n  NELLIn avajaisiin, Kaisa raportoi  lyhyesti Euroopan pääkaupunkiyliopistojen  UNICA-verkoston seminaarista, jossa keskityttiin v. 2004 paljolti julkaisemiseen, erityisesti (avoimeen) verkkojulkaisemiseen ja tutkimuksen arviointiin liittyviin kysymyksiin (37). Avoimesta verkkojulkaisemisesta kirjoitellaan vuoden 2005 numeroissa enemmänkin; erilaisia seminaareja aiheesta tuntui riittävän ilmoitettavaksi ja raportoitavaksi.

2006-2009
Kohti ”uusia seikkailuja”

Kaisan vuosien 2006-2009 kirjoitusten ylivoimaisesti yleisin teema on HY:n kirjastolaitoksen rakenteellinen kehittäminen (41, 42, 43, 44, 45,46). Kaisan pääkirjoitukset ovat onneksi sen verran rönsyäviä, että tiedämme hänen kirjastoelämäänsä liittyneen paljon muutakin kuin rakenteellista kehittämistä.  Sitä paitsi mahtuu tämän kauden juttuvalikoimaan mukaan toki muutamia juttuja konferenssimatkoista mm. LIBER -(46) sekä UNICA-seminaareihin (55, 60) sekä pari henkilöjuttua (52, 53).

Rakenteelliseen kehittämiseen liittyvät asiat ovat muutenkin aika paljon esillä näiden vuosien numeroissa. Kirjastotoimikunnan asettaman ns. rakenneryhmän esitystä kirjastolaitoksen rakenteeseen ja rahoitukseen liittyvistä kehittämistarpeista keskustelutettiin ihan erillisissä tilaisuuksissakin, joiden sisällöstä ja tunnelmasta saa ehkä kalpean aavistuksen VERKKARI-jutuista. Kirjastojen käytävillä, työhuoneissa ja sosiaalitiloissa ne värikkäimmät ja tunteikkaimmat keskustelut epäilemättä käytiin.

Ihan pelkistä papereista ja keskusteluista ei ollut kyse. Esitykset johtivat päätöksiin ja tosi toimiin aika nopeastikin.  Jo vuoden syyskuun 2006 numeron pääkirjoituksessaan (45) Kaisa jo saattaa kertoa:

” Konsistori päätti, että kirjastolaitoksen rakenteellinen kehittäminen kohti yhtenäistä toimintamallia aloitetaan siten, että 8/2006-8/2007 välisenä aikana käynnistetään keskustakampuksen kirjastotoiminnan muuttaminen yhdeksi toimintayksiköksi 1.1.2010 alkaen suunnitellaan koko kirjastolaitoksen yhteiset toiminnot osana henkilöstörakenteen kehittämistä jatketaan erityisesti päätöksenteko- ja rahoitusmallin valmistelua.”

Vuoden 2007 toukokuun numerossa Kaisa kertoo Avoimin mielin alkavaan kesään –otsikoidussa pääkirjoituksessaan (47) muistiosta, jossa  on hahmotettu vaihtoehdot, joiden mukaan kirjastolaitoksen hallinto järjestetään 2010 vuoden alusta lukien ja joka on lähetetty laajalle lausuntokierrokselle. Samassa numerossa on tiivistelmä muistiosta, uutinen muistiosta järjestetystä keskustelutilaisuudesta ynnä juttu siitä, että Kaisa-talon suunnittelu on alkanut.

Kaisa Rake-seminaarin tiedotustilaisuudessa 8.5.2007 ->

Nyt uusiin seikkailuihin – on Kaisa otsikoinut pääkirjoituksensa (50) marraskuun alussa 2007 ilmestyneeseen VERKKARIin. Siinä hän kertoo mm. konsistorin päättäneen äänestyksen jälkeen, että ” kirjastolaitos muodostuu 1.1.2010 lukien neljästä kampuskirjastosta ja hallintoviraston kirjastopalveluosastosta.” Toinen esillä ollut rakennemalli, joka oli esittelijän esitys, oli yhden erillislaitoksena toimiva kirjasto, joka aloittaisi 1.1.2011. Viimeksi mainittu esitys kaatui äänin 7/8. Tehdyn päätöksen toimeenpanon nopeuttamiseksi perustettiin  projektiryhmä valmistelemaan hallintoviraston kirjastopalveluosaston tehtäviä, henkilöstösuunnitelmaa ja rahoitusjärjestelyjä.

Kuinkas sitten kävikään? Kaisan joulukuun 2008 numeron pääkirjoituksesta (57) voi lopputuloksen tietävä lukea ennusteita. Siinä kerrotaan mm. kuinka yliopisto on valmistautunut syksyllä uuden yliopistolain voimaan tuloon, kuinka tämä heijastuu myös kirjastoihin ja kuinka ”myös kirjastojen hallintomallia tarkastellaan osana uuden yliopiston johtamista ja taloudellisia vastuita.”

Vuoden 2009 kakkosnumerossa Kaisa kirjoittaa jo toteavasti: ” Konsistorin päätös ensi vuoden alussa aloittavasta yliopiston kirjastosta edellyttää jatkotoimenpiteitä” .  Jo joulukuussa oli konsistorissa käynnistynyt keskustelu kirjastolaitoksen rakenteesta. Vuoden 2009 alussa asiat etenivät todella vauhdilla: tammikuussa kirjastojen hallintamalleista keskusteltiin konsistorissa taas, helmikuussa konsistori päätyi yhden kirjaston malliin ja vauhditti sen toteutettavaksi vuotta lyhemmässä ajassa kuin mitä äänestyksessä aiemmin olleessa, yhden kirjaston mallia koskevassa esityksessä oli ehdotettu.

Vuoden 2009 viimeisen numeron “Jouluun valmistautuminen”  otsikoidussa pääkirjoituksessa (62)  Kaisa arvioi kulunutta vuotta seuraavasti:

”Mitä kuluneesta vuodesta 2009 jää pysyvään muistiimme, kun katsomme tätä aikaa muutaman vuoden päästä? Ehkäpä aika moni meistä muistaa tämän vuoden sekä selkeytymisen että hämmennyksen aikana. (…) Helmikuussa tehty päätös muodostaa uusi Helsingin yliopiston kirjasto 1.1.2010 lukien oli rajapyykki, jonka jälkeen suunnittelu kohti päätöksen toimeenpanoa tiivistyi. Kampusten kirjastonjohtajat, rehtorin asettama valmisteluryhmä ja useat työryhmät ovat kokoontuneet tiiviisti. Työn tuloksena ovat yhteinen johtosääntö, yhteinen tavoiteohjelma ja budjetti vuosille 2010 – 2012 sekä kampuskirjastojen toimintasuunnitelmat ja käyttösuunnitelmat.”

Kaisan “työn tulosten” luettelosta ei välttämättä hahmota urakan mittavuutta.  Suunnaton oli jo hallinnollisen tekstin ja paperin määrä, joka vuoden 2009 aikana koordinointiyksikössä tuotettiin.

2010-
“Aallon jälkeen tulee aina uusi aalto”

” Vuoden 2010 muutokset ovat koetelleet yliopiston kaikkia organisaatioita ja rakenteita, myös kirjastoa. Kirjaston tehtäviä on jäsennetty uudelleen ja henkilökunta on sijoittunut neljään kampuskirjastoon ja kolmeen keskitettyjen palvelujen yksikköön (hallinto- ja kehittämispalvelut, hankinta- ja metadatapalvelut sekä verkkopalvelut). Keskustakampuksen kirjasto on aloittanut hallinnollisesti yhtenä yksikkönä, vaikka toimiikin vuoteen 2012 saakka 11 toimipisteessä.  Myös uusi kirjastorakennus etenee purkutöiden käynnistyessä maaliskuussa 2010.” (64)

Ei kirjastolaitosta (juuri?) sen enempää koeteltu ole kuin muutakaan yliopistoa, tällaisen viestin voisi lukea vuoden alussa syntyneen Helsingin yliopiston kirjaston ylikirjastonhoitajan VERKKARIn 2010 ykkösnumeroon. Reippaasti vain eteenpäin! ”Uudenlaiseen työnjakoon opettelu vie aikansa.. .Kirjaston yhteistä toimintakulttuuria rakennetaan vähän kerrassaan, ja jokaisella meistä oli tässä oma roolimme” , se todetaan myös tässä  ja vielä muutamassa muussakin ylikirjastonhoitajan kirjoituksessa vähän vaihtelevin sanakääntein kyseisenä historiallisena vuonna ja vielä seuraavinakin.

Kaisan viime vuosien VERKKARI-kirjoitusten aihevalikoima on monipuolinen: pääkirjoitus- ja kolumnityyppisten juttujen lisäksi on vähän laajempia kirjoituksia kirjastohenkilöstön palkkauksesta, TUHATista, UNICA-seminaarista ja Namibia-projektista.  Useampiakin juttuja yhdistää  kuitenkin tietty ajan hermolla elämisen  ”draivi”.  Yhteistä muutamillekin jutuille on myös vastaavanlainen reippaus ja rohkaisevuus erilaisten ”koettelemusten” kohdatessa kuin tämän jakson alussa lainatussa katkelmassa. Kuluvan vuoden ykkösnumeron pääkirjoitus (75) on oiva esimerkki tästä:

”Maailman ja Suomen talouden reunaehdot näkyvät myös kirjastossa, ja rahoitus on tiukempi kuin edellisvuosina. Joudumme entistä tarkemmin miettimään kirjaston tehtäviä, työnjakoa ja tulevaisuutta. Onneksi lähtötilanteemme on hyvä.  Neuvokkuutta ja yhteishenkeä tarvitaan. (…)

Pitkähkö työkokemus antaa jonkinlaista rauhallisuutta.  Olen ollut yliopistossa kohta 40 vuotta erilaisissa tehtävissä. Tänä aikana on ollut useita talouden aaltoliikkeitä ja monenlaisia muutoksia. Mikään kasvu ei ole ikuinen eikä mikään talouden laskukaan ole ikuinen. Talous ja elämä ovat aaltoliikettä. Aallon jälkeen tulee aina uusi aalto.”

Kaisan VERKKARI-vuodet, ensin päätoimittajana, sitten (pää)kirjoittajana, ovat olleet HY:n kirjastotoiminnan mullistuksen kautta. VERKKARIlla oli 2000-luvun alussa aivan toisenlainen merkitys ajatellen henkilökunnan pitämistä tietoisena kaavailluista tai jo päätetyistä muutoksista kuin näinä päivinä. Vuosituhannen alkaessa ei HY:n kirjastolaitoksen lukuisilla yksiköillä ollut juuri muuta yhteistä tiedotuskanavaa. Viime vuosina on ollut, esimerkiksi viikkokirje. Viime aikojen VERKKARI-kirjoituksissaan Kaisa onkin ehkä voinut keskittyä olemaan painotetummin arvo- ja asennejohtaja kuin aiemmin, kun sisäinen tiedotus esimerkiksi kirjaston johtokunnassa ja  johtoryhmässä käsitellyistä asioista hoituu muiden kanavien kautta. Toki hän on edelleenkin viestinyt meille monin eri tavoin siitä, että”kirjastoissa, yliopistossa ja maailmassa tapahtuu paljon ja kiihtyvin aikatauluin.”

Kaisan VERKKARI-kirjoitukset

  1. Tervetuloa lukijaksi 2000  (1/2000)
  2. Yliopisto päättää rahoista ja rakenteesta – miten tämä koskettaa kirjastoja? (6/2000)
  3. Kirjaston muuttuvat roolit – Kirjastosymposiumi INNO2000 –konferenssissa 1.9.2000  (8/2000 )
  4. Kirjan kansa kutsui kirja-ammattilaise  (10/2000)
  5. Arvioinnista keskustellaan (3/2001)
  6. Matkalla oppimiskeskukseen Suomessa ja Britanniassa (3/2001)
  7. Lumen valoa ja yhteisiä asioit (7/2001)
  8. Tarvitanko kirjastossa tiedotusta (8/2001)
  9. Kirjastopolitiikkaa, osaamistarpeita ja nukketeatteria (15/2001)
  10. Kansallisen kirjastoverkon strategiaa suunnitellan (16/2001)
  11. Päätoimittajan tervehdys (20/2001)
  12. Keskustelu Kansalliskirjastossa– Esko Häklin haastattelu (2/2002)
  13. Avoimuutta rohkeutta ja yhteisyyttä – uusi tietopalvelujen kehittämisjohtaja Kaisa Sinikara (3/2002) (Aimo Virtanen haastattelijana)
  14. Ottakaa osaa virtuaaliyliopiston suunnitteluu (3/2002)
  15. Kevät tulee, yliopistolla tuulee (4/2002)
  16. Tietopalvelujen kehittäminen hallintoviraston näkökulmasta (5/2002)
  17. SYLin kirjastopäivä – Yliopistokirjastot oppimisen laadun ja opiskelun tehokkuuden tukijana (5/2002)
  18. Kirjastolaiset kesäkautta avaamassa (6/2002)
  19. Tietovarannot yliopistolaisten työpöydälle (8/2002)
  20. Pääkirjoitus (9/2002)
  21. The Future of Scholary Communication – UNICA-seminaari Madridissa 23.-24.10.2002 10/20022
  22. Hyvää joulua (11/2002)
  23. Yliopistokirjastojen johtajien kokous Helsingiss (1/2003)
  24. HY:n tietopalvelu- ja kirjastostrategia 2004-2006 lausuntokierroksella (2/2003)
  25. Hiirenkorvien aikaan (4/2003 )
  26. Kesä 2003 (5/2003)
  27. Hyvää syksyn aikaa (6/2003)
  28. Vuoden 2003 vaihtuessa 8/2003
  29. Pääkirjoitus  (1/2004) (Tiina Äärilän kanssa)
  30. Pääkirjoitus (2/2004)
  31. Kirjastojen huhtikuu (3/2004)
  32. Kirjasto oppimisympäristönä uudessa tutkintorakenteessa (5/2004)
  33. Kevättervehdys (4/2004)
  34. Kokemustiedon ja uuden etsinnän välimaastossa (7/2004)
  35. Kirjaston voimavarat 2005  (8/2004)
  36. Kuinka kaikki kävikään (9/2004)
  37. F@ir pPublishing and F@ir Reading – UNICA-seminaari Wienin yliopistossa 25.-26.11.2004  (1/2005)
  38. Suvivirsi ja Saarenmaan valssi (5/2005)
  39. Pääkirjoitus (6/2005)
  40. Vuoden vaihtuessa (9/2005)
  41. Pääkirjoitus (2/2006)
  42. Pääkirjoitus (3/2006)
  43. Kirjastolaitoksen rakenteellinen kehittäminen osana yliopiston rakenteellista kehittämistä (3/2006)
  44. Kesäloman kynnyksellä (5/2006)
  45. Se on sitten syyskuu (6/2006)
  46. Hellettä, katastrofeja ja Googlea LIBER-konferenssissa (6/2006)
  47. Avoimin mielin alkavaan kesään (4/2007)
  48. Sää suosi ja kesä rentouttaa (5/2007)
  49. Toiminnan ja talouden suunnittelu vuosille 2008 ja 2009  (5/2007)
  50. Nyt uusiin seikkailuihin (7/2007)
  51. Iloa talviajan suureen juhlaan 9/2007
  52. Liisa esimiehenä, kollegana ja ystävän (1*/2008)
  53. Harkitseva kohauttaja – Keskustelukumppanina professori Raija Sollamo (5/2008)
  54. Oxford ja Europeum – humanistit, digitointi ja puutarhat (5/2008)
  55. Praha 2008: Partnership in Academic Excellence  (UNICA-seminaari) (5/2008)
  56. Uuden yliopiston kynnyksellä (6/2008)
  57. Joulu on jo ovella (9/2008)
  58. Talven ja kevään välimaastossa( 2/2009)
  59. Kesätervehdys kirjastolaisille (5/2009) (Hannele Niemen kanssa)
  60. Syksyn aurinko (6/2009)
  61. Innovation through Collaboration LIBER 38th ANNUAL GENERAL CONFERENCE 30.6.-3.7.09 Toulouse (6/2009) (Tiina Äärilän kanssa)
  62. Jouluun valmistautuminen (8/2009)
  63. Tervetuloa Helsingin yliopiston kirjastoon (1/2010)
  64. Krookukset kukkivat jo (3/2010)
  65. Kesä kirjastossa (5/2010)
  66. Ensimmäinen vuosi on historiallinen (9/2010)
  67. Tieteellisen julkaisemisen UNICA-seminaari Lissabonissa (9/2010)
  68. Pysäyttävää ja ajankohtaista (3/2011)
  69. Kirjastohenkilöstön palkkauksen kehityksestä (3/2011)
  70. Pääkirjoitus: Suuntaviivoja (6/2011)
  71. TUHAT ja tutkimushallinnon tuki – uudenlaista kumppanuutta kirjastolle (8/2011)
  72. Kaukana ja lähellä – Namibian ja Suomen yliopistokirjastot yhteistyössä (9/2011)) (Elise Pirttiniemen kanssa)
  73. Ajankohtaista Helsingin yliopiston kirjastosta (1/2012)
  74. Iloisin mielin uuteen lukuvuoteen (6/2012)
  75. Vuoden 2013 alkaessa (1/2013)
Teksti

Eeva Peltonen
Kirjastonhoitaja
Hankinta- ja metadatapalvelut
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuvat

Helsingin yliopiston kirjasto