Kerro kerro tilasto, millainen on kirjasto?

Osoitin pyynnön tilastoille ja ne vastasivat kolmen viime vuoden kokemuksen äänellä, että yhden vuoden aikana yksi kirjastoahertaja:

  • hoitelee 3.842 painetun aineiston niteen tai jatkuvasti saapuvan kausijulkaisu- tai lehtinimekkeen koko hankintaprosessin alusta loppuun. Nuo kausit ovat tässä, koska meillä saapumisvalvonta on ympätty hankintaan. Toimiiko laskenta oikeasti, on toinen juttu. Siinä on iso osa vaihtoja ja lahjoja eli luku on ’liian iso’.
  • ostojen hoitelua mahtuu vuoteen vain 1.623 kpl, mutta siinä on taasen lahjojen ja vaihtojen syömä työaika mukana eli luku on ’liian pieni’. Olisikohan totuus jotain siltä väliltä eli 2.700 hujakoilla?
  • kirjastoahertaja valikoi 15.391 painettua tai muuta ei-elektronista nimekettä kokoelmiimme, olivat ne sitten ostettavia tai muusta tuutista tulevia. Ostettaviksi hän valitsee 6.504 kpl. Ja taas saatiin minimi ja maksimi, mutta ei sitä juuri oikeaa lukua.
  • tilaa, ottaa vastaan ja halutessaan reklamoi 12.225 painettua nimekettä. Jos ne olisivat kaikki ostoja, niitä olisi vain 5.166 kpl tuossa työajassa. Onhan tuo gäppi taas aika iso. Mokomat vaihdot ja lahjat, kun sekoittavat laskuja!
  • putsaa ja meikkaa asiakaskuntoon 8.809 uutta aineistokappaletta, mitä tahansa tavaraa, mutta ostettuja taas vain 3.722 kpl. Ja sama lahjojen ja vaihtojen hotkima työaika tässä kiukuttaa, kun sen vaikutuksesta ei saa tolkkua, sillä emme seuraa niiden työaikaa erikseen.
  • kirjastoahertaja hoitelee 5.183 elektronisen jutun tai nimekkeen koko hankintaprosessin alusta loppuun, tarkemmin sanoen: valikoi 19.228 elektronista nimekettä, tilaa ja hallinnoi 14.274 e-aineistoa,  laittaa käyttöön  14.113 e-nimekettä, hoitelee 21.430 e-nimekkeen luetteloinnin – mitä työ lieneekään. Nämä ovat kummallisia lukuja, pannaan vaan tarkkailuun.
  • tallentaa 2.403 viitettä erilaisiin tietokantoihin, ei väliä, mistä viitteestä on puhe, mutta jos puhutaan uusista, niitä syntyy 2.669 ja jos takautuvista, niitä syntyy 1.505 kappaletta.
  • luokittaa ja asiasanoittaa 5.227 viitettä erilaisiin tietokantoihin, tietue kuin tietue
  • ylläpitää tekniikkaa ja pähkäilee tietokantojen ja portaalien sisuskaluja 7.417 tietueen tiimoilta
  • komentaa ojennukseen 80.902 säilytysyksikköä kirjaston hyllyillä ja kaapeissa
  • pitää pystyssä 2.685 hyllymetriä, oli varasto mikä tahansa
  • pitää pystyssä 2.028 hyllymetriä avokokoelmassa
  • voi hoidella lainaustoimiston tiskillä 850 aktiivista asiakasta, tahtoivat he mitä tahansa
  • suo hymyn 34.762 sisään marssivalle tyypille. Saranoiden vinguttajia on tietty paljon enempi, mutta tämän kirjastoahertajan tielle osuivat nämä.
  • päästää käsistään tiskiltä lainoja, uusintoja ja lukusalilainoja 8.595 kappaletta – IP-laitteiden kilkuttelusta ei tässä välitetä
  • hyllyttää lainasta palautuneita tai muutoin sijoiltaan pois joutuneita 47.168 läpykkää
  • selailee kaukopalvelun nimissä 2.612 tilausta omista kokoelmista
  • plaraa 1.070 tilausta muista kirjastoista – toimitukset ovat eri juttu, mutta ei se nyt niin paljon eroa
  • voi antaa vaarin otettavaa neuvoa ja opastusta 5.666 potentiaaliselle asiakkaalle
  • pystyy tyydyttämään 3.623 heavy userin tietotarpeet – vai ovatko kaikki FTE-opiskelijat heavy usereita? Pitäisikö heidät delata tai panna kahtia?
  • vetää 173 tunnin mittaista opetusrupeamaa
  • koulii 1.131 tiedonhankinnan oppilasta hyville tavoille

Mitäs tuo tekee päivässä?

Jos kuukaudessa on suunnilleen 21 työskentelypäivää ja kuukausia 12, työtä kertyy 252 päivää miinus pitkät lomat eli 216. (Olisi varmaan pitänyt vähentää 38 eikä 36.) Otetaan pois vielä yksi virkistyspäivä ja vaikka kuusi flunssapäivää, niin jää 209 tehopäivää. Pitäisikö koulutuspäivätkin poistaa? Ja pitäisikö pitkät sairauspoissaolot poistaa? Ei nyt nipoteta, laske itse jetsulleen, jos asia vaivaa.

Pistetään vastaava tieto palkallisista päivistä sulkuihin tuohon viereen. Lomat ja poissaolot ahmivat iloisesti melkein puolet numeroista. Onko tämä nyt sitä tilastovaletta?

  • siis kirjastoahertaja hoitelee tehotyöpäivänä 18 (muutoin 11) painetun aineiston niteen tai kausijulkaisu- tai sanomalehtinimekkeen hankkimisen alusta loppuun. Ostettuja mahtuu työpäivään melkein 8 (4) kappaletta
  • valikoi 74 (42) kokoelmiin otettavaa painettua tai muuta ei-elektronista nimekettä, kaikenlaista, mutta ostettavaa tulee 31 (18) kappaletta
  • tilaa, vastaanottaa ja tarpeen vaatiessa reklamoi  59 (34) saatua kappaletta. Laskua vastaan hän tilaa 25 (14) kpl. Eiköhän tuo 59 kpl päivässä ole huuhaa-luku ja 25 (14) oikeampi? (Ne vaihdot ja lahjat taas kiskovat näitä numeroita vinoon.)
  • yksi täysipäiväinen kirjastoahertaja putsaa ja meikkaa asiakaskuntoon 42 (24) uutta aineistokappaletta, rahalla ostettuja 18 (10). Jotain tältä väliltä se luku on, mutta ei täsmälleen kumpikaan
  • hoitelee 25 (14) elektronisen jutun tai nimekkeen hankintaprosessin alusta loppuun, valikoi 92 (53) elektronista aineistonimekettä, tilaa ja hallinnoi 68 (39) e-aineistoa, laittaa käyttöön  melkein 68 (39) e-nimekettä, hoitelee 103 (59) e-nimekkeen luetteloinnin.  Näiden hommien ja lukujen luonteesta en kyllä tiedä, mutta olkoot nyt tuossa
  • kirjastoahertaja tallentaa päivässä 12 (7) viitettä erilaisiin tietokantoihin, ei väliä, mistä viitteestä on puhe, mutta jos puhutaan takavasemman viitteistä, niitä on valehtelijan luku 7 (4). Siis päivässä
  • luokittaa ja asiasanoittaa 25 (14) viitettä erilaisiin tietokantoihin, tapaus kuin tapaus
  • rukkaa Voyageria ja Nelliä, ylläpitää tekniikkaa ja penkoo portaalien sisuskaluja 36 (20) tietueen tiimoilta
  • komentaa ojennukseen 387 (222) säilytysyksikköä kirjaston hyllyillä ja kaapeissa. Mutta hei, eihän tämä tarkoita sitä, että konkreettisesti hypistelisi joka päivä noin montaa opusta, pitää ajatella laskennallisesti vain.
  • heittää hyllyyn lainasta palautuneita ja siinä sivussa muitakin tapauksia 226 (129) kappaletta
  • pitää pystyssä 13 (7) hyllymetriä, oli varasto mikä tahansa
  • pitää joka päivä pystyssä melkein 10 (6) hyllymetriä avokokoelmaa
  • voi hoidella päivystäessään 4 (2) aktiivista asiakasta, jotka tahtovat kuka mitäkin
  • suo hymyn 166 (95) sisään marssivalle tyypille. Toiset 166 saavat oman hymynsä viereiseltä päivystäjältä
  • päästää käsistään tiskiltä lainoja, uusintoja ja lukusalilainoja 41 (24) kappaletta – jotain 6 tiskitapausta tunnissa ja silleen per ahertaja. No, keskustakampuksella varmasti enempi ja muilla kampuksilla vähempi.
  • plaraa kaukopalvelun nimissä 13 (7) tilausta omista kokoelmista, se tekee siinä kaksi tilausta per tunti
  • käy läpi päätyökseen 5 (3) tilausta muista kirjastoista, aika kohtuullinen päivävauhti, entäs tunnissa?
  • voi antaa vakavia neuvoja 27 (16) potentiaaliselle asiakkaalle päivässä. – Mutta eikös neuvot mene Solen lainaukseen eikä Solen tietopalveluun, vai meneekö osa sinne, osa tänne? Vinoon vetää, ei voi mitään, näin me ollaan tätä seurattu ja tilastoitu
  • pystyy tyydyttämään vähintään 17 (10) heavy userin tietohuollon tarpeet. Aika paljon ja parikymmentä minuuttia per tyyppi, eli taas ovat FTE-opiskelijat kyseenalaisia tässä, ei kai ne nyt noin raskaita tapauksia ole. Jos meillä on noin 6.000 tosi painavaa yliopistolaista, heitä kirjastoahertaja punnertaa 795 kappaletta vuodessa ja 4 (2) päivässä.
  • kirjastoahertaja vetää yhden 50:n (30:n) minuutin mittaisen opetusrupeaman joka päivä
  • ohjaa 5 (3) tiedonhankinnan oppilasta suureen viisauteen päivittäin

Ja sitten FAQ:

Mistä luvut on repäisty?

– No, työajan kohdistuksesta ja KITT-tilastosta, niiden yhteiselo on tosi hedelmällistä, näkisitte vaan! Sanon näitä numeroita toiminta-asteiksi.

Mitäs niillä tekee?

– Osa on hauska tietää -osastoa, osa voi kelvata johonkin, vaikka työmäärien arvioimiseen ja hinnoittelemiseen.

Ihan naurettavia ja typeriä lukuja! Kyllä varmasti tehdään päivässä enemmän …

– Kyllä kyllä. Jos kapasiteetista puhutaan, numerot olisivatkin ihan muuta, enempi sitä mitä sinä ajattelet. Mutta kun tässä puhutaankin toiminta-asteista eli siitä, mitä olet itse sinne tilastoihin laittanut. Ja oikein olet laittanutkin – kuka sitä nyt jaksaisikaan koko vuotta kapasiteetin ylärajoilla raataa.

Noista numeroistahan puuttuu vaikka mitä?

– Niin puuttuu. Kaikki vastasyntyneet ja odotuksen alla olevat kuten julkaisuarkistot, OA-jutut, bibliometriset analyysit ja nimettömät, joita ei ole vielä henkikirjoihin merkitty. Niitä ei voi laskea. Palataan asiaan viiden vuoden päästä.

Kirjoittaja:

Pirkko Tokat
Taloussuunnittelija
Hallinto- ja kehittämispalvelut