Keskustakampuksen kirjasto valtasi Vanhan

Vuoden vaihteessa meistä kaikista tuli Helsingin yliopiston kirjastolaisia. Lähiökampusten kirjastoissa on oltu ruodussa jo pitkään, mutta keskustassa kirjastoväki on vielä levällään monessa pisteessä. Avaus-rakennustyömaan räjäytyksiä odotellessa vietettiin keskustakampuksen uuden organisaation Alkulaukaus-tapahtumaa. Yhteiselon alkua juhlistettiin marssimalla, jos nyt ei aivan yhteisrintamana, niin ainakin melkein samalla kellonlyömällä, Vanhalle ylioppilastalolle.

Tilaisuuden järjestelyistä vastasi ”Trio Alkulaukaus” eli Eeva Palje, Jussi Kajaste ja allekirjoittanut. Juhlan kantavana teemana oli kirjastolaululevyltä lainattu ajatus: ”Ei pelkkä iso talo meille yksinään vielä kirjastoa tee” – vaan meidän pitää tehdä se itse, yhdessä.

Levyn tarkemmat tiedot.

Seuraavassa on melko pitkä selostus tilaisuudesta, josta ei voi lyhyesti kirjoittaa.

Pakka sekaisin

Kuva: Pekka KarhulaTilaisuuden luonne avautui oitis sisään tulijoille, kun vieraat näkivät oven suussa tieteen uusimman innovaation: kättelyautomaatin. Prototyyppi, johon oli integroitu myös pönötyksen poisto, saatiin koekäyttöön helpottamaan johtajien koukistajalihaksia rasittavaa kättelyurakkaa;  pandemian riskeistä puhumattakaan. Kättelyn, joko manuaalisen tai automatisoidun lisäksi alkuseremoniaan kuului UNO-pelikortin nykäisy pakasta ja sitten vain kortin osoittaman pöytään istumaan.

Kirjaston johtaja Pälvi Kaiponen sai lausua muutaman sanan aluksi, mutta sen enempää virallisuutta ei sallittu.

Eeva Palje johdatteli kuulijoita päivän epistolaan, jonka voisi kiteyttää yhteisöllisyyttä nostattavaksi sanapariksi: ”muista – meiksi”. Paljon ryhmätyötä on jo tehty tulevaa yhdistymistä varten, mutta monia tuiki tärkeitä aiheita on jäänyt ryhmien toimintasektoreiden katveeseen, vaille pohdintaa. Nämä asiat nostetaan tänään pöydälle. Niinpä Eeva kehotti jokaista pöytäkuntaa antamaan luovuutensa yhteisen hyvän käyttöön ja paneutumaan annettuihin tehtäviin, niihin palattaisiin vielä päivän päätteeksi. Mutta ensin syödään.

Muutoksen edessä ollaan aina hämmennyksen vallassa, mutta onneksi meidän ei tarvitse astua uuteen aivan tietämättöminä. Ruokailun jälkeen nimittäin kampusastrologimme Jussi Kajaste kertoi mitä tähtitaivas lupaa kirjaston väelle. Jos jonkinlaista kosmista väreilyä ja hallinnollista teutarointia Pluto, Uranus ja muut vekkulit ovat meille valmistelemassa, mutta on helpottavaa kun nyt tiedämme näistä etukäteen. Mutta paljon on myönteistäkin luvassa: kirjastolaisten oikean lottorivinkin Jussi oli tähdistä (vai olikohan se SOLE tm:stä) lukenut!

Lue koko ennustus täältä.

Tutuksi tullut Duo Severo esitti musiikkia maailmalta harmonikan ja viulun voimin. Pojat soittivat ensikertaa Vanhalla ja kehuivat salin akustiikkaa. Nautinnollisen musiikkihetken päätyttyä pöytäkunnilla oli vielä hetki aikaa tehdä viime säädöt annettuihin tehtäviin, joiden purku aloitettiin pullakahvin jälkeen.

Kuva: Pekka Karhula

Korkealentoista yhteisvoimaa

Jokainen pöytä oli siis nimetty ryhmäksi, tiimiksi tai komissioksi joita oli kaikkiaan kahdeksan:

Ensimmäisenä tuotoksiaan esitteli keskustakampuksen kuoro. Me järjestäjät pelkäsimme kuorosotaa ja odottelimme jonkinlaista ohjelmiston määrittelyä, mutta eikö mitä: kuoro olikin jo valmis ensikonserttiin! Moniääninen, myös säestyksen tuottanut oivallinen kuoro ”Rajallinen” esiintyi loistavasti! Mukana oli sopraanoja, tenori-basso ja sekalainen määrä komppaajia. Esitetty kappale oli kuoron omaa tuotantoa ja siinä otettiin väkevästi kantaa länsimaiseen aikakäsitykseen ja sen materiaalisiin vaikutuksiin lokaalisesti.

Luokitustyöryhmä

Kokoelmaryhmä päätyi taannoin – mielestämme vähän hätäisesti – UDK:n käyttöön ottoon K-kampuskirjaston tieteenalavyöhykkeillä. Mutta eihän UDK ole edes suomenkieltä! Ryhmä sai laatia uuden, kaikille yhtä himmeän luokitusjärjestelmän. Kirjojen järjestäminen kannen värin mukaan oli tullut ensimmäiseksi ryhmän mieleen, sitähän monet asiakkaatkin toivovat, mutta muitakin käyttökelpoisia ja asiakasystävällisiä systematisointeja esitettiin:

hyvät kirjat – huonot kirjat: tutkijoiden aikaa säästyisi ja tutkimuksen taso nousisi jos tällainen selkeä jako tehtäisiin kirjaston asiantuntemuksella!

– luokitus lainakertojen mukaan: kaikki tutkijathan haluavat lukea samoja kirjoja, mutta he voisivat hyötyä myös ajatuksista, joista kukaan ei ole koskaan ollut kiinnostunut, eli ei koskaan lainatuista kirjoista. Bibliometrisillä menetelmillä löydettäisiin myös ne hengen tuotteet, joihin kukaan ei ole koskaan edes viitannut!

vapaa luokitus: jos luokituksesta luovuttaisiin kokonaan ja otettaisiin käyttöön ns. tiedon meri (vrt. pallomeri) , johon tutkija voisi sukeltaa pää edellä, niin tutkimus olisi varmasti poikkitieteisempää! Tässä kohtaa luokitusryhmän ajatuksia jatkojalostettiin hyllytysryhmän puolella.

KylmäSäilytysJärjestelmänTäyttöAsteen SäätelyKomissio ts. Taukotilan jääkaappijaosto Jääkaappi täyttyy kohta kävelemään oppivista huoltajaa vaille jääneistä elintarvikkeista, ja joskus taas omat eväät päätyvät väärään suuhun! KSJTASK:n ratkaisuehdotus:

Ongelma poistuu arkkitehtonisin keinoin: uudessa talossa meillä on iso parveke, josta riittää kylmäsäilytystilaa jokaiselle jonkinlaisen eväsrepun verran.  Kikka kakkonen olisi ulkoistaminen: Gordon Ramsay tai Hans Välimäki voisivat ottaa hoitaakseen taukotilan kokonaan.

Hyllytyksen uudet tuulet

Eihän käy päinsä, että kirjoja aina vain järjestetään ikivanhojen sääntöjen mukaan! Uutta näkemystä ja innovaatiota kaivataan näihinkin toimintoihin. Hyllytysryhmän tuotoksissa näkyi selvästi patoutunut tarve irtaantua ahdistavasta alfabeettisesta järjestyksestä. Aakkostus on tullut tiensä päähän, sille esitettiin lukuisia toinen toistaan parempia ja luovempia vaihtoehtoja:

Good old Numerus currens: joka opukselle annetaan järjestysnumero. Uutena piirteenä esitettiin että kirjaston kirjojen määrä olisi vakio (esim.3 miljoonaa). Luku olisi helppo muistaa ja näin yhtenäistää tiedotusta. Ja huom. vain poistetun kirjan tilalle voisi hankkia uuden.

Hyllytys virkailijan pituuden mukaan. Virkailijat keskittykööt osaamisalueensa ytimeen, eli pitkät hoitavat ylähyllyt, lyhyet alahyllyt ja keskikokoiset siltä väliltä. Ja tämä otetaan huomioon myös rekrytoinnissa.

Hyllytys kirjan binääriluvun mukaan. Tätä ehdottivat ryhmän atk-ihmiset, joiden mielestä se olisi ehdottomasti selkein ja paras järjestys. Mutta miksi, se jää meille taviksille täysin hämärän peittoon. Koska se on kuitenkin niin ylivertainen järjestys, niin atk-ihmisten lisärekrytointi tätä varten on täysin perusteltua…

Jos hyllytystyössä tärkeintä on nopeus, niin silloin voitaisiin ottaa käyttöön toimintatapa jossa palautettu kirja laitetaan heti ensimmäiseen tyhjään kohtaan hyllyssä! Salamannopeaa!

Yhtenä modernina ratkaisuna esitettiin se vaihtoehto, jota muutkin yritykset ovat nähneet parhaaksi käyttää: ulkoistetaan hyllytys Baronalle!

Myös itsepalvelua ehdotettiin: asiakkaat tekevät sen itse parhaiten, koska itsehän he ne kirjat sieltä hyllystä hakevatkin (niin makaat kuin petaat).

Viimeisenä meille esiteltiin sanoisinko ”lopullinen ratkaisu” eli kokonaisvaltainen näkemys hyllytykseen ja myös kokoelmiin: Ei hyllytetä ollenkaan, vaan kaikki palautukset laitetaan suoraan kierrätykseen, josta menisi suoraan tieto taas hankintaan, joka näin pyörisi automaattisesti. Silkkaa neroutta!

Kannustustiimi

 Motto: “Kannusta työtoveri päivässä”. Kannustusta tarvitaan aina. Ja paljon. Jos vuodessa on noin 250 työpäivää, pitää kannustuksia olla vähintään yhtä monta. Tiimi päätyi ehdotuksessaan uuden ”motivaattorin” viran/toimen perustamiseen.  Motivaattori laatii jokaiselle työntekijälle joka päivä henkilökohtaisen räätälöidyn täsmäkannustuksen. Se on niin vaativa työ, että se vaatii todella hyvän motivaation mikä saadaan aikaan siten, että motivaattori motivoi itsensä itsemääräämällään vaatitasolla!

Kuva: Pekka Karhula

Hakusanatyöryhmä

Hakusanoja ei koskaan ole liikaa, koska niin monella ovat sanat hakusessa. Työryhmän tehtävänä oli keksiä uusia, moderneja, käyttökelpoisia hakusanoja. Ryhmä esitteli tuotoksiaan jotka olivat monipuolisia, anagrammimaisia ja parhaimmat toimivat molemmilla kielillä (esim. SÖKÖ). HAKU, SANA, KUHA, HAKKU, UHKA, HAKUNILA, HANASAKU (toimii näppärästi ainakin juomaa hakiessa) …

Kuva: Pekka Karhula

Kahvitaukotoimikunta

Tunnetusti parhaat ideat syntyvät kahvitauoilla. Tätäkin tuotantoa on kuitenkin vielä varaa tehostaa. Toimikunta ei kannattanut taukojen ohjelmatoimintaa. Kahvin laatuun sen sijaan voisi panostaa. Ja jos nyt oikeen väärin ymmärsin, niin toimikunta toivoi mahdollisuutta vakituisten työntekijöiden äitien palkkaamiseen jonkinlaiseen kahvitaukotyösuhteeseen…

Tuunaten ja stailaten

Kohta meillä kaikilla on uudet työhuoneet. Kuinka ne stailataan linjaan huippuyliopiston brandin kanssa? Mikä olisi sopiva sisustustyyli,  romanttinen, minimalistinen, feng shui, shabby chic, art-nouveau, moderni, vai mikä? Entä millainen olisi yhtenäinen työasu?

Shabby chic (eli köyhäily) -tyyliin ryhmässä oli jo kyllästytty. Feng shui -tyyli sopisi sisustukseen parhaiten, koska siinä voi käyttää jo olemassa olevia kalusteita, ainoastaan sijoitteluun pitää palkata konsultti. Työasuksi ehdotettiin ruskeaa munkin kaapua, jonka sisävuori olisi kirkkaan värinen. Otollisella onnen hetkellä työasun voisi humpsauttaa nurinpäin!

Kuva:

Yhteenvetona

päivän annista voisi sanoa että paljon on tehtävää mutta yhdessä me pärjätään! Yhdessä aikaan saadut tuotokset olivat niin luovia ja ratkiriemukkaita että epäilemättä uudella keskustakampuksen kirjastolla on ainakin ongelmanratkaisukykyä.

Iltapäivän kääntyessä illan puolelle muutamat valtaajista siirsivät rintamalinjaa vielä kuppilaan päin täydentääkseen juomavarantojaan. Suurimmalta osalta valtaus päättyi kuitenkin virka-ajan puitteissa. Ideoiden toteutusta ja jalkautusta varten tarvitaan varmaan vielä uusi, tai ehkä useampiakin pamauksia.

Teksti:
Leena Huovinen
Keskustakampuksen kirjasto
Espanjan kielen tarkasti: Kristiina Lähdesmäki
KPO
Kuvat
Pekka Karhula
Keskustakampuksen kirjasto