Kirjasto matkalla seitsemän vuoren, seitsemän meren ja seitsemän erämaan taakse – ja silti perillä?

Emme tiedä, millainen matka kirjastollamme on edessään. Kirjastollamme? Oletko koskaan miettinyt, voiko kirjasto olla olemassa sinänsä, pelkkänä kirjastona, nimenä paperilla, laatikkona konsernin organisaatiokaaviossa? Kumpi on ensin, organisaatio vai ihminen, muna vai kana, henki vai ruumis?

Lähtökohta: ei yhtä ilman toista

Varmaan on niin, että rakenteet ja toimijat, kehitysvaiheet ja vastakohdilta näyttävät ilmiöt edellyttävät toinen toisiaan, toista ei voi olla olemassa ilman toista. Kun puhutaan rakenteista, omissa mielikuvissani niihin liittyy järjestys, kestävyys, lujuus, betoni, rauta ja yleensä elottomat aineet. Rakenteista tulee mieleen myös luuranko ja vaikka se on elävien olentojen tukirakenne, automaattisesti tulee mieleen myös sen käyttö kuoleman symbolina.

Rakenteena Helsingin yliopiston kirjasto – niminen yksikkö siis pitää meidät koossa ja järjestyksessä, mutta toisaalta se on tyhjä ilman kaikkien sen piiriin kuuluvien toimintaa. Olemme paradoksin äärellä: toiminta vaatii rakennetta, mutta rakenne on olemassa vain toiminnan kautta. Näin päädytään esimerkiksi kysymyksiin, mikä on yksilöiden toiminnan merkityksen suhde organisaation toimintaan tai mikä on koko organisaation toiminnan rakenteellisten tekijöiden vaikutus yksilötasolla.

Rakennustyömaa

Rakenteilla olevan korkean talon teräsrunko on jo valmis. Näen työntekijöitä erilaisissa tehtävissään keskeneräisen rakennuksen eri kerroksissa, sen tukipalkeilla, katolla ja portaissa ja tiedän, että torninosturin kuljettaja on ohjaamossaan, vaikka häntä on korkealta vaikea havaita. Toimijat elävät ja liikkuvat rakenteen ehdoilla, mutta sitä koko ajan kuitenkin muuttaen.

Tässä en aio upota lähteisiin, joiden syvyyksistä on löydettävissä lukemattomia mieli- ja kielikuvien, metaforan ja vertauksen käsitteitä määritelleitä tutkimussuuntauksia. Kerron vain, että edellä kuvailin kirjastomme niin kuin sen mielessäni näen: jo pitkälle ehtineenä talonrakennustyömaana kuvaustani sen tarkemmin määrittelemättä.

Työmaan toimijoilla on itse kullakin omat tehtävänsä ja jokainen näkee työmaan ja sen tapahtumat tehtäviensä suunnasta, niiden värittämänä. Jokaisella varmaankin on oma käsityksensä siitä, minkälaista rakennusta ollaan tekemässä ja mihin tarkoitukseen.

Viestintä ja vuorovaikutus

Toimijoiden yhteinen käsitys siitä, mitä he ovat tekemässä, voisi monestakin syystä olla hyödyksi. Avainasemassa ovat nyt tieto, tiedottaminen ja viestintä, joiden pitäisi siinä suhteessa auttaa. Ne, jotka asiasta tietävät, kertovat työmaalla ahkeroiville faktoja tulevasta rakennuksesta ja siihen liittyvistä töistä. Tietoja myös vaihdetaan tai esitetään kysymyksiä ja saadaan vastauksia.

Kuten kuviosta nähdään, myös viestinnällä on omat ”hämärät” pinnan alaiset liitännäisensä. Kysymys on organisaatiorakenteen toimijoista – ihmisistä, meistä, meidän aivoituksistamme. Tiedon tulkinnat muodostuvat päässämme. Meistä riippuu, onko saamillamme tiedoilla meille merkitystä ja jos on, niin mitä. Merkityksiä voimme myös luoda ja pohtia yhdessä. Mukana ovat ajatukset ja tunteet, sekin, mitä emme tiedosta. Syntyy mielikuvia, kuten oma rakennustyömaavertaukseni edellä.

Jakaminen. – Cimorg (persiaa; tarkoittaa ’kolmekymmentä lintua’, lausutaan: siimurg)

Ilman yhteyttä toisiimme, yksin omien ajatustemme, mielikuviemme ja tunteittemme kanssa, työn tekeminen voi tuntua raskaalta ja merkityksettömältä. Vanhassa persialaisessa tarinassa joukko lintuja huomasi, että heidän elämästään puuttui jotain. Ne puhuivat ongelmasta keskenään ja miettivät ratkaisua, mutta eivät keksineet sitä.

Linnut olivat kuulleet Cimorgista, suuresta johtajalinnusta. Cimorgista kerrottiin, että se on vahvempi ja viisaampi kuin kolmekymmentä lintua yhteensä. Linnut päättävät lähteä seitsemän vuoren, seitsemän meren ja seitsemän erämaan taakse etsimään Cimorgia, jotta se ratkaisisi heidän ongelmansa.

Matka on raskas ja vie lintujen voimat lähes kokonaan. Vaikeuksien keskellä linnut huomaavat, että ne voivat lentää muodostelmassa, joka on ääriviivoiltaan suuren linnun muotoinen. Silloin ne ymmärtävät itse olevansa Cimorg. Lintuja on kolmekymmentä, mutta kun ne lentävät yhdessä, se on enemmän kuin kolmekymmentä yksinäistä lintua.

Tarinan merkitys

Tulkitsen lintutarinan niin, että lintujen keskinäisen yhteyden, vuorovaikutuksen ja yhteisen tavoitteen pohjalta niistä itsestään syntyi rakenne: suurta lintua muistuttava muodostelma. Toimijat ja rakenne sulautuivat yhteen. Tarinan luettuani löysin ilahtuneena vaihtoehtoisen mielikuvan rakenteille, joihin olin tähän asti liittänyt betonin ja teräksen.

En usko, että Helsingin yliopiston kirjastolla on edessään yhtä vaivalloinen matka kuin kolmellakymmenellä linnulla. Emme haaveile Cimorgista, emme tavoittele ratkaisuja itsemme ulkopuolelta. Mutta jotain opettavaista vanhassa persialaisessa tarinassa on. Siinä mielikuva organisaation laatikostorakenteesta, siirreltävistä palikoista, siiloista, pyramidista, matriisista, verkostosta ynnä muusta painavasta, umpinaisesta, muokkaavasta ja kompastuttavasta muuttuu vapauttavaksi lennoksi ilmojen halki. Toiminta nousee siivilleen ja pääsee pitemmällekin kuin seitsemän vuoren, seitsemän meren ja seitsemän erämaan taakse, johonkin, mistä ei vielä osata uneksia.

Sanotaan, että matka, jonka kulkee on tärkeämpi kuin päämäärä. On paljon mietitty sitä, millainen tulevaisuuden kirjasto olisi. Ehkä se onkin prosessi – kuten rakennustyömaa, kuten matka. Viikon päästä avajaisiaan viettävä kirjasto on matkalla tulevaisuuteen ja saattaa silti olla perillä kaiken aikaa.

Lähteet

Erkki Karvonen: Johdatus viestintätieteisiin 1: Lähtökohtia. Viestinnän käsite ja malleja. Versio 1.3.Tampereen yliopisto 2002

http://www.uta.fi/viesverk/johdviest/lahtokohtia/kasite.html

Matti Kuittinen & Petri Salo: Ihminen organisaatiossa ja organisaatio ihmisenä – organisaatiotasojen kadottamisesta postmodernissa organisaatiotutkimuksessa. Hallinnon tutkimus 24 (2005):4, s. 26-34

http://urn.fi/URN:NBN:fi:ELE-1343091

Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö, Kouluttajan tukiaineisto: Tietoyhteiskuntavalmiudet-opintokokonaisuus, verkosto- ja viestintätaidot

http://www.vsy.fi/opinto/tietoyhteiskuntavalmiudet/index.php?k=1408

Cimorg, ks.: http://en.wikipedia.org/wiki/Simurgh

Kiitokset viitteestä ja ääntämisohjeesta Mikko Hakalinille Keskustakampuksen kirjastosta Topeliasta!

Piirrokset kirjoittajan. Viestintäkuvio mukailtu Viestinnän käsite ja malleja –lukuun liittyvästä kuvasta, joka on Johdatus viestintätieteisiin –verkkoaineistossa, osassa 1, Lähtökohtia (Erkki Karvonen, 2002)

http://www.uta.fi/viesverk/johdviest/lahtokohtia/kasite.html

Kirjoittaja:

Eeva-Liisa Viitala
Tiedottaja
Helsingin yliopiston kirjasto
Hallinto- ja kehittämispalvelut