Kirjastoelämää Bolognassa

Helmikuisen Bolognan talvi on kylmä kuin Helsingissä. Pitkien holvikäytävien varrella on kauppoja, jotka myyvät kaikkea 50 prosentin alennuksella. Eurooppalainen lama puree kaupunkia, jonne syntyi vuoden 1088 vaiheilla Studio, maanosan vanhin yliopisto. Bologna eli kukoistuskauttaan keskiajalta aina vastauskonpuhdistuksen hitaasti lamauttavaan aikaan.

Kukoistuksen ajalta ovat kaupungin hienot rakennukset, jotka ovat tavallisesti syntyneet sydänkeskiajalla ja kehittyneet parin vuosisadan ajan nykyiseen muotoonsa; vuosisatojen takaista historiaa korttelista toiseen. Bolognan maamerkkinä ovat kaksi tornia (i due torri), jotka kantavat rakennuttajiensa Asinellin (korkeus 98 metriä) ja Garisendan (korkeus 48 metriä) nimiä. Lyhyemmän tornin kaltevuus inspiroi vuonna 1850 Bolognassa vieraillutta Thèophile Gaultiere’ia kirjoittamaan, että kaverukset ovat lähteneet juopottelemaan ja nyt ne tulevat takaisin toisiinsa nojaillen.

Bolognalla on holvikäytävien kokonaispituuden maailmanennätys, yhteensä 35 kilometriä. Siellä on tietysti myös maailman pisin yksittäinen holvikäytävä, 3,5 kilometriä. Yliopistoon liittyy korkean iän lisäksi toinenkin ainutlaatuinen piirre. Vuonna 1563 valmistuneessa päärakennuksessa on 1500-1700-luvuilla seitsemän tuhannen yliopiston penkkejä kuluttaneen opiskelijan vaakunat – heraldisesti ainutlaatuinen kokonaisuus.

Bolognan kirjastoylpeys on Biblioteca dell’Archiginnasio, joka kattaa yhteensä noin 850.000 nidettä, joista 2500 on peräisin 1400-luvulta ja lähes 15000 kappaletta 1500-luvulta. Kokoelmassa on noin 9000 käsikirjoitusta, 200 arkistokokoelmaa, ja erilaisia kuvia on noin 45000. Aikakauslehtiä on yhteensä 9000, ja näistä 700 ilmestyy edelleen. Mennyttä aikaa edustaa kokoelmiin kuuluvat 100 CD-ROM-levyä. Kirjastolla on kuitenkin myös omaleimainen verkkoarkisto (Archiweb). Siihen kuuluu yli 40 kaikille avointa digitaalista kokoelmaa, jotka koskevat pääosin Bolognan historiaa: kirjoja, lehtiä, arkistodokumentteja, käsikirjoituksia, valokuvia ynnä muuta. Kirjasto on syntynyt Napoleonin valloitusretkien myötä sekulaarina kirjastona, jonne koottiin suljettujen luostarien kirjastot. Jo 1830-luvulla kirjastossa oli yli 100000 nidettä, ja 1900-luvun alussa määrä oli kaksinkertaistunut. Puolen miljoonan niteen raja ylitettiin toisen maailmansodan jälkeen.

Varsinaisena julkisena kirjastona toimii Biblioteca Salaborsa, jossa on kaikkiaan 255.000 nidettä. Näistä 55000 kuuluu eri-ikäisille lapsille suunnattuun kirjakokoelmaan. Bolognalaiset saavat kirjastossa myös käsiinsä 35 italialasta ja ulkomaista päivä- ja viikkolehteä sekä 350 muuta aikakauslehteä.

Bolognan yliopiston kirjasto (Biblioteche dell’Ateneo) kattaa laajat biotieteiden, teknisten tieteiden, sosiaalitieteiden sekä humanististen tieteiden kokoelmat, joissa vanha ja hyvin vanha painettu aineisto yhdistyy viimeisimpiin tietokantoihin. Vanhaan kirjastoon liittyy useita tieteellisiä museoita, joihin kuuluu korvaamattomia aarteita etenkin 1500-luvulta 1700-luvulle. Esimerkiksi astronomian museossa on useita mittauslaitteita 1700-luvulta, ja taulukokoelmassa (Quadreria) on yli 600 arvokasta muotokuvaa kardinaaleista, teologeista, filosofeista ja erilaisten tieteiden edustajista. Kirjoja on yhteensä noin 1,36 miljoonaa nidettä, joista käsikirjoituksia lähes 13000, vanhoja tekstieditioita 115000, ja inkunaabeleita on yli tuhat. Antiikin aikaisia papyruksia on kokonaista 58 kappaletta.

Bolognassa on kuusi merkittävää katolisen kirkon kirjastoa. Tietoa näistä löytää parhaiten Italian kirkollisten kirjastojen sivustolta hakemalla kirjastoja kaupungin nimellä. Italian kirkolliset kirjastot ovat vieläkin suureksi osaksi kartoittamatta, sillä 5000-6000 erilaisen kirjaston joukosta vain noin tuhannesta on olemassa kunnolliset tiedot. Bolognan kirjastot on luetteloitu hyvin, mutta surullisimmasta päästä ovat sellaiset kirkkojen tai luostarien yhteydessä toimivat kirjastot, jotka on aikoinaan sijoitettu kosteaan kellariin, unohdettu sinne ja jätetty vaille alkeellistakaan luettelointia. ”Kirjastonhoitajana” toimii paikallinen vahtimestari, joka pyydettäessä avaa oven vierailijalle. Kosteissa ja homeelta tuoksuvissa huoneissa tämä voi kohdata aarteita, joihin kukaan ei ole vuosisatoihin koskenut. Sekularisaation edetessä ja kirkon varojen heikentyessä kirjastoja pyritään yhdistämään ja kokoamaan turvalliseen ympäristöön, mutta voi vain kuvitella, kuinka paljon konkreettisia haasteita tällaiseen työhön liittyy.

Teksti:

Matti Myllykoski
johtava tietoasiantuntija

Kuvat:

www.flickr.com
www.sba.unifi.it

One thought on “Kirjastoelämää Bolognassa

  1. Vaikuttavat sivustot. En itse ole käynyt Italiassa, mutta löysin tämän artikkelin linkin kautta. Sen oli tehnyt kirjastolaiskollegani.

Leave a Reply

Your email address will not be published.