Kirjaston oppimistarina: Osaamisen kehittämistä Kumpulassa

Kehityskeskusteluista kuulee sanottavan, etteivät ne johda mihinkään ja ovat vain vuosittaista pakkopullaa. Näin ei tarvitse olla. Heli Ahosen vetämässä koulutuksessa meille esiteltiin dialoginen kehityskeskustelumalli ja se otettiin käyttöön HULibissa  vuonna 2010. Dialogisen kehityskeskustelumallin kantavana ideana on kunkin työntekijän ja koko työyhteisön yhteinen oppiminen palvelutoiminnan kehittämisessä.

Kumpulan kampuskirjastossa kehityskeskustelumallin muutos käynnistikin koko työyhteisön yhteisen oppimiskehittelyn. Kehittävän dialogin menetelmässä esimies keskustelee työntekijän kanssa toimintojen kehittämisestä tavalla, jossa kytketään yhteen toiminnan kehittämiskohteet ja työntekijän kiinnostusalueet. Kehityskeskusteluja edeltää kirjaston tavoiteohjelman ja toimintasuunnitelman läpikäynti. Tavoiteohjelma ja toimintasuunnitelma on visualisoitu havainnolliseksi nelikentäksi tai visuaaliseksi käyttösuunnitelmaksi.  Kukin työntekijä laatii keskustelun tuloksena oman oppimissuunnitelmansa. Siinä hän valitsee kolmesta viiteen oppimiskohdetta ja pohtii missä ja millä tavoin oppimistavoitteet ovat saavutettavissa. Ensimmäiseksi mieleen tulee etsiä juuri omaa oppimistarvetta vastaava koulutustilaisuus. Mutta oppimissuunnitelmaan löytyy helposti muitakin oppimisen paikkoja kuin koulutustilaisuudet. Seminaarit, vierailut, vierihoito, verkosto- ja vertaisoppiminen ovat varteenotettavia mahdollisuuksia kartuttaa osaamista.

Palvelutoiminnan kehittäminen ja uusien asioiden oppiminen kuitenkin on koko työyhteisön yhteinen tavoite ja haaste. Yhteisiä kehittämiskohteita, niin olemassa olevan palvelun parantamista kuin uusia avauksiakin, tarkastellaan oppimispalavereissa. Kumpulan ensimmäinen oppimispalaveri järjestettiin keväällä 2011 ja sen jälkeen niitä on pidetty kahdesti vuodessa.  Kunkin vuoden alkupuoliskolla pidetty oppimispalaveri on vakiintunut pääpalaveriksi ja loppusyksystä pidetty on saanut seurantapalaverin luonteen.

Oppimispalavereiden organisoinnissa on testattu erilaisia menetelmiä. Ensimmäinen oppimispalaveri vuonna 2011 toteutettiin parityöskentelynä. Yhteisen keskustelun pohjalta syntyi muodoltaan tikkataulua muistuttava oppimiskartta, joka melko kokonaisvaltaisesti kokoaa toimintoja yhteen.

Vuoden 2011 Oppimiskartta-tikkataulumalli

Toinen oppimiskartta vuonna 2012 rakennettiin teemoitetun oppimispalaverin avulla. Tämä teettikin enemmän työtä ennakkotehtävineen ja niihin oppimispalaverissa lisättyine keskusteluineen. Tuloksena oli varsin kunnioitettava määrä materiaalia, jonka Jesse Klemola ansiokkaasti visualisoi kartan muotoon. Painopistealueina olivat bibliometriikka, Tuhat, tieteenalatoiminta ja viestintä. Kartassa esitetään kunkin teeman osalta työkalut, oppimistarpeet sekä ne seikat, jotka on tarpeen hallita ja myös se, miten ja millä tavoin näitä pyrkimyksiä voidaan edistää. Oppimiskarttaa on jalostettu tarpeellisilla linkeillä, se toimii oivallisena muistin tukena ja palvelee myös uusien työntekijöiden perehdyttämisvälineenä. Kun perusrakenne on olemassa, karttaan voidaan lisätä uusia teemoja, oppimisalueita ja ylläpitää olemassa olevia.

Teemoittainen oppimiskartta 2012

Viimeisimmän oppimispalaverin pohjalta ideoimme myös työpajatoiminnan, jossa opetamme toinen toisiamme periaatteella “se neuvoo joka osaa”.

Kumpulan kampuskirjasto on toiminut kokeilulaboratoriona, jonka uraauurtavaa työtä voimme nyt ilolla tarjota koko HULibissa hyödynnettäväksi ja yhdessä edelleen kehitettäväksi.

Teksti

Hannele Fabritius
kampuskirjastonjohtaja
Kumpulan kampuskirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuvat

Kumpulan kampuskirjasto

Leave a Reply

Your email address will not be published.