Lääketieteilijät ryhtyivät runolle

”Poetry is ampoules of the purest, clearest drug of all, the essence and distillation of the process of living itself.”

(Rafael Campo: The Desire to Heal. Norton, New York, 1997.)

Runouden mahdollisuuksista, elämän mahdottomuudesta

Runoissa, parhaimmillaan, saavat ilmauksensa syvimmät ja intiimeimmät tunteemme, kokemuksemme ja ajatuksemme. Ne tarjoavat meille mahdollisuuden matkaan sellaisille elämän alueille, joille muuten emme pääsisi.

Voimme tutkiskella asioita, joita emme tienneet tietävämme, tuntevamme tai muistavamme. Asioita, jotka muin keinoin olisi vaikeasti ilmaistavissa.

Runot antavat äänen hiljaisuudelle. Ne voivat kehittää empatian kykyämme, antaa toivoa, toimia rukouksina.

Runojen kirjoittaminen on privaattia, intiimeintä elämämme aluetta. Kirjoittaminen on mietiskelyä, mielenrauhan etsintää ja keino kestää elämän vastoinkäymiset.

Lääkäreille tai lääkäriksi aikoville runous voi olla apu ihmisenä kasvamisessa, ammatillisessa kehittymisessä ja elämän monimuotoisuuden ymmärtämisessä.


Apulaisdekaani Eija Kalso julkistaa kilpailun voittajat.

Runokilpailu lääketieteilijöille Meilahden kampuksella

Meilahden kampuskirjasto Terkon Lux Humana –työryhmä järjesti lääketieteilijöille runokilpailun 16.9.-15.11.2013. Tyyli ja näkökulma olivat vapaat. Aiheen toivottiin liittyvän lääketieteeseen tai lääkäriyteen ja ihmisyyteen – tai niiden opiskeluun. Kilpailun tuomariksi oli lupautunut, kirjailija, runoilija, psykiatri Claes Andersson.

Määräaikaan mennessä kilpailuun osallistui 23 nimimerkkiä. Näistä lääketieteen opiskelijoita oli 11.

Etenkin opiskelijoiden runoissa korostui pohdinta omasta riittämättömyyden tunteesta ja kuinka oppia sietämään tätä elämän epävarmuutta, maailman epätäydellisyyttä.

Naisia osallistujista oli 13, miehiä 10. Kaksi henkilöä kirjoitti ruotsiksi, yksi englanniksi.

Osa osallistui vain yhdellä runolla, osa oli kirjoittanut kokonaisen runosarjan. Tyylit vaihtelivat riimitellyistä runoista moderniin, ja sen jälkeiseenkin. Myös ulkoasuun oli kiinnitetty huomiota: oli laadittu runovihkonen, oli ruutupaperille käsin kirjoitettu tunnelmaruno, yhteen runoon oli liitetty kuva.

Kilpailussa palkittiin tuomarin valitsemat kolme parasta runoa kirjalahjakortein.

Voittajaksi kilpailun tuomari Claes Andersson valitsi erikoislääkäri Pertti Saloheimon runollaan ”Kun yö kääntyy”.

Kun yö kääntyy

 

linnut vielä vaiti

juna murskaa auton tasoristeyksessä

yöhoitaja nukahtaa käytävän keinonahkapenkille

lääkekuppi kilahtaa

keuhkosairaat yskivät

mutta kukaan ei syökse verta

kirjailijamestarin elämä sammuu saksalaisessa kylpylähotellissa

lääkärit pelaavat skruuvia

 

ja aamun lehti kertoo kirkonkylään avatusta valintamyymälästä

(Copyright:  – Pertti Saloheimo, 2013)

 

Tuomarin perustelut:

”  Lauseet ovat tarkkoja ja jännitteisiä, nivoutuvat toisiinsa niin että syntyy ajan ja paikan yhteys, ja samalla runo assosioi kirjallisuuteen, ehkä Tsehoviin tai Thomas Mannin Taikavuoreen.

Myös tapa lopettaa runo on onnistunut – aamu palauttaa kirkonkylän arjen.

Runossa on luonnollinen rytmi ja hengitys, ja se on tarkka ja myös kaunis. ”

 

Loput palkitut runot ja tuomarin perustelut ovat luettavissa Lux Humanan blogissa.

Siellä on myös muutamia muita kilpailuun osallistuneita runoja, joiden julkaisemiseen on saatu kirjoittajan lupa.

 

Teksti:

Lassi Pohjanpää
kirjastosihteeri
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuva:

Jussi Männistö
kirjastosihteeri
Helsingin yliopiston kirjasto

Leave a Reply

Your email address will not be published.