Median valokeilassa – WDC-juhlavuoden kokemuksia kirjastossa

WDC-juhlavuosi 2012 on onnellisesti ohi, ja elämä Helsingin yliopiston kirjastossa on palannut arkisiin uomiinsa, vai onko? Osallistuminen muotoilun ”olympialaisiin” ja hyvä sijoitus kovassa seurassa ovat ravistelleet tomut kirjastoon liittyvistä mielikuvista. Samalla kirjastosta on tullut käyttäjälähtöisyyttä kohti ponnisteleva edelläkävijä, joka on saanut viitoittaa tietä koko yliopiston tukipalvelujen modernisoinnille. Tämä velvoittaa jatkossakin.

Maailman muotoiluvuosi tarjosi kirjastolle erinomaisen tilaisuuden laajentaa sidosryhmäverkostojaan ja parantaa tunnettuuttaan sekä tiedeyhteisössä että suuren yleisön keskuudessa. Tiivis yhteistyö yliopistoviestinnän ja WDC-säätiön kanssa tarjosi käyttöömme laajat viestintäverkostot ja mahdollisti ylenpalttisen medianäkyvyyden, johon emme olisi omin voimin yltäneet.

Vaikka mediaa ei voi ohjailla, herättivät arkkitehtuuriltaan palkittu pääkirjastorakennus ja palvelumuotoilun avulla kehitetty uudenlainen oppimisympäristö ennen näkemättömän kiinnostuksen. Media tarttui aiheeseen hanakasti, ja kirjasto nousi näyttävästi esiin 580 muotoiluvuoden projektin joukosta. Samalla Helsingin yliopiston kirjaston tunnettuus vahvistui neljä kampuskirjastoa ja yhteiset palvelut kattavana yhtenä kokonaisuutena. Ohessa on poimintoja juhlavuoden tapahtumista ja median reaktioista.

Tapahtumarikas vuosi

Juhlavuoden avauksena kirjasto esittäytyi yliopistoyhteisölle ja kaupunkilaisille Tiedekulmassa 26.3-13.4.2012 teemalla ”Tiedon lähde”. Kolmen viikon aikana Kaisa-talon uudet palvelut, palvelumuotoilu, e-kurssiaineistot, tutkijapalvelut ja Namibia-yhteistyö olivat esillä keskusteluissa, työpajoissa, esityksissä ja verkossa. Paljon kiinnostusta herätti myös tapahtumaa varten toteutettu pop-up-kirjasto. Tapahtumiin osallistui runsas 400 kävijää.

Ensimmäinen kansainvälinen Kaisa-talossa järjestetty tapahtuma oli IFLA-koferenssiin liittynyt arkkitehtuuriseminaari, Designin the Future Library. Se järjestettiin 13.8.2012 yhteistyössä Helsingin kaupunginkirjaston ja Kansalliskirjaston kanssa. Seminaarin 170 osallistujaa viideltä mantereelta pääsivät ihastelemaan vielä viimeistelyä vailla olevaa Kaisa-taloa ja kirjastoa.

Uusi pääkirjasto avattiin käyttäjille syyslukukauden alussa 3.9.2012 ja yleisömenestys oli valtaisa. Avajaisviikolla kävijämäärä oli 30 000 ja koko syyskauden ajan arkipäivisin keskimäärin 5000 henkilöä. Asiakkailta kerätty palaute uudesta kirjastosta oli myös pääosin positiivista ja opiskelijat ottivat tilat ja uudistetut palvelut heti omikseen.

Kirjaston toukka –performanssi riemastutti kutsuvieraita, asiakkaita ja kaupunkilaisia koko avajaisviikon ajan. Kirjasto oli kumppanina myös avajaispäivän iltana järjestetyssä World Student Capital –hankkeen Night at the Campus-tapahtumassa.

Uuden pääkirjaston juhlalliset kutsuvierasavajaiset järjestettiin Kaisa-talossa 10.9.2012 ja tilaisuuteen osallistui laajasti kirjaston ja yliopiston sidosryhmiä. Tilaisuutta isännöi rehtori yhdessä ylikirjastonhoitajan kanssa ja kaupungin tervehdyksen esitti ylipormestari Jussi Pajunen. Toimittaja Baba Lybeck juonsi ohjelman ja haastatteli muun muassa talon pääarkkitehtiä Vesa Oivaa sekä taideteoksen ”Pienet maailmat” taiteilijoita Jenni Ropea ja Terhi Ekebomia. Jukka Perko ja Streamline Jazztet viihdyttivät tilaisuuteen osallistunutta 700 vierasta. Pääosassa oli kuitenkin itse uusi kirjastorakennus, johon vieraat tutustuivat ja ihastuivat.

Kuninkaallista loistoa saatiin britannialaisten Glocesterin herttuan, prinssi Richardin, ja herttuatar Birgitten tutustuessa Kaisa-taloon rehtorin vieraina. Yliopiston sitoutuneelle lahjoittajayhteisölle, Kirahviklubille, järjestettiin oma avajaistilaisuus yhteistyössä rehtorin ja yliopistoviestinnän kanssa. Osallistujia oli 140, ja monet heistä muistivat kirjastoa tukemalla Lahjoita kurssikirja -kampanjaa.

WDC-juhlavuoden haikeat päättäjäiset järjestettiin 24.1.2013 Kaisa-talossa ja yliopiston juhlasalissa. Rehtorin isännöimään tilaisuuteen kutsuttiin hanketoimijoita ja yliopiston sidosryhmiä. Ilta huipentui Helsinki Design Weekin tuottamaan riemastuttavaan Pecha Guchaan.

Kaisa-talon maine WOW arkkitehtuurikohteena ja kaupunkilaisille avoimena julkisena tilana kiiri laajalle, ja kirjastossa kävi koti- ja ulkomaisia ryhmiä tutustumassa ruuhkaksi asti. Syyslukukauden aikana kirjastoa esiteltiin 80 tutorryhmälle, joissa oli 1000 opiskelijaa. Muita koti- tai ulkomaisia ryhmiä kävi 170, ja osallistujia niissä oli yhteensä 2800. Myös paljon yliopistolaisia, kaupunkilaisia ja turisteja kävi tutustumassa kirjastoon omatoimisesti. Kävijätulva ei osoita ehtymisen merkkejä, vaan vierailut jatkuvat vilkkaina kevätkaudellakin.

Palkittu rakennus

Median ja yleisön kiinnostusta yliopiston pääkirjastoa, Kaisa-taloa, kohtaan kasvattivat osaltaan monet palkinnot, jotka rakennus voitti niin arkkitehtonisista kuin rakennusteknisistä ansioistaan vuonna 2012.

Palkintotulvan avasi Suomen arvostelijoiden liiton Kritiikin kannukset, joka jaettiin ensimmäistä kertaa arkkitehtuurikohteelle. Ylen taloraati palkitsi Kaisa-talon merkittävänä nykyarkkitehtuurikohteena ja Uudenmaan taidetoimikunnan taidepalkinto jaettiin arkkitehdeille Vesa Oiva ja Selina Anttinen Kaisa-talon suunnittelusta.

Rakennusteknisiä ansioita edusti voitettu Vuoden Lasirakenne palkinto, joka on Suomen Arkkitehtiliiton ja Suomen Tasolasiyhdistyksen jakama palkinto. Vuoden rakennuttajapalkinto myönnettiin Kaisa-talon rakennuttajalle, Helsingin yliopiston tila- ja kiinteistökeskukselle. Palkinnon jakaa Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI. Helsingin rakennuslautakunnan tunnustuspalkinto, Rakentamisen ruusu, jaettiin kahdelle kohteelle, Kaisa-talolle ja WDC-Paviljongille.

Media

WDC-säätiön tekemän selvityksen mukaan muotoilumaailma kohtasi Helsingissä, jossa juhlavuoden aikana vieraili yli 2000 alan koti- ja kansainvälistä asiantuntijaa.  Muotoilusta tuli yhteiskunnallinen puheenaihe. Kotimaisissa lehdissä julkaistiin aiheesta 4800 artikkelia ja kansainvälisessä mediassa 7000 artikkelia lähes sadassa eri maassa. WDC-säätiön verkkosivuilla oli 30 000 seuraajaa.

Kirjaston oma Älyllistä designia –hanke ja Kaisa-talo saivat runsaasti näkyvyyttä  kaikissa kärkimedioissa. Kotimaisissa sanoma- ja aikakauslehdissä julkaistiin aiheesta yli 30 artikkelia. Helsingin Sanomat ja Hufvudstadsbladet olivat erityisen aktiivisia yli kymmenellä näyttävällä artikkelillaan.

Kaisa-taloa kuvailtiin otsikoissa keskustakampuksen jättiläiseksi, tiedon tavarataloksi ja yliopiston uudeksi olohuoneeksi. Lennokkaita otsikkojakin löytyi, kuten ”Pilvessä vai kirjastossa?”, ”Kaisa-talosta lääkettä Guggenheim-tuskaan”, ”Kaisa tog studenter med storm and stil” ja ”Elegant showcase of scholarship”.  Palvelumuotoilu nousi esiin otsikoissa ”Maailman muotoilijat”, ”Palvelukehitystä muotoilun keinoin” ja ”Muotoilu parantaa maailmaa”. Myös arkkitehtuurilehdet innostuivat aiheesta ja tuloksena oli näyttävät kuvadokumentit Arkkitehtilehdessä ja New European Architecturessa.

YLE radion Kultakuume-ohjelmassa Mikko Koivistoa haastateltiin kirjaston ”Punaisessa huoneessa”, missä keskustelun aiheena olivat kirjastoetiketti ja äänentasovyöhykkeet. Muissa radiohaastatteluissa esiintyivät muun muassa Kaisa Sinikara ja Maria Forsman.

YLE TV:n Kulttuuriuutisissa ja muissa ajankohtaisohjelmissa kirjasto ja Kaisa-talo olivat näyttävästi esillä. Silminnäkijäohjelmassa kirjaston allergiahuone oli kiinnostuksen kohteena ja Taloraati-ohjelmassa pisteytettiin viisi nykyarkkitehtuurikohdetta, joista voittajaksi selviytyi Kaisa-talo. Kaisa-talosta onkin muodostumassa uusi kansallismaisema, jota media halutaan käyttää tilana mitä moninaisimmissa yliopistoihin tai opiskelijoihin liittyvissä ohjelmissa.

Elämää verkossa

Googlesta löytyy valtavasti Kaisa-taloon liittyvää aineistoa. Monet blogit ja ammattikuvaajien kuvagalleriat ovat kiinnostavia. ”Kirjastorakkautta” aiheena Kaisa-talo on hauska blogi, jossa on käyty vilkasta keskustelua kuukausia. Toinen seuraamisen arvoinen bloggaaja on Arkkivahti. Hienoja Kaisa-kuvagallerioita löytyy muun muassa Mika Huismanin DECOPIKistä,  Tuomas Uusheimon Photographystä ja Voitto Niemelän LEUKUsta. Kirjaston ja yliopiston omat blogit ja facebook-sivut ovat osaltaan tarjonneet faktatietoja julkisuusmyllyyn.

Teksti

Inkeri Salonharju
projektipäällikkö
Hallinto- ja kehittämispalvelut
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuvat

Veikko Somerpuro ja Helena Hiltunen

Lisää aiheesta

WDC-juhlavuosi 2012 kirjastossa, Inkeri Salonharjun esitys 21.1.2013 Helsingin yliopiston kirjaston henkilökunnan tiedostus- ja keskustelutilaisuudessa Porthaniassa. Almassa kohdassa Liitetiedostoja

WDC-juhlavuoden 2012 kaikki tapahtumat Alman palvelumuotoiluikkunassa, sivulla Tapahtumat

WDC-juhlavuosi 2012 mediassa, artikkelit, muut julkaisut, radio ja tv, verkossa, Alman palvelumuotoiluikkunassa

Designpääkaupungin perintö, 2012

Leave a Reply

Your email address will not be published.