Meilahden kampuskirjasto Terkon kirjastonjohtaja Pirjo Rajakiili jäi eläkkeelle elokuussa 2011

Kirjastouralle ja Terkkoon

Pirjo oli kesätöissä Varkauden kaupunginkirjastossa kolmena kesänä.  Toisen kirjastossa vietetyn kesän jälkeen heräsi ajatus opiskella alaa.  Opiskelupaikka löytyikin Tampereelta, missä Pirjo teki alan töitä yliopisto-opintojensa ohella. – Halusin kerätä työkokemusta sekä yleisestä että tieteellisestä kirjastosta; nähdä alan molemmat puolet. Olen aina viihtynyt kirjastotyössä, sanoo Pirjo.

Valmistumisen jälkeen ensimmäinen pitempiaikainen työpaikka löytyi Terkon (silloisen LKK:n) asiakaspalvelusta vuonna 73. Neljän työvuoden jälkeen tie vei Urheilukirjastoon, jossa Pirjo aluksi vastasi yksin kirjaston toiminnasta. Vuonna 1991 oli  vuorossa Kansanterveyslaitos (nykyinen THL), jossa tutkimusmaailma tuli tutuksi. Terkkoon Pirjo palasi vuonna 99, tällä kertaa kirjastonjohtajaksi.

Kohokohtia, kansainvälisyyttä  ja verkostoja

Kun kysyn, mikä on työssä  ollut parasta, ensimmäisenä Pirjon mieleen tulevat työtoverit.  – Minulla on ollut hyvä tuuri työkavereiden kanssa;  töihin on ollut aina kiva tulla. Myös osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön ja konferensseihin on ollut tässä työssä palkitsevaa. Lisäksi voisi mainita palvelujen jatkuvan kehittymisen, mikä on pitänyt myös johtajan valppaana.

Yhtenä uran kohokohdista Pirjo mainitsee yliopiston henkilökuntayhdistyksen antaman Vuoden esimies  -palkinnon (v. 2004.) Valintaperusteina oli mm.  yhteistyökyky, avoin päätöksenteko, tasapuolisuus ja taito antaa rakentavaa palautetta. Paria vuotta aiemmin Terkko sai laadukkaasta toiminnasta kannustuspalkinnon, josta saaduilla palkintorahoilla Pirjo vei koko Terkon henkilökunnan tutustumaan Oslon yliopiston lääketieteelliseen kirjastoon. – Helsingissä järjestetty EAHIL-konferenssi (v. 2008) oli myös hieno kokemus, joskin sen toteuttaminen vaati meiltä järjestäjiltä paljon, muistelee Pirjo.

Pirjo on kuulunut useihin kirjastoalan järjestöihin sekä toiminut erilaisissa luottamustehtävissä jo opiskeluajoista lähtien. – Kun hoidin aikoinaan yksin Urheilukirjastoa, verkostot olivat erityisen tärkeitä, että sai käsityksen, missä alalla mennään. Kansainvälisissä konferensseissa käyminen todella kannattaa. Siinä saa mahdollisuuden benchmarkata omaa kirjastoaan kaikkein parhaisiin. Vuosien varrella olen saanut näistä verkostoista myös useita ystäviä ympäri maailmaa.

Johtajuudesta  ja muutoksesta

Pirjo kertoo, ettei alunperin hakeutunut esimiestöihin, mutta eivät ne tuntuneet epämieluisiltakaan, kun omalle kohdalle lankesivat.
– Johtajan pitää olla perillä asioista ja osata hahmottaa kokonaisuus; nähdä miten asiat liittyvät toisiinsa, pohtii Pirjo. Suhteiden on  oltava kunnossa sekä työyhteisön sisällä että ulospäin.  Hankalatkin asiat pitää ottaa käsittelyyn heti tuoreeltaan.  Jotkut sanovat, että johtajan työ on yksinäistä, mutta en ole koskaan kokenut niin. Ehkä sillä on jotain tekemistä luonteen kanssa.

Kehityskeskusteluja, jatkuvaa kouluttautumista ja itsensä kehittämistä  Pirjo pitää tärkeinä.  – Ihmisten on saatava tuntea kehittyvänsä työssään. Tällä alalla ei juuri ole etenemismahdollisuuksia, paitsi sivusuuntaan. Tämä on ollut mielestäni puute.

Pirjon johtajakauden aika Terkossa käytiin läpi kaksi isoa organisaatiomuutosta. Pirjo aloitti johtajana Terveystieteiden keskuskirjasto Terkossa, joka oli juuri yhdistetty lääketieteelliseen tiedekuntaan ja jäi eläkkeelle Meilahden kampuskirjasto Terkosta, josta tuli organisaatiomuutoksen seurauksena v. 2010 osa Helsingin yliopiston kirjastoa.
– Mitä muutos minulle merkitsee, on jokaisen mielessä oleva kysymys organisaation muutostilanteessa. Työntekijöiden kuuleminen on aina johtamisessa tärkeää, mutta muutostilanteissa  tämä korostuu erityisesti. Johtajalla on aina oltava aikaa kuunnella, sanoo Pirjo.

Tulevaisuudennäkymiä

Minkälaisena näet terveysalan kirjastojen tulevaisuuden?

– Uskoisin, että kirjaston rooli luotettavana tiedon tarjoajana säilyy; kirjasto auttaa loppukäyttäjää saamaan tarvitsemansa tiedon  mahdollisimman nopeasti. Kirjastolla on  myös annettavaa tutkimuksen ja arvioinnin apuna. Terveysalan kirjastoilla on lisäksi aina ollut  yhteiskunnallinen tehtävänsä osana terveyden edistämistä.

Omia tulevaisuudensuunnitelmiasi?

– En ole odotellut eläkkeelle pääsyä voidakseni tehdä, mitä oikeasti haluan. Olen aina tehnyt asioita, joista olen pitänyt.  Nyt on tietysti mukavaa, kun voi mennä päivälläkin leffaan tai taidenäyttelyyn. Suunnitelmissani on myös matkustella ja tavata vanhoja ystäviä.

Marjatta Karapuu pitämässä puhetta Pirjo Rajakiilille Kuva: Anna-Mari Koivula
Pirjo Rajakiili kuuntelemassa Marjatta Karapuun  puhetta läksiäistilaisuudessansa toukokuussa 2011. Taustalla dekaani Risto Renkonen ja Kirsi Rauhala lääketieteellisestä tiedekunnasta.

Teksti

Anna-Mari Koivula
tiedottaja
Meilahden kampuskirjasto Terkko

Leave a Reply

Your email address will not be published.