Menestystarina kompromisseilla? Julkaisufoorumin luokitusuudistus puhutti seminaarissa

Tieteiden talolla järjestettiin Julkaisufoorumi-seminaari 2.2.2015. Seminaari käsitteli Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) Julkaisufoorumiluokitukseen vuonna 2014 tehtyä päivitysarviointia, joka on tullut voimaan vuonna 2015.

Päivitys tiukensi luokitusta. Annettuihin tavoitteisiin päästäkseen panelistit joutuivat käymään vaikeita keskusteluja sekä tekemään priorisointeja ja kompromisseja.

Uusi laskentamalli perustuu lehtien ja sarjojen julkaisuvolyymiin eli ”julkaisusarjassa vuosittain ilmestyvien suomalaisten ja ulkomaisten tieteellisten artikkelien lukumäärään” (Pölönen ja Ruth 2015), ei enää nimekkeiden määrään kuten aiemmin. Myös kustantajien luokitus kiristyi.
Uudistusta suunniteltaessa tarkasteltiin Norjan ja Tanskan malleja ja lopulta päädyttiin jälkimmäiseen, sillä sen nähtiin tasoittavan tieteenalakohtaisia eroja. Päivitystyötä on koordinoinut ohjausryhmä.

Kuten ennenkin, on yhä tärkeää muistaa, että Jufo-luokitus on liian karkea väline yksittäisten tutkijoiden julkaisujen arviointiin tai ansioiden vertailuun. Päätöspuheenvuorossaan kansleri Ilkka Niiniluoto painotti, että rekrytoinnissa tulee aina nähdä se vaiva, että julkaisuihin oikeasti tutustutaan. Sisältö ja laatu ovat ensisijaisia, ei metriikka. Keskustelussa huomautettiin, että ns. saalistajalehdet (predatory journals) voivat tulla ongelmaksi jatkossa. Nämä lehdet ottavat huomattavia kirjoittajamaksuja julkaisemisesta, mutta eivät sisällä kunnon infrastruktuuria, kuten toimituskuntaa sekä artikkelien arviointia ja editointia.

Väitettiin, että jopa artikkeliväitöskirjojen esitarkastuksesta on päässyt läpi artikkeleita ”saalistajalehtiin”.
Julkaisufoorumin paneelit ovat arvioineet jo lähes 30 000 kotimaista ja ulkomaista julkaisukanavaa.

Nykyiset arviointipaneelit jatkavat vuoden 2017 loppuun. Seuraava päivitysarviointi on tulossa vuonna 2018.

Akateemikko Irma Thesleffin mukaan biotieteissä keskusteltiin muun muassa siitä, että kun luokitus on nyt kiristynyt tason 2 osalta, tarvitaanko tasoa 3 enää? Paneeli kuitenkin päätyi siihen, että tarvitaan. Huippulehtiartikkeliin menee moninkertainen työaika hyvään lehteen verrattuna.

Ihmistieteissä tieteellisten monografioiden merkitys on suuri. Hyvä, että tasolle 3 pääsee nyt myös monografioita, totesi professori Sami Pihlström. Myös toimitustyön vaativuus tulisi nähdä: artikkelikokoelmakirjat ovat tärkeä osa humanistista julkaisukäytäntöä. Vaikka myös ihmistieteissä on alkanut tulla yhteisjulkaisuja ja tutkimusryhmiä, perinteisillä humanistisilla aloilla merkittävillä tutkijoilla täytyy olla itsenäisesti kirjoitettuja ja julkaistuja teoksia, sillä se on osa tieteenalan paradigmaa.
–”Uudistuksessa jouduttiin tekemään myös joitain ongelmallisia kompromisseja. Panelistien tulee tuntea vastuunsa: ei ajeta vain oman alan, vaan koko tiedeyhteisön etua!”

Professori Tomi Mäkelä näki bio- ja lääketieteiden kannalta uudistuksen tervetulleena. Hän kuitenkin näki ongelmalliseksi sen, että katsaukset on siirretty aiempaa alempiin luokkiin. Ei tuntunut myöskään loogiselta, etteivät impact factorit ja Julkaisufoorumi aina vastanneet toisiaan.

Professori Tiina Onikki-Rantajääskön mukaan kaikkine ongelmineenkin Jufo antaa mielekkään ja kotimaisen tavan arvioida julkaisuja. Se on parempi kuin kansainväliset luokitusjärjestelmät. Tärkeää kuitenkin olisi aina pitää mielessä tieteenalojen erilaisuus ja se, että Jufo myös konstruoi, luo todellisuutta, julkaisujen laadukkuudesta.
-”Ei voi sanoa, etteikö suomen- tai ruotsinkielinen julkaiseminen ole myös kansainvälistä tutkimusta. Vaikkapa Virittäjä-lehti edustaa suomen kielen tutkimuksen kansainvälistä huipputasoa.
On syytä muistaa, että oikea yleisö voi löytyä paremmin erikoistuneista lehdistä kuin yleislehdistä, joilla voi olla parempi ”ranking”.”

-“Mittaus muuttaa mitattavaa yksikköä. Sitä tuotetaan, mitä mitataan ja arvostetaan pisteytyksessä. Julkaisufoorumi ohjaa julkaisutoimintaa ja yksilötasolla tämä voi johtaa ongelmallisiin tuloksiin”, huomautti mikrotaloustieteen professori Hannu Vartiainen. Hän totesi myös, että päivitysarviointi oli raskaampi prosessi kuin Julkaisufoorumiluokituksen luominen, sillä alojen vertailu monialaisessa ja erilaisia julkaisukäytäntöjä sisältävissä taloustieteissä oli hyvin vaikeaa ja pudotustavoitteet kovat. –”Verrattiin omenoita appelsiineihin. Arvioinnissa on aina läsnä myös mielivaltaisuuden komponentti.”

Opetus- ja kulttuuriministeriön Tapio Kosunen näki julkaisufoorumin menestystarinana, sillä tiedeyhteisö on sitoutunut sen kehittämiseen, se kattaa samoin kriteerein kaikki tieteenalat ja julkaisut sekä sen kustannukset ovat kohtuulliset.

Seminaarin ohjelma ja esitykset

Luettavaa:
J. Clark: Firm action needed on predatory journals. BMJ 2015; 350: h210.
Arto Mustajoki: Tieteen mittaamista humboldtilaisessa hengessä. Tieteessä tapahtuu, vol. 33, nro 1 (2015).
Janne Pölönen ja Anna-Sofia Ruth: Julkaisufoorumin tasovaatimuksia on kiristetty. Tieteessä tapahtuu, vol. 33, nro 1 (2015).

Teksti ja kuvat:

Johanna Lahikainen
tietoasiantuntija

Leave a Reply

Your email address will not be published.