Mitä soisin lääkärin lukevan

Työajastani suurimman osan vietän työterveyslääkärin odotushuoneessa. Koska pidän valkoisista takeista, puhtaista asioista. Hyvää tarkoittavista neuvoista, joita en noudata. Ja siitä, että joku kuuntelee. Pesee kätensä. Sanelee koneelle vaivani. Sihteeri näpyttelee ne kertomukseksi, jota kukaan ei lue. Sulkee kansion. Tässä tämä. Ei muuta.

Seuraavaa vastaanottoa odotellessani ehdin miettiä, mitä toivoisin lääkärin lukevan.

 

Minna Lindgren: Kuolema ehtoolehdossa. Teos, 2013

” Ehtoolehdon virkeimmät vanhukset lähtivät lauantaina Tero Lehtisen hautajaisiin raitiovaunulla. Suurlähettiläs otti taksin ja Lierihatturouva meni hänen kyydillään, eikä kukaan pannut vastaan. Suurlähettilään jaloissa ei ollut mitään vikaa, mutta hän oli tottunut kulkemaan muiden maksamilla kyydeillä ja juomaan ilmaista viinaa, eikä päässyt huonoista tavoistaan eroon 90-vuotiaanakaan (…) ”

Kirjallisuusterapiaa tulee laajentaa. Enstextin on silkkaa tuhlausta jättää se vain psyyken ongelmien hoitomuodoksi. Toistextin terapia on aina kaksisuuntaista: myös lääkärin on saatava siitä osansa. Se on hänen oikeutensa ja rangaistuksensa.

 

Ville Kivimäki: Murtuneet mielet : taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939-1945. WSOY, 2013

” ’Minun täytyy sanoa etten mä mikään hullu ole oikein, mut kun laittaa tiukkaan paikkaan, niin sitten se rupeaa paikat vipattamaan ja hermot menee sekaisin, ei pysty toimimaan mitään’ ”

Me puhumme eri kieltä. Lääkärin kieltä ja potilaan kieltä. Vaikka meidän tulisi kommunikoida, käydä dialogi, luoda vuorovaikutussuhde, jota hoitosuhteeksikin hienosti kutsutaan.

 

Leena Krohn: Hotel Sapiens ja muita irrationaalisia kertomuksia. Teos, 2013

” (…) olemmehan me itsekin eläviä kelloja kuten kaikki organismit ja solut. Mekaaninen kello tikittää aikansa ja lopulta lakkaa tikittämästä, mutta solukin käy kuin kello. Se jakaantuu vain niin ja niin monta kertaa kunnes lakkaa jakautumasta. Jakautuminen on solun äänetöntä tikitystä.”

Inte talar vi samma språk. Ändå, tror jag att något har jag förstått. Kanske heter det tystnad. Mina ord har tagit slut. Lyckligtvis finns det medmänniskor. Vad än har hänt.. / ska hända…

 

Jonas Gardell: Torka aldrig tårar utan handskar. 1. Kärleken. 2. Sjukdomen. 3. Döden. Norstedt, 2012-2013

” Jag är imponerad och tacksam.  (Kristoffer Folkhammar, Aftonbladet). ”

Jos edes jotenkin saisin ujutettua lääkärin työpöydälle kirjan. Jos edes sen nimen.

 

 

Tuula Karjalainen: Tove Jansson – tee työtä ja rakasta. Tammi, 2013

Ei muuta.

 

 

 

Lux Humana on lääketieteen opiskelijoille  ja terveydenhuollon  ammattilaisille suunnattu humanistinen kirjakokoelma Terkossa.

Teksti:

Lassi Pohjanpää
kirjastosihteeri
Helsingin yliopiston kirjasto

Leave a Reply

Your email address will not be published.