Onni on vauhdikas pikkumies – esittelyssä Kati Tuunanen

Kati aloitti työt kirjastonhoitajana Kumpulan kampuskirjastossa syyskuussa. Ehdottaessani haastattelua Verkkariin Kati viittasi savolaisittain seurauksiin: “Kysy mitä tahansa, minä vastaan mitä tahansa.” Tartutaan siis sanasta naista.

Oliko tuo satunnainen heitto vai kertooko se jotain suhtautumisestasi turhiin kysymyksiin?

Toki minusta sen verran savolaista löytyy, että tarpeen vaatiessa vastuu siirtyy aina kuulijalle. Mutta ihan vakavasti puhuen olen sitä mieltä, ettei semmoista olekaan kuin turha kysymys. Yleensä sitä kysymällä oppii, ja saa selville yhtä sun toista! Erityisesti nyt kun olen aloittanut uudessa työympäristössä, kysyttävää tuntuu riittävän aina kun suuni avaan.

Millaisissa tehtävissä olet työskennellyt aiemmin?

Kerkesin olla yli kymmenen vuotta Nokian verkkoyhtiössä, ensin teknisen dokumentaation kääntäjänä ja sittemmin dokumentointiasiantuntijana. Jälkimmäisessä tehtävässä puuhasin elektronisen julkaisun, julkaisutyökalujen ja dokumenttienhallintatietokannan metadatan ja tietorakenteiden parissa.

Olet perehtynyt kirjastoalaan kouluttautumalla. Kertoisitko opinnoistasi.

Olen opiskellut kirjastoalaa melkoisen pitkäveteiseen tyyliin, sillä olin jo vuonna 2000 TKK:n tietopalvelukoulutuksessa. Siinä vaiheessa kuitenkin dokumentointiasiantuntijan työt veivät mukanaan, ja palasin aiheeseen uudelleen vasta vuosia myöhemmin. Tein informaatiotutkimuksen perusopinnot hoitovapaalla ollessani. Viime syksynä sitten pääsin mukaan Helsingin yliopiston Kirjasto- ja tietopalveluosaajakoulutukseen, jossa tein informaatiotutkimuksen aineopinnot. Aineopintoihin kuului myös työharjoittelu, jonka suoritin Kansalliskirjaston FinELib-palveluyksikössä. Opinnot päättyivät syyskuun alussa, ja onni oli niin myötä, että sain aloittaa työt täällä melkein saman tien.

Elektroniset kirjastopalvelut ovat nyt tehtäväkenttääsi.  Joko sinulle on tarkentunut, mitä lähinnä on näköpiirissä? Ensimmäinen tehtäväsi taisi olla yksi haastavinpia eli virkistyspäivän suunnittelu.

Todellakin, näin tiukkaan paikkaan laitettiin heti kolmantena työpäivänä! Onneksi oli kokeneempaakin väkeä mukana, ja ihan kunnialla siitä lopulta selvittiin. Noin muuten näköpiirissä on vielä paljon opittavaa kirjastotyöstä, kirjaston elektronisista palveluista ja yliopistosta työympäristönä. Kumpulan elektronisten kirjasto- ja tietopalvelujen osalta olen kaavaillut ensimmäisiksi vaiheiksi nykytilanteen kartoitusta ja yhteistyöverkoston kokoamista. Katsotaan sitten mitä jatkossa seuraa.

Mitkä asiat tekevät sinut onnelliseksi?

Aika perusasioita ne onnellisuuden tekijät ovat, päällimmäisenä tulee mieleen perhe ja ystävät. Perheeseen kuuluu mies ja pian viisi vuotta täyttävä poika. Vauhdikkaan pikkumiehen tempaukset vuoroin naurattavat, vuoroin hirvittävät meitä vanhempia, joten pitkästymään ei ehdi. Ystävien kanssa ehditään silloin tällöin istumaan iltaa ja parantamaan maailmaa.

Lukeminen on aina ollut tärkeää minulle, mutta sille on viime vuosina ollut harmittavan vähän aikaa. Yllättäen tämäkin puoli järjestyi töiden alettua: työmatkani Kirkkonummelta Kumpulaan vie julkisilla noin tunnin suuntaansa, joten siinä ehtii lukea tai kuunnella äänikirjoja pitkät pätkät. Äänikirjat muuten ovat ihan loistava keksintö työmatkalukemiseen: kirjaa voi hyvin kuunnella samalla kun vaihtaa kulkuvälinettä ja kanssamatkustajien aiheuttama älämölö suodattuu pois!

Kysymykset

Lea Kujala
Kirjastosihteeri
Kumpulan kampuskirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuva

Pekka Salminen

Leave a Reply

Your email address will not be published.