Onnistuuko kirjasto tiedon hallinnassa?

Suomen tieteellisen kirjastoseuran tietoaineistoseminaarissa 14.3 pohdittiin kirjaston roolia tiedon hallinnassa.

Seminaarin aloitti psykologian tohtori ja erikoistutkija Virpi Kalakoski Työterveyslaitoksen  Aivot ja teknologia –tutkimusryhmästä. Tutkimuksessaan hän pohtii, miksi aivot kuormittuvat työelämässä yhä enemmän ja miten tästä voisi selviytyä. Teknologian myötä tietotyö on lisääntynyt ja samalla ihmisen  aivojen kyky käsitellä tietoa asettaa omat rajoituksensa uusien työtaitojen ja asioiden omaksumiselle. Työtä tehdään usein kiireessä moneen tehtävään samanaikaisesti keskittyen keskeytysten pätkiessä työntekoa. Uutta opittavaa asiaa on paljon ja kaiken omaksumiseen vähän aikaa tarjolla. Myös kuva- ja äänimelu häiritsevät keskittymistä. Tietokoneen näytön kaikki ylimääräiset, etenkin välkkyvät ja liikkuvat kuvat madaltavat tarkkaavaisuutta. Äänimelusta puhehälyn on todettu laskevan työtehoa eniten, kun taas instrumenttimusiikin kuuntelu auttaa keskittymään. Kognitiivisen ergonomian huomioonottaminen työtilojen suunnittelussa, etenkin avokonttoreiden, on tärkeää, ellei tärkeämpääkin kuin työtuolin ergonomian testaaminen.

Mm. seuraavia vinkkejä infoähkyn lannistamiseen voi käyttää. Osittain keskeytykset kuuluvat kirjastotyön luonteeseen esim. asiakaspalvelutilanteissa, muuten voi sopia työrauhatunneista, avokonttoreissa kollegalla kuulokkeet korvilla viestii, että hän tekee työtä johon ei toivo keskeytyksiä. Kirjaa ylös mihin jäit keskeytyshetkellä. Omaa muistiaan voi auttaa olemalla järjestelmällinen eli tekemällä tietyt asiat aina samalla tavalla, käyttämällä muistilappuja, muistioita, kalentereita, kännykkähälytyksiä. Omalla oppimiselleen tulee antaa aikaa, sillä uusia työtehtäviä ja tietokoneohjelmia ei ehdi oppia koulutuspäivän aikana. Toistot ovat tärkeitä muistamiselle. Unohtamista voi vähentää toistamalla harvoin tekemiään työtehtäviä. Tauot toistojen välissä tehostavat asioiden mieleenpainumista. Siirtyminen töistä kotiin on myös oma taitonsa jättää työasiat odottamaan seuraavaa päivää. Mieltä painavat työasiat voi kirjata paperille, joka odottaa työpöydällä seuraavana päivänä taas esille ottamista.

Dosentti Juha Herkman Tampereen yliopistossa tutkii Nuorten aikuisten lukemisen tapoja. Tarkastelun kohteina on ollut mm. mitä google-sukupolven nuoret lukevat, mihin lukeminen liittyy, miten lukeminen liittyy yhteisöllisyyteen?  Nuoret arvostavat painettuja kirjoja, joita he saavat yleensä lahjaksi. Painettua kirjaa pidetään erinomaisena käyttöliittymänä.  Ekirjojen suosiota laskee valikoimien suppeus ja käyttöliittymäongelmat. Kuitenkin Internet on suosituin media nuorten keskuudessa, 86% on Facebookissa ja yli 60%  viettää päivittäin tunnin sosiaalisen median parissa. Nuoret eivät täysin tiedosta muutosta omissa lukutottumuksissaan. Pääosa tutkimuksesta on tehty ennen tablettien suosion kasvamista ja ratkaisevana pidetään kuinka eri oppilaitokset ottavat tabletit käyttöön opetuksessaan. Kirjan tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, mutta oletetaan tablettien käytön lisääntymisen lisäävän ekirjojen tarjontaa ja käyttöä.

Ari Haasio Seinäjoen ammattikorkeakoulusta toi esille kirjaston asiakkaiden osallistumisen tiedon organisointiin  ns. pilvipalvelujen avulla. Asiakkaiden muodostamaa parviälyä voisi hyödyntää paitsi tiedon tuottamisessa mahdollisesti myös sen organisoimisessa. Pohdittiin kuinka asiakas voisi osallistua dokumenttien sisällönkuvailuun. Tieteellisiin artikkeleihinkin voisi soveltaa kommentointimahdollisuuksia, jolloin kirjasto tarjoaisi tietyt resurssit ja asiakkaat tuottaisivat materiaalia yhdessä. Pilvipalvelut tukisivat konstruktivistista oppimiskäsitystä yhteisöllisen tekemisen muodossa.

Tutkijan puheenvuorossa Riikka Pastila Säteilyturvakeskuksesta korosti kirjaston olevan perustava instituutio tutkijan työssä. Kirjaston tehtävänä on ylläpitää toimivaa kokoelmaa, järjestää tieto helposti käytettäväksi, avustaa asiakkaita tiedon hankinnassa ja kouluttaa informaatiolukutaitoa. Kirjaston fyysisyys ei ole enää niin tärkeää kuin ennen. Toimiva kaukopalvelu koetaan erittäin tärkeäksi. Kirjasto tarjoaa tietoa ja tutkijan ammattitaitoon kuuluu oman tutkimustiedon jäsentäminen. Toiveena olisi saada käyttöön yksi iso sähköinen tietokanta, kuten Harvardin elibrary, jota tutkija oli käyttänyt Bostonissa. Tällaisen tietokannan käytöstä hän olisi jopa valmis itse maksamaan.

Myös eläinlääketieteen opiskelija Heidi Vesterinen oli USAssa opiskellessaan tottunut löytämään tarvitsevansa kurssikirjat tietokoneeltaan yhdellä klikkauksella. Toiveena oli myös saada käyttöönsä vanhempia artikkeleita elektronisina.  Humanistiopiskelija Nico Lamminparras toivoi lisää informaatiolukutaidon opetusta, ryhmätyötiloja uuteen Kaisakirjastoon sekä lisää painettuja kurssikirjoja.

Teksti

Kristiina Lähdesmäki
Hankinta- ja metadatapalvelut
Keskustakampuksen kirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuvat

Kristiina Lähdesmäki

Leave a Reply

Your email address will not be published.