Open access -lehtien tutkimusartikkelit – lyhyt katsaus Helsingin yliopiston tilanteeseen

Tieteellisten julkaisujen avointa saatavuutta koskevat linjaukset –  saatavuus joko rinnakkaistallenteina (Green OA) tai Open Access-lehdissä (Golden OA) – ovat viime aikoina nostattaneet yhä kiivaampaa keskustelua monissa maissa. Britanniassa käytyä keskustelua käsitteli hiljattain Matti Myllykoski artikkelissaan (Verkkari 4/2013).

Rinnakkaistallennus vai OA-lehti?

Suomessa julkaisujen avointa saatavuutta tavoitellaan tutkimusartikkelien laajamittaisella rinnakkaistallennuksella. Se tarkoittaa kustantajan salliman artikkeliversion tallennusta avoimiin digitaalisiin julkaisuarkistoihin. Toistaiseksi tavoitteiden toteutumisessa ei ole päästy merkittävästi eteenpäin suosituksista tai mandaateista huolimatta. Esimerkiksi Helsingin yliopiston Helda-arkistoon tallennettujen rinnakkaisjulkaisujen määrä on pysynyt vain muutaman prosentin tasolla julkaistujen artikkeleiden kokonaismäärästä.

Entä sitten tutkimusartikkelien julkaiseminen OA -lehdissä? Kuinka laajaa OA-lehdissä julkaiseminen on Helsingin yliopistossa ja mitä eroja esiintyy tieteenaloittain? Selvitin asiaa Tuhat-tutkimustietojärjestelmään vuonna 2012 tallennettujen julkaisutietojen perusteella.

Selvitykseni kohdistui vertaisarvioituihin lehtiartikkeleihin, jotka oli julkaistu OA-lehdissä. Tuhat-järjestelmässä vertaisarvioidut lehtiartikkelit kuuluvat opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisutyyppiluokittelussa luokkaan A1, johon viittaan jatkossa. Kriteerinä OA-lehdille oli puolestaan niiden esiintyminen kansainvälisessä open access -lehtien hakupalvelussa, DOAJ:ssa (Directory of Open Access Journals).

OA-lehdissä julkaiseminen painottuu lääke- ja luonnontieteisiin

Tuhatin A1-artikkeleita esiintyi yhteensä 257:ssä eri OA-lehdessä. A1-artikkeleita näissä OA-lehdissä oli yhteensä 587, mikä on 12 % kaikista vuonna 2012 julkaistuista HY:n A1-artikkeleista.

Vaikka OA-lehtien kokonaismäärä vaikuttaisi melko suurelta, vain pienessä joukossa lehtiä on julkaistu enemmän kuin yksi artikkeli. Kaikista OA-lehdissä julkaistuista A1-artikkeleista huomattava osa, yhteensä 44 %, sisältyy alla esitettyyn Top 10 -listan OA-lehtiin.

 

 Open access -lehdet, joissa Helsingin yliopiston tutkijat ovat eniten julkaisseet vertaisarvioituja artikkeleita v. 2012. Lähde: Tuhat-tutkimustietojärjestelmä.

Luonnontieteiden ja lääke- ja terveystieteiden lehdet hallitsevat Top 10 -listaa. Näillä tieteenaloilla on muihin verrattuna myös enemmän tarjolla maineikkaita OA-lehtiä, joihin kuuluvat esimerkiksi PLoS-lehdet (Public Library of Science). Niissä julkaiseminen on meriitti samaan tapaan kuin perinteisissä paperilehdissä. PLoS One -lehden osalta täytyy tosin muistaa, että se edustaa monialaista tiedelehteä, jossa myös esimerkiksi yhteiskuntatieteilijät voivat julkaista tutkimusartikkeleitaan.

Kun kaikkia HY:n A1-tason OA-lehtiartikkeleita vuodelta 2012 tarkastellaan Tuhatin metadataan tallennetun tutkimusalatiedon perusteella, voidaan esittää seuraava prosentuaalinen jakauma artikkeleiden tutkimusalasta:

Open access -lehdissä vuonna 2012 julkaistut Helsingin yliopiston tutkijoiden A1-artikkelit tieteenaloittain jaoteltuina. Lähde: Tuhat-tutkimustietojärjestelmä.

Tuhatin tietoja hieman tarkemmin analysoitaessa luonnontieteiden kokonaisuuden sisällä OA-julkaisemista hallitsevat biotieteet (14%) ja fysiikka (12%). Lääke- ja terveystieteiden puolella taas keskeisiä OA-julkaisijoita ovat biolääketieteen (17%) ja kliinisen lääketieteen (14%) tutkijat.

HY:n tilanne kuvastaa osaltaan myös maailmanlaajuista tilannetta: etenkin biotieteiden ja biolääketieteen aloilla OA-lehdissä julkaiseminen on tyypillistä myös globaalisti.  OA-julkaisemisen yleisistä suuntauksista löytyy tietoa muun muassa Bo-Crister Björkin vuoden 2012 kirjastoverkkopäivillä pitämästä esityksestä.

Julkaisufoorumi ja OA-lehdet

Julkaisufoorumi-hankkeessa eri tieteenalojen julkaisukanavat on luokiteltu kolmelle eri tasolle: 1=perustaso, 2=johtava taso, 3=korkein taso.

Pekka Olsbon keväällä 2013 tekemän selvityksen mukaan kaikista DOAJ:n palvelussa esiintyvistä OA-lehdistä peräti 86,7% jää julkaisufoorumiluokituksen ulkopuolelle. Lisäksi DOAJ:n OA-lehdistä vain 1,4% esiintyy Julkaisufoorumin tasolla 2. Tasolle 3 pääsee 1,2% kaikista OA-lehdistä.

Miten sitten sijoittuvat ne OA-lehdet, joissa vuonna 2012 julkaistiin HY:n  tutkijoiden A1-artikkeleita?  Huomattava osuus, 57 % lehdistä sijoittuu tasolle 1, tasolle 2 puolestaan pääsee 15% ja tasolle 3 yltää 7% lehdistä. Julkaisufoorumiluokituksen ulkopuolelle jää 25% HY:n tutkijoiden käyttämistä OA-lehdistä.

On kiinnostavaa, että DOAJ:n sisältämistä OA-lehdistä vain 2,6% sijoittuu Julkaisufoorumin ylimmille tasoille 2 tai 3, mutta toisaalta HY:n tutkijoiden vuonna 2012 käyttämistä OA-lehdistä 22% sijoittuu vastaaville tasoille. Onko Julkaisufoorumi mahdollisesti ohjannut osaltaan julkaisukanavan valintaa? Vai onko valinta vain kohdistunut muutenkin laadukkaiksi tiedettyihin (OA-)lehtiin? Tätä on vaikea arvioida vain yhtä vuotta koskevien julkaisutietojen perusteella.

Jatkossa Julkaisufoorumin ohjaava vaikutus on todennäköisesti merkittävä, sillä vuodesta 2015 alkaen yliopistojen rahoitusmallissa 9% rahoituksesta tulee referee-artikkeleista, jotka on julkaistu Julkaisufoorumin tason 2 tai 3 lehdissä.

Lähivuosina odotettavissa muutoksia

Mielenkiintoista on nähdä, miten tutkimusrahoittajien tiukentuvat vaatimukset näkyvät lähivuosina vihreän ja kultaisen OA-julkaisemisen kehityksessä. Muutoksia on joka tapauksessa tulossa. Esimerkiksi vuonna 2014 käynnistyvässä Euroopan komission Horisontti 2020 -puiteohjelmassa edellytetään kaikkien EU:n rahoittamien tutkimusten tulosten avointa saatavuutta.

Kysymys rahoituksesta on OA-lehdissä julkaisemisen kannalta kuuma peruna. On todennäköistä, että OA-julkaisemista varten ”korvamerkitty” rahoitus lisääntyy Suomessakin tuntuvasti. Samalla suuret kaupalliset kustantajat ovat voimakkaasti lisäämässä OA-lehtiensä tarjontaa.

Mikäli rinnakkaistallennusta muuttuvassa tilanteessa halutaan edistää, tarvitaan eri osapuolten – tutkijoiden, tutkimushallinnon ja kirjastohenkilöstön –  tiivistä yhteistyötä.

Teksti:

Mika Holopainen
Tietoasiantuntija
Helsingin yliopiston kirjasto

Leave a Reply

Your email address will not be published.