Pääkirjoitus: TUHAT ja tutkimushallinnon tuki – uudenlaista kumppanuutta kirjastolle

Uuden tutkimustiedonhallintajärjestelmän TUHATin käyttöönotto on puhuttanut kaikkia yliopistolaisia parin viime vuoden aikana. Se on muuttanut kutakuinkin kaikkien työtä jollain tavalla. Tutkijat, jotka ovat kiikuttaneet kopioita kirjastoon tallennettavaksi vuodesta 1994 lähtien, ovat opetelleet tai delegoineet opeteltavaksi tietojen tallennusta TUHATiin ja ihmetelleet, miksi ja milloin artikkelinsa voi tallentaa kaikkien saataville. Eri kampuksilla on toimittu hieman eri tyyleillä.

TUHATin tuloksia on jo ehditty käyttää tutkimuksen arvioinnissa. Tietojen pohjalta on Leidenissä laadittu WoSiin pohjaavia bibliometrisiä analyyseja.  Kirjasto on analysoinut niiden tutkimusryhmien tietoja, joita ei riittävästi löydy Web of Sciencen syövereistä.

Keille TUHATilla on merkitystä

Tutkijalle TUHAT antaa välineitä CV:n ja julkaisuluettelon päivittämiseen, nopeuttaa apurahahakemuksia ja raportointia, lisää näkyvyyttä. Yliopistolle se tarjoaa raportointivälineen, tehostaa arviointeja, lisää yliopiston tulosten näkyvyyttä ja kokonaiskäsitystä perustehtävistä. Kirjastolle TUHAt tarjoaa välineen tutkimuksen palvelujen kehittämiseen ja avoimen saatavuuden helpottamiseen linkittämällä TUHAT digitaaliseen arkistoon.  Kansalaisille ja medialle se avaa ajankohtaisen tutkimustiedon ja erikoistuneen asiantuntijuuden tunnistamista.

Kirjaston rooli TUHAT-prosessissa

Kirjasto on ollut mukana suunnitteluvaiheesta lähtien monin tavoin: ohjaus- ja projektiryhmissä, konvertoimassa JULKIa TUHATiin, asiantuntijana, linkittämässä HELDAa ja TUHATia, laatimassa ohjeistusta yhdessä järjestelmästä vastaavan rehtorin kanslian TUHAT-yksikön ja projektipäällikkö Aija Kaiteran kanssa. Projektipäällikön tehtävä ei ole ollut helppo. Mikä tahansa järjestelmämuutos saa akateemisessa yhteisössä tunteet kuumenemaan ja sanat sinkoilemaan. Sama koskee tätäkin.

Käyttöönotto viivästyi jonkin verran, kuten kaikkien järjestelmien osalta näyttää käyvän. Tästä meillä on kirjaston kansallisista järjestelmistä kokemusta. Tutkimuksen arviointi loi paineita käyttöönottovaiheessa ja muita töitä pantiin sivuun. Eri kampuksilla toteutettiin hieman erilaisia ratkaisuja. Vaikka olisikin neuvonnan kannalta helpointa antaa kaikille sama malli, tuottivat erilaiset ratkaisut kokemuksia jatkoa ajatellen. Kirjaston TUHAT-ryhmä on tehnyt hyvää työtä etsiessään ratkaisuja, tunnistaessaan ongelmia ja kouluttautuessaan osaajiksi.

Syksyllä 2011 kirjaston vastuulle siirtyivät myös TUHAT-infon tehtävät rehtorin kansliasta. Tämä prosessi ei mennyt aivan kivuttomasti. Tiedeyhteisön palaute oli, ettei järjestelmä ole valmis, sitä on hiottava toimimaan paremmin tutkijoiden tukena. Kirjastossa tunnistettiin ongelmakohtia. Joka tapauksessa lopputulos oli se, ettei rehtorin kanslian näihin tehtäviin osoitettu tekijöitä vaan järjestelmän ylläpito jäi yhden henkilön eli projektipäällikön vastuulle. Projektin keston ajaksi palkatun määräaikaisen henkilöstön työsuhteet päättyivät. Taustalla on rehtorin kanslian velvoite säästää ja toisaalta yliopiston strateginen tavoite panostaa innovaatiotoimintaan. Tutkijoiden ja laitosten neuvontaa ei myöskään voitu jättää tuuliajolle. Kirjaston oli otettava tehtävä hoitaakseen. Edelleen kokeillaan, olisiko parasta hoitaa neuvonta ja toimeksiannot hajautetusti kampuksilla ja keskitetyissä vai keskitetysti.

Miksi

Kirjasto on sitoutunut kehittämään tutkijoiden palveluja kaudella 2010 – 2012 ja siitä eteenpäin. Olemme suunnanneet tavoitteet asiakaslähtöiseen palveluun.  Yhteistyö mm. professori Engeströmin tutkimusryhmän kanssa kahdella kampuksella on ollut arvokasta. Olemme opetelleet kysymään tutkijoilta, miten kirjasto voisi edistää tutkimusryhmien työskentelyä. TUHATiin liittyvä tietokannan laatutyö, neuvonta, koulutus ja kehittäminen on tutkijoiden palvelua.

Kirjastolta nämä tehtävät edellyttävät priorisointia. Kun haluamme kehittää tutkijapalvelua, niiden tarve ratkaisee.  Kun jostain lisätään, jostain muaalta täytyy vähentää resursointia. TUHAT on yliopiston kannalta oleellinen väline.
Uuden käyttöönottoon liittyy epävarmuutta ja epätietoisuutta. Olen omalta osaltani aiheuttanut sitä, sillä en katsonut voivani luvata kirjastolaisten puolesta, että me teemme kaiken tallennustyön. Mielestäni ei ollut järkevää luvata yhtä mallia, kun ei vielä edes tiedetty miten järjestelmä toimii ja millaisia prosessit ovat. Kun luodaan pysyvää palvelua, on parempi kestää jonkin aikaa epävarmuutta ja kokeilla, jotta voidaan valita toimiva malli. Lopputulos ratkaisee pitkällä tähtäimellä.

Tulevaisuus

Parhaillaan valmistellaan erilaisia kansallisia ratkaisuja. Tutkimuksen laadun arviointia tukee lehtien jakaminen ykkös-, kakkos- ja kolmosluokkiin. Jaottelu tulee käyttöön myös TUHATissa. Samalla valmistellaan kansallista julkaisurekisteriä, jonka toteutuminen saattaa muutaman vuoden tähtäimellä siirtää TUHAT-tehtäviä jälleen uuteen malliin ja kansallisiin yksiköihin.

Olemme kirjaston tulevaisuutta linjatessa valmistautuneet uudenlaisiin kumppanuuksiin. TUHAT-työ on ollut kumppanuutta yli yksikkörajojen ja olemme oppineet paljon. Kumppanuus merkitsee erilaisten toimintakulttuurien hyväksymistä ja asioiden arviointia useasta näkökulmasta. Tämä ei helppoa eikä aina mukavaa mutta se on haastavaa ja kiinnostavaa. Kun yhteistyön tuloksena saadaan uutta aikaan, onnistuminen palkitsee.

Rapatessa roiskuu, niin tässäkin prosessissa. On ollut erinomaista, että tuloksia on saatu aikaan ja sovitut asiat on hoidettu. Tässä pätee kommentti, joka on jäänyt mieleen vuosien takaa uuden ison asian edessä: ”kun lasketaan kiivaasti virtaavaa koskea, eivät siinä soututyylit ole tärkeintä vaan perille tulo”.

Kaisa Sinikara, ylikirjastonhoitaja

 

Leave a Reply

Your email address will not be published.